Blogitekstejä
18.1.26 blogiteksti 87
Woke-vasemmisto herätti henkiin Mustat Pantterit
Lisätodiste sille, että woke on jatkoa 1960-luvun vasemmistoradikalismille saatiin, kun USA:ssa vasemmisto herätti henkiin Mustat Pantterit -liikkeen Philadelphiassa.
Alkuperäinen Black Panther Party (BPP) perustettiin vuonna 1966 Oaklandissa Kaliforniassa Huey P. Newtonin ja Bobby Sealen toimesta. Se kasvoi nopeasti kansalliseksi vallankumoukselliseksi mustan vallan liikkeeksi, joka huipussaan keräsi tuhansia jäseniä useissa osavaltioissa. Ryhmä tunnettiin ennen kaikkea aseistetuista poliisipartioista, joilla se valvoi poliisin toimintaa mustissa yhteisöissä estääkseen väkivaltaa, sekä laajasta yhteisöohjelmasta, johon kuului muun muassa ilmaisia aamupaloja lapsille, terveysklinikoita ja koulutusta. Ideologisesti se oli vahvasti marxilais-leniniläinen ja yhdisti mustan nationalismin luokkataisteluun sekä kansainväliseen solidaarisuuteen. FBI:n COINTELPRO-ohjelma ja sisäiset ristiriidat johtivat kuitenkin järjestön hajoamiseen 1980-luvun alussa, eikä alkuperäistä organisaatiota ole enää olemassa yhtenäisenä kokonaisuutena.
Nykyinen Black Panther Party for Self-Defense Philadelphiassa, jota johtaa Paul Birdsong, on täysin erillinen ja uusi ryhmä, joka on noussut näkyvästi esiin erityisesti tammikuussa 2026. Birdsong, entinen hiphop-artisti, kertoo radikalisoituneensa George Floydin murhan jälkeisissä protesteissa vuonna 2020 ja saaneensa vaikutteita sekä koulutusta joiltakin elossa olevilta alkuperäisen BPP:n jäseniltä. Ryhmä käyttää vahvasti alkuperäisen puolueen symboliikkaa: mustia baretteja, logoa, mustia takkeja ja aseellista läsnäoloa. Se on osallistunut aseistautuneena mielenosoituksiin ICE:tä (maahanmuuttoviranomaisia) vastaan, erityisesti Renee Nicole Goodin ampumisen jälkeen Minneapolisissa tammikuun alussa 2026, jolloin jäsenet marssivat Philadelphia City Hallin edustalla sotilastyylisillä aseilla varustautuneina.Toiminnassaan ryhmä keskittyy yhteisön suojeluun liittovaltion agenteilta ja poliisiväkivallalta sekä jatkaa viikoittaisia ilmaisia ruokajakeluohjelmia köyhissä mustissa kortteleissa Pohjois-Philadelphiassa – toimintaa, jota vanhemmat asukkaat vertaavat alkuperäisen puolueen survival-ohjelmiin 1960–70-luvuilta. Birdsong kutsuu itseään national chairmaniksi ja väittää ryhmänsä olevan aggressiivisempi kuin alkuperäinen, korostaen suoraa vastarintaa ICE:tä kohtaan uhkaavalla retoriikalla, kuten varoituksilla "reiästä rintakehässä" tai "FAFO"-tyylisillä lausunnoilla.
Koko ja laajuus eroavat kuitenkin radikaalisti: alkuperäinen BPP oli massiivinen ja kansallinen liike, kun taas Birdsongin ryhmä on pieni (arvio alle 100 jäsentä), paikallinen ja keskittyy pääasiassa Philadelphiaan. Journalistit ja historioitsijat pitävät sitä itsenäisenä organisaationa, joka lainaa ikonista nimeä, estetiikkaa ja joitain periaatteita ilman virallista jatkuvuutta – vaikka Birdsong korostaa yhteyttä vanhoihin jäseniin.
Alkuperäiset mustat pantterit eivät tunnusta tätä ryhmää suoraan jatkumoksi samalla tavalla kuin jotkut muut uudemmat muodostelmat on tuomittu.Yhteenvetona yhtäläisyydet ovat enimmäkseen ulkoisia ja symbolisia: aseellinen itsepuolustus, yhteisöapu ja ikoninen ulkonäkö ammentavat suoraan 1960–70-lukujen perinnöstä. Erot ovat kuitenkin suuria – alkuperäinen oli ideologisesti syvällinen, laajamittainen vallankumousliike, joka kohtasi valtavan valtion vastarinnan, kun taas Philadelphian versio on reaktiivinen, paikallinen aktivoituminen nykypäivän maahanmuutto- ja poliisikriiseihin keskittyen, ja se herättää keskustelua siitä, onko kyseessä aito perinnön vaaliminen vai nostalgian hyödyntäminen.
Lähde Crok
17.1.26 blogiteksti 88
Nobel-palkittu tutkija James Watson cancelöitiin, koska hän uskoi geeneillä olevan yhteys älykkyyteen
James Watson, Nobel-palkittu DNA:n kaksoiskierteen löytäjä, on kohdannut uransa aikana useita voimakkaita reaktioita, mutta selvästi voimakkaimmat liittyvät hänen vuonna 2007 ja uudelleen vuonna 2019 esittämiinsä kommentteihin rotujen ja älykkyyden välisestä geneettisestä yhteydestä. Vuonna 2007 Watson antoi The Sunday Times -lehdelle haastattelun, jossa hän sanoi olevansa synkkänä Afrikan tulevaisuuden suhteen, koska kaikki sosiaalipolitiikkamme perustuu siihen, että afrikkalaisten älykkyys olisi sama kuin meillä, vaikka testitulokset osoittavat toisin. Hän lisäsi vielä, että ihmiset, jotka joutuvat työskentelemään mustien työntekijöiden kanssa, huomaavat tämän väitteen pitävän paikkansa.
Reaktiot olivat nopeita ja rajut. Lontoon Science Museum perui Watsonin luennon saman tien, Britannian kulttuuriministeri tuomitsi kommentit, Watson joutui keskeyttämään kirjakiertueensa Britanniassa ja antoi nopeasti julkisen anteeksipyynnön vetäen sanansa takaisin. Cold Spring Harbor Laboratory, jossa hän oli toiminut pitkään johtavissa tehtävissä, poisti hänet välittömästi kanslerin tehtävästä ja hallituksesta.
Tieteellinen yhteisö jakautui voimakkaasti. Suurin osa tieteellisestä johdosta tuomitsi lausunnot rasistisina ja tieteellisesti perusteettomina. Nature-lehti ja monet muut arvovaltaiset tahot, kuten Francis Collins, ottivat vahvasti kantaa häntä vastaan. Pieni vähemmistö tutkijoista puolusti keskustelun vapautta ja väitti asian olevan tieteellisesti yhä avoin, mutta poliittisesti korrekti valtavirta piti lausuntoja täysin sopimattomina ja totesi tieteen olevan niiden kanssa ristiriidassa.
Vuonna 2019 PBS:n dokumentissa Decoding Watson Watsonilta kysyttiin suoraan, onko hän muuttanut mieltään vuoden 2007 lausunnoista. Hän vastasi käytännössä, ettei ole muuttanut, ja sanoi yhä uskovansa, että mustien ja valkoisten keskimääräinen älykkyysero IQ-testeissä on ainakin osittain geneettinen. Tällä kertaa seuraukset olivat lopulliset. Tammikuussa 2019 Cold Spring Harbor Laboratory poisti häneltä kaikki jäljellä olevat kunnianosoitukset: Chancellor Emeritus -arvonimen, Oliver R. Grace Professor Emeritus -nimityksen sekä Honorary Trustee -jäsenyyden. Laboratorio totesi lausunnossaan, että nämä näkemykset ovat perusteettomia ja holtittomia sekä täysin ristiriidassa instituutin arvojen kanssa. Nykyään Watsonin tieteellinen saavutus DNA:n rakenteen selvittämisessä tunnustetaan yhä, mutta hänen henkilökohtainen maineensa on pysyvästi vahingoittunut. Häntä pidetään tieteellisessä yhteisössä valitettavana esimerkkinä siitä, miten jopa Nobel-tason nero voi menettää lähes kaiken arvostuksen muutamilla lausunnoilla, jotka koskettavat äärimmäisen arkoja yhteiskunnallisia aiheita. Vuoden 2007 jälkeen hänen asemansa oli jo hyvin heikentynyt, mutta vuoden 2019 toistot veivät hänet käytännössä täysin eristyksiin tieteellisestä yhteisöstä.
Lähde Grok
10.1.26 blogiteksti 87
Menetetty sukupolvi - Jacob Savagen esseen "The Lost Generation" referaatti (Compact Magazine 15.12.2025)
Jacob .Savage kuvaa esseessään "The Lost Generation" (Compact Magazine, 15.12.2025), miten valkoisten milleniaalimiesten (syntyneet suunnilleen 1980–2000-luvun alussa) mahdollisuudet prestiisialoilla romahtivat vuosien 2014 ja 2024 välillä. Vuonna 2011, kun hän muutti Los Angelesiin, valkoiset miehet olivat vielä 48 prosenttia alempien tv-käsikirjoittajien riveistä; vuonna 2024 heidän osuutensa oli pudonnut 11,9 prosenttiin. The Atlantic -lehden toimituksessa miehet laskivat 53 prosentista 36 prosenttiin ja valkoisten osuus 89 prosentista 66 prosenttiin vuosien 2013 ja 2024 välillä. Harvardin humanistisissa tieteissä tenure-track-paikoista valkoiset miehet putosivat 39 prosentista 18 prosenttiin vuosina 2014–2023.
Kyse ei ollut siitä, että vanhemmat valkoiset miehet olisivat menettäneet paikkojaan. He säilyttivät asemansa. Sen sijaan tulijoiden palkkaamisessa otettiin käyttöön voimakas monimuotoisuuslinja (DEI-ideologia). Vanhemmat valkoiset miehet omaksuivat "woke-ideologioiden" moraaliset vaatimukset ja huolehtivat, että työllisyysvaikutukset osuivat nousevaan sukupolveen – ei heihin itseensä.
Sama kuvio toistui teknologia-alalla. Googlella valkoisten miesten osuus työvoimasta putosi lähes puolesta alle kolmannekseen vuosien 2014 ja 2024 välillä. Amazonilla entry-level "professional"-positioissa (vastavalmistuneet) valkoiset miehet olivat vuonna 2014 vielä 42,3 prosenttia, mutta nykyiset mid-level managerit olivat pudonneet 55,8 prosentista 33,8 prosenttiin – lähes 40 prosentin lasku.
Vuosi 2014 oli käännekohta, jolloin DEI institutionalisoitui amerikkalaisessa elämässä. Monilla aloilla valkoisten miesten hakijoiden osuus ei juuri muuttunut, mutta heitä palkattiin enää murto-osa avoimista paikoista. Eräs Hollywoodin palkkaaja totesi suoraan: "Oli itsestään selvää, ettemme palkkaa parasta henkilöä."
Oli järkyttävää, miten avoimesti puhuttiin valkoisten miesten poissulkemisesta. "Tämä ei ollut pelkkää ideologiaa tai HR-koulutusta. Kyse oli konkreettisesta, systemaattisesta palkkaus- ja etenemissyrjinnästä, joka kohdistui nimenomaan nuoriin valkoisiin miehiin juuri silloin, kun heidän olisi pitänyt päästä sisään instituutioihin. Savage kutsuu tätä "bait-and-switchiksi": sukupolvi kasvatettiin uskomaan tasa-arvoon, rotujen tasa-arvoon ja liberaaleihin ihanteisiin, mutta sitten he huomasivat, että heiltä itseltään evättiin mahdollisuus niiden nimissä. Monet luopuivat unelmistaan, vaihtoivat alaa tai jäivät marginaaliin. Syntyi syvä katkeruus liberaaleja instituutioita kohtaan. Savage näkee tämän yhtenä keskeisenä syynä sille, miksi nuoret valkoiset miehet kääntyivät voimakkaasti oikealle ja tukivat Trumpia vuoden 2024 vaaleissa. Esseessä korostetaan, ettei kyse ole uhriutumisesta yleensä, vaan hyvin erityisestä historiallisesta hetkestä: tietoisesta valinnasta syrjiä juuri tätä demografista ryhmää tietyillä kulttuurisesti ja poliittisesti vallankäyttöisillä aloilla – ja paketoituna se oikeudenmukaisuudeksi. Kun Trumpin hallinto nyt leikkaa DEI-rakenteita, Savage näkee siinä mahdollisuuden korjata vuosikymmenen vääryyttä. Silti hän kysyy: kuinka monta lahjakasta valkoista milleniaalimiestä ehti jo kadota järjestelmästä pysyvästi?
Lähde Grok
4.1.26 blogiteksti 86
Cancelöinti vuonna 2005 - Harwardin presidentti ja professori Larry Summers joutui eromaan sanottuaan, että miehillä ja naisilla on biologisia eroja
Lawrence ("Larry") Summersin vuoden 2005 puhe pidettiin 14. tammikuuta 2005 NBER-konferenssissa (National Bureau of Economic Research) aiheenaan monimuotoisuus tieteessä ja tekniikassa. Puhe oli epävirallinen ja provokatiiviseksi tarkoitettu spekulaatio, ei valmis teksti. Summers keskittyi selittämään, miksi naisia on vähän tenured-paikoilla (vakinaistettuja professoreita) huipputason tiede- ja tekniikka-aloilla.
Summers esitti kolme hypoteesia naisten aliedustuksen syiksi (järjestyksessä, jonka hän katsoi todennäköisimmäksi):
1. "High-powered job hypothesis" (vaativien töiden hypoteesi): Suurin syy on perhe-elämän ja vaativien (esim. 80 tuntia viikossa) akateemisten töiden yhteensovittamisen vaikeus. Naiset usein priorisoivat perhettä enemmän kuin miehet, mikä johtaa siihen, että vähemmän naisia on valmiita uhrautumaan huippututkimukseen.
2. Biologiset erot kyvyissä (intrinsic aptitude): Mahdolliset synnynnäiset erot miesten ja naisten kyvyissä, erityisesti varianssi (hajonta) matemaattisissa ja tieteellisissä taidoissa. Summers viittasi tutkimuksiin, joissa miesten tulokset hajautuvat enemmän: enemmän miehiä sekä äärimmäisen korkealla että matalalla tasolla.Tarkka lainaus: "It does appear that on many, many different human attributes—height, weight, propensity for criminality, overall IQ, mathematical ability, scientific ability—there is relatively clear evidence that whatever the difference in means—which can be debated—there is a difference in the standard deviation, and variability of a male and female population." Hän arvioi, että huipputason (esim. top 5 %) matematiikkakykytestissä naisten osuus on korkeintaan 1:2 miehiin verrattuna.
3. Syrjintä ja sosialisaatio: Kulttuuriset tekijät, kasvatus ja syrjintä – näitä hän piti vähäisempinä syinä kahteen ensimmäiseen verrattuna.
Summers korosti, että nämä olivat spekulaatioita ja että hän toivoisi olevansa väärässä, koska ongelma olisi helpompi ratkaista syrjintää kitkemällä. Hän ei väittänyt, että naiset olisivat keskimäärin huonompia, vaan puhui nimenomaan huipputason varianssista.Reaktiot ja kohuMIT:n biologi Nancy Hopkins (nainen) poistui salista kesken puheen sanoen tuntevansa fyysistä pahoinvointia.
Puhe vuoti medialle (Boston Globe ensimmäisenä), ja se herätti valtavan kohun: syytöksiä seksismistä, vaatimuksia erosta. Monet naiset ja professorit pitivät puhetta loukkaavana ja vanhanaikaisena. Toisaalta jotkut (esim. Harvardin ekonomisti Claudia Goldin) pitivät sitä "loistavana" ja kontekstista irrotettuna väärinymmärrettynä.
Summers pyysi anteeksi useita kertoja. Ensimmäinen kirje yhteisölle 18.1.2005: "I deeply regret the impact of my comments and apologize for not having weighed them more carefully." Helmikuussa julkaistun täyden transkription yhteydessä uusi anteeksipyyntö: Hän sanoi, että olisi puhunut eri tavalla, jos olisi tiennyt seuraukset, ja jätti spekulaatiot asiantuntijoille. Hän tapasi naisprofessoreita ja toisti katuvansa.
Seurauksena Harvard perusti kaksi työryhmää edistämään naisten asemaa tiedekunnassa ja tieteessä. Naisten tenured-tarjousten määrä laski Summersin aikana, mikä lisäsi kritiikkiä. Kohu oli yksi syy Summersin eroon Harvardin presidenttinä vuonna 2006 (luottamuslause hävisi).
Monet konservatiiviset kommentaattorit pitävät tätä tapausta "cancel culture" -ilmiön varhaisena esimerkkinä: akateeminen yhteisö hiljensi poliittisesti epäkorrektin näkemyksen.
Lähde Crok
28.11.25 blogiteksti 85
Woke-vasemmiston tärkein opinkappele on blank slate, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat luonnostaan samanlaisia
Ajatus siitä, että ihmiset ovat luonnostaan samanlaisia ja erot heidän välisissä lopputuloksissaan johtuvat ennen kaikkea järjestelmän (yhteiskunnan) rakenteista, ei ole yhden henkilön keksimä, mutta tietyt ajattelijat kehittivät sen keskeisimpiin muotoihinsa. Tässä tärkeimmät:
1. Jean-Jacques Rousseau (1712–1778)
Jean-Jacques Rousseau oli tämän vasemmistolaisen blank slate / tabula rasa -ideologian keskeisin varhainen kehittäjä.
Rousseau väitti, että luonnontilassa ihmiset ovat olennaisesti samanlaisia — eivät moraalisesti täydellisiä, mutta tasavertaisia ja ilman syviä eroja kyvyissä tai asemassa.
Erilaiset lopputulokset syntyvät hänen mukaansa siitä, että:
*yhteiskunta luo keinotekoisia eroja (omaisuus, status, koulutus)
*instituutiot synnyttävät epätasa-arvoa
*kilpailu ja hierarkia muokkaavat ihmiset erilaisiksi
Rousseau oli ensimmäinen suuri filosofi, joka esitti suoraan, että erot eivät ole luonnollisia vaan sosiaalisia.
2. Claude Adrien Helvétius (1715–1771)
Claude Adrien Helvétius oli valistuksen radikaalein "ympäristödeterministi". Helvétius väitti, että ihmisillä on samat henkiset kyvyt luonnostaan, ja kaikki erot johtuvat:
*kasvatuksesta
*koulutuksesta
*laeista
*yhteiskunnallisista olosuhteista
Helvétius oli yksi niistä, jotka siirsivät ajatuksen tabula rasasta politiikkaan: jos systeemi muuttuu, ihmiset muuttuvat. Helvetiusta pidetään ensimmäisenä, joka muotoilee lähes modernin "rakenteellisen selityksen" ihmisten menestyseroille.
3. Karl Marx (1818–1883)
Marx ei väittänyt kaikkien olevan psykologisesti samanlaisia, mutta hän kehitti systeemisen selityksen (taloudelliset rakenteet):
*luokkajako
*tuotantosuhteet
*taloudelliset instituutiot
Marxilaisuudessa lopputulosten erot eivät johdu yksilöstä vaan järjestelmästä, erityisesti omistussuhteista. Marx oli keskeinen kehittäjä ajatukselle, että rakenne tuottaa tulokset.
4. Franz Boas (1858–1942)
Franz Boasin näkemys oli: "Kulttuuri selittää käyttäytymisen erot, ei biologia."
Boas, modernin antropologian perustaja, vastusti tuolloin vallalla ollutta biologista determinismiä ja rotuhierarkioita. Hän väitti: *Ihmisten välinen käyttäytymisen ja ajattelun vaihtelu johtuu kulttuurisista käytännöistä, ei synnynnäisistä biologisista eroista."
*kasvatuksen, tapojen, normien ja oppimisen rooli on ratkaiseva
*eri kulttuurit kehittävät erilaisia ajattelutapoja, joihin yksilö kasvaa
Boas loi pohjan kulttuuriselle relativismille ja korosti, että mikään kulttuuri ei ole luonnostaan "alempi" tai "ylempi".
5. Margaret Mead (1901–1978)
Margaret Mead ajatteli:"Kulttuurilla on lähes rajaton muovaava voima."
Mead oli Boasin oppilas ja teki radikaalin väitteen Samoan tutkimustensa pohjalta:
*kulttuuri voi muokata persoonallisuutta lähes rajattomasti
*monet "luonnollisina" pidetyt piirteet (kuten sukupuoliroolit, seksuaalisuus, temperamentti) ovat kulttuurisesti rakentuneita, eivät biologisia
*ihmiset voisivat olla hyvin erilaisia eri ympäristöissä
Meadin työ vaikutti voimakkaasti käsitykseen, että kasvatus ja yhteiskunta voivat tuottaa laajasti erilaisia ihmisluonteita. Myöhemmin osa hänen Samoan-tulkinnoistaan kyseenalaistettiin, mutta vaikutus kulttuuriteoriaan oli silti suuri.
6. John B. Watson (1878–1958) ja behaviorismi
John B. Watson väitti: "Voimme muokata kenestä tahansa melkein mitä tahansa."
Watson edusti behaviorismia, joka piti ihmismieltä "mustana laatikkona" ja väitti:
*käyttäytyminen on seurausta ärsyke–reaktio -oppimisesta
*ympäristö on tärkeämpi kuin sisäiset ominaisuudet
*perinnölliset erot ovat merkityksettömiä verrattuna kasvatukseen
Watsonin kuuluisin väitte (1924) oli: "Antakaa minulle tusina terveitä lapsia, ja minä teen heistä kenestä tahansa mitä tahansa: lääkärin, lakimiehen, taiteilijan, kerjäläisen tai varkaan." Vaikka tämä oli osin retorista liioittelua, se kuvastaa behaviorismin äärimmäistä ympäristödeterminismiä.
Vasemmistolaiset filosofit ajattelivat, että ihmisten käytös, kyvyt ja erot ovat pääosin ympäristön ja kulttuurin tuotetta, eivät synnynnäistä biologiaa. He muodostivat 1900-luvun vahvimman anti-biologisen ihmiskuvan, joka vaikutti sosiaalitieteisiin, kasvatustieteisiin, politiikkaan ja psykologian teorioihin.
Blank slate -ajattelu kuulostaa kivalta, mutta se on biologisen tiedon vastainen. Miehet ja naiset ovat erilaisia. Yksilöiden välillä on eroja kyvyissä ja asenteissa, minkä takia lopputulokset ovat erilaisia. Tämä ei ole vaikea asia ymmärtää, ja myös woke-vasemmisto kyllä syvällä sisimmässään tajuaa sen. Woke-vasemmistolaiset ovat kuitenkin valjastaneet blank slate -ajattelun vallankumouksensa välineeksi. Sen avulla ihmisille saadaan luotua "kriittinen tietoisuus" myyttisestä syrjinnästä.
Lähde ChatGPT
22.11.25 blogiteksti 84
Grievance Studies Affair (2017-2018) paljasti, että sukupuolentutkimuksen tarkoitus on vahvistaa valmiiksi toivottuja poliittisia ja sosiaalisia näkemyksiä
Grievance Studies Affair viittaa vuonna 2017–2018 toteutettuun akateemiseen pilaprojektiin, jonka tekivät James A. Lindsay, Peter Boghossian ja Helen Pluckrose. Heidän tarkoituksensa oli testata tiettyjen humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen – erityisesti sukupuolen, rodun, seksuaalisuuden ja identiteetin tutkimusta käsittelevien vertaisarviointijärjestelmän laatua ja kriittisyyttä.
Kirjoittajat laativat tahallisesti kehnosti perusteltuja, tarkoituksella absurdeja tai moraalisesti kyseenalaisia artikkeleita. He muotoilivat tekstit niin, että ne hyödyntäisivät kyseisten alojen suosittuja teoreettisia käsitteitä (esim. poststrukturalismi, queer-teoria, intersektionaalisuus).
He lähettivät 20 artikkelia vertaisarvioituihin journaaleihin, joista useita hyväksyttiin julkaistavaksi, osa oli jo julkaistu kun huijaus paljastettiin.
Kuuluisin artikkeli oli esimerkiksi väite siitä, että koirapuistoissa tapahtuva koirien käyttäytyminen osoittaa patriarkaalisen väkivallan mekanismeja — ja se hyväksyttiin julkaisuun.
Tekijöiden mukaan heidän kokeensa osoitti, että tietyissä akateemisissa piireissä ideologinen suuntautuminen voi mennä tieteellisen metodin edelle, ja että tällöin voidaan hyväksyä huonoakin tutkimusta, jos se vahvistaa valmiiksi toivottuja poliittisia tai sosiaalisia näkemyksiä.
Tässä keskeisten Grievance Studies Affair -projektissa laadittujen huijausartikkelien tiivistetyt kuvaukset. Mukana vain merkittävimmät ja hyväksytyt/julkaistavaksi etenevät tekstit.
1. "Human Reactions to Rape Culture and Queer Performativity at Urban Dog Parks in Portland, Oregon"
Artikkeli väitti, että koirien välisiä aggressiivisia tai seksuaalisia eleitä voidaan tulkita patriarkaalisen raiskauskulttuurin osoituksiksi. Ihmisten reaktiot koirien toimintaan esitettiin "todisteena" siitä, miten ihmiset sivuuttavat seksuaalisen väkivallan.
Tarkoitus: näyttää, että tarpeeksi ideologisesti ladattu tulkinta voi ohittaa biologian ja metodologian.
Tila: Hyväksyttiin julkaistavaksi.
2. "Our Struggle Is My Struggle" ("Mein Kampfin" uudelleenkirjoitus)
Osa Hitlerin Mein Kampf -tekstistä kirjoitettiin uudelleen feministis-kulttuurisen teorian muodossa, säilyttäen argumentaatiorakenne mutta vaihtamalla viholliset patriarkaatiksi ja syrjiviksi valtarakenteiksi.
Tarkoitus: testata, hyväksytäänkö ideologisesti viritetty retoriikka ilman kriittistä tarkastelua.
Tila: Hyväksyttiin arviointiin ja sai myönteistä palautetta, mutta paljastus tuli ennen mahdollista julkaisua.
3. "The Conceptual Penis as a Social Construct" (Tämä julkaistiin 2017 ennen laajempaa hanketta ja toimi esikokeena.)Argumentoi, että penis ei ole biologinen elin vaan "maskuliinisen vuorovaikutuksen ja valtasuhteiden performatiivinen konstruktio", joka aiheuttaa mm. ilmastonmuutosta.
Tila: Julkaistu pikasarjassa; myöhemmin vedettiin takaisin.
4. "Fat Bodybuilding: Building a New Discipline Through a Fatphobic Lens"
Ehdotti uuden "lihavan kehonrakennuksen" urheilulajin kehittämistä ja väitti, että kehonrakennuksen normit ovat rasistisia, patriarkaalisia ja fatfobisia.
Tila: Hyväksytty julkaistavaksi.
5. "An Ethnography of the Breastaurant"
Kuvitteellinen etnografinen tutkimus Hooters-tyyppisistä ravintoloista, jossa väitettiin, että naisten hyväksyntä objektifikaatiolle on valtasuhteiden sisäistettyä toistoa. Tila: Hyväksytty julkaistavaksi.
6. "Queering Plato: Anal Sex as a Foundation for Social Justice"
Väitti, että Platonin dialogit sisältävät koodattuja viittauksia anaaliseksiin ja että tämä toimii yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden mallina.
Tila: Edistyi arvioinnissa, paljastui ennen mahdollista hyväksyntää.
7. "Hoistoic Masculinity" (stoalaisuuden ja miesten tunnesäätelyn parodia)
Väitti, että stoalaisuus on toksisen maskuliinisuuden järjestelmä, joka välittyy päiväkoteihin ja aiheuttaa haittaa lapsille. Tila: Edistyi arvioinnissa, ei julkaistu paljastuksen takia.
8. Seksuaaliväkivallan "koulutusohjelmaa" ehdottava artikkeli
Ehdotti, että miesten tulisi harjoittaa "transformationaalista kyyristelyä" ("humble listening posture") ja rangaistusrituaaleja vähentääkseen patriarkaalista aggressiota.
Tila: Saanut myönteistä vertaispalautetta ennen paljastusta.
Lähde ChatGPT
15.11.25 blogiteksti 83
Woke-aktivistit ovat käyttäneet BBC:tä yleisön manipulointiin oman agendansa ajamiseksi
Syksyllä 2025 Isossa Britanniassa Michael Prescott kirjoitti memo-muotoisen raportin ("dossier") BBC:n hallitukselle, jossa hän esitti laajoja kritiikkejä BBC:n uutisoinnista. Prescott teki raportin BBC:n Editorial Guidelines and Standards Committeelle (EGSC:lle). Prescott oli toiminut neuvonantajana EGSC:lle, eli komitealle, joka valvoo BBC:n toimituksellisia ohjeita ja standardeja.
Prescott sanoi raportissaan, että hän oli "epätoivoinen" BBC:n johdon reaktiosta aiempiin huoliinsa Hänen raporttinsa johti laajaan kriittiseen tarkasteluun BBC:n johtoa kohtaan ja lopulta korkeimpien johtohenkilöiden eroon. Prescotin raportissa pajastui BBC:n vääristelleen tietoa sekä pimittäneen oleellista tietoa yleisön häämäämiseksi seuraavissa asioissa:
1.) Anti-Trump-retoriikassa (Esimerkiksi Panorama-ohjelmassa esitettiin Donald Trumpin vuoden 2021 puhetta koskeva kuvamontaasi. Ohjelman editointi yhdisti erillisistä kohdista poimittuja lauseita niin, että Trump näytti kehotta van kannattajiaan ryhtymään väkivaltaan — kuva, jota alkuperäinen, täysimittainen puhenauhoite ei tue sitä)
2.) Rasismi-retoriikassa
3.) Maahanmuuton puolustamisessa
4.) Trans-propagandassa (queer- teorian pakkosyötössä esimerkiksi alaikäisillä lapsille)
5.) Hamas-Israel-Gaza-uutisoinnissa
Woke-aktivisteille totuus ei merkitse mitään. Kaikki on vain narratiivien ja diskurssien välistä taistelua - ja he kokevat olevansa taistelussa oikeiden ihmisten puolella.
25.10.25 blogiteksti 82
Helen Andrewsin mukaan woke on seurausta instituutioiden naisvaltaistumisesta
Helen Adrews esittää esseessään The Great Feminization (Compact, 2025), että nykyinen kulttuurinen "wokeness", tarkemmin sanottuna esimerkiksi cancel culture ja institutionaalinen muutos, ei hänen mukaansa ole ensisijaisesti marxistinen tai postmoderni ideologia, vaan seurausta siitä, että monissa instituutioissa on tapahtunut demografinen kääntyminen: miehistä enemmistöistä on siirrytty naisten enemmistöön.
Tämän "feminisoinnin" myötä naisille (tai naismalleille) tyypillisiksi kuvattuja ryhmä- ja kulttuurikäytäntöjä olisi alettu soveltaa instituutioissa — ja tällä olisi erittäin merkittäviä vaikutuksia siihen, miten instituutiot toimivat.
Useissa ammateissa ja instituutioissa naisten osuus on kasvanut tai siirtynyt enemmistöön: esimerkiksi lakioppilaitoksissa, yliopistoissa ja uutismediassa. Andrews korostaa, että tämä ei ole pelkästään muuttunut sukupuolijakauma, vaan myös arvomaailman muutos: "feminisessä" arvomaailmassa painottuvat esimerkiksi sovinnollisuus, yhteistyö, turvallisuus ja empaattisuus, kun taas perinteisesti "maskuliiniksi" kuvattu arvomaailma on painottanut kilpailua, riskinottoa, erottelua ja rationaalista harkintaa.
Kun instituutio siirtyy enemmistönä naisvaltaiseksi, Andrewsin mukaan syntyy kulttuurinen käänne: esimerkiksi kritiikki ja konflikti eivät enää käy kuten "vanhanaikaisesti" — suora vastakkainasettelu korvautuu sodankäynnin sijaan pehmeämmillä menetelmillä, kuten ulossulkemisella, kollektiivisella painostuksella tai tunnepohjaisella arvostelulla.
Yksi keskeinen huoli on, että kun "feminisointi" vallitsee, instituutioiden kyky ylläpitää perinteisiä funktioita – kuten lakien tinkimätön soveltaminen ("rule of law"), rationaalinen debatti, kriittinen tutkimus – heikentyy.
Andrews ei ehdota, että naiset suljettaisiin pois instituutioista — hän korostaa, ettei tämän ole tavoiteltava "naisten karkoitus". Sen sijaan hänen mukaansa tulisi palata instituutioiden "fair rules" (reilut säännöt) -periaatteeseen:
*Lopetettava tai vähennettävä positiivista syrjintää ja sukupuolijakaumaa painottavia käytäntöjä.
*Palautettava arvostus instituutioiden tavoitteille, jotka eivät perustu vain tunne-, empatiaoikeudelle tai konsensukselle, vaan faktoille, selkeille säännöille ja kriittiselle keskustelulle.
*Hyväksyttävä se, että maskuliinisiksi tulkittuja piirteitä (kuten kyky sanoa "ei", kyky käydä avointa konfliktia, kyky toimia rationaalisesti) tarvitaan instituutioissa — eivät dominointina, vaan instituutioiden toimintaedellytyksenä.
Oma kommenttini
Mielestäni Helen Andrews on oikeassa siinä, että instituutioiden naisvaltaistuminen selittää woke-ilmiötä. Olen eri mieltä siitä, että woke ei olisi marxilainen ja postmoderni ideologia. Andrews ei täysin ymmärrä, miten feminismi ja marxismi kietoutuivat lopullisesti toisen aallon feminismissä yhteen 60-luvulla ja kuinka kolmannen aallon feminismit alkoivat leikkiä postmodernilla filosofialla 90-luvulla. Feminismi on ollut naisten keskuudessa uskonto, johon naiset on pakotettu uskomaan. Kun instituutiot naisvaltaistuivat, marxismi ja postmodernismi ujuttautuvat niihin. Naiset ovat toimineet "hyödyllisinä idiootteina" kommunisteille, jotka ovat pystyneet mädättämään länsimaiset yhteiskunnat.
Lähde ChatGPT
12.10.25 blogiteksti 81
Woke-ideologiat ovat luksususkomuksia - näiden statussymbolien avulla eliitti pyrkii erottautumaan massasta
Rob Henderson: "luxyri beliefs"
Rob Hendersonin "luxury beliefs" –ajatus tarkoittaa sitä, että tietyt uskomukset ja mielipiteet toimivat nykyään samalla tavalla kuin ylellisyystuotteet ennen: ne ovat statussymboleja, joita vain tietyt ihmisryhmät voivat "kantaa" ilman merkittäviä seurauksia.
Hendersonin mukaan aiemmin eliitit osoittivat asemaansa ostamalla ja näyttämällä kalliita tavaroita (kuten merkkivaatteita, autoja, koruja). Nykyään osa eliitistä osoittaa statustaan ilmaisemalla tiettyjä uskomuksia tai arvoja, jotka ovat sosiaalisesti muodikkaita mutta käytännössä haitallisia tai epärealistisia alemmissa yhteiskuntaluokissa.
Hän kutsuu näitä uskomuksia "luxury beliefs" - "ylellisyysuskomuksiksi".
Luksususkomuksista ovat esimerkiksi:
"Perherakenteella ei ole väliä"
– Hyväosaiset voivat uskoa ja sanoa näin, koska heillä on kuitenkin resursseja ja sosiaalista tukea tarjota lapsille vakautta.
– Alemmissa tuloluokissa tällainen ajatus voi johtaa todellisiin vaikeuksiin, koska taloudellinen ja sosiaalinen turvaverkko on heikompi.
"Kaikki kulttuurit ovat yhtä hyviä"
– Korkeasti koulutettu ihminen voi ilmaista tällaista suvaitsevaisuutta ilman, että se vaikuttaa hänen arkeensa.
– Mutta jos käytännön tasolla jotkin kulttuuriset käytännöt aiheuttavat ongelmia tietyissä yhteisöissä, vähemmän etuoikeutetut joutuvat kantamaan seuraukset.
"Poliisit ovat tarpeettomia"
– Turvallisilla, varakkailla alueilla asuvat voivat puolustaa poliisien vähentämistä moraalisena eleenä.
– Köyhemmillä alueilla ihmiset tarvitsevat poliisin turvaa enemmän, joten uskomuksen seuraukset voivat olla heille haitallisia.
Miksi tällaiset uskomukset ovat "ylellisyyttä"?
Koska tällaiset uskomukset:
Viestivät moraalista ja älyllistä ylemmyyttä – kuten luksuslaukku viestii varallisuutta.
Ovat riskittömiä eliitille, mutta riskialttiita muille.
Eroavat massoista tavalla, joka kohottaa ilmaisevan henkilön statusta oman viiteryhmän silmissä.
Hendersonin ajatus liittyy sosiologiseen signaalointiteoriaan ja Thorstein Veblenin käsitteeseen "conspicuous consumption" (näyttäytyvä kulutus). Erona on, että nyt kulutuksen sijaan uskomukset toimivat signaaleina – moraalisina luksustuotteina.
Robert Trivers: itsepetoksen teoria
Rob Hendersonin idea luksususkomuksista voidaan yhdistää Robert Triversin ajatukseen, jonka mukaan aivojen tarkoitus on tuottaa petosta ja itsepetosta. Rob Hendersonin "luxury beliefs" ja Robert Triversin itsepetoksen teoria sopivat itse asiassa yhteen yllättävän hyvin.
1. Triversin perusajatus: petos ja itsepetos
Robert Trivers (evoluutiobiologi ja sosiobiologi) esitti 1970-luvulla ja myöhemmin (erityisesti teoksessa The Folly of Fools, 2011), että:
Aivojen tarkoitus ei ole ensisijaisesti totuuden tavoittelu, vaan petoksen ja itsepetoksen tuottaminen.
Hänen mukaansa:
Ihmiset pettävät muita saadakseen sosiaalista etua — esimerkiksi statusta, kumppaneita, resursseja.
Itsepetos kehittyi siksi, että vilpitön usko omaan valheeseen tekee petoksen uskottavammaksi. Jos uskomme itse omat harhamme, pystymme viestimään ne vakuuttavammin muille.
2. Hendersonin "luxury beliefs"
Hendersonin mukaan eliitit ilmaisevat moraalisesti muodikkaita mutta käytännössä haitallisia uskomuksia (luxury beliefs) statussignaaleina. Näitä uskomuksia ilmaistaan vilpittömänä hyveenä — mutta ne toimivat sosiaalisen aseman vahvistajina.
Toisin sanoen:
Luxury beliefs ovat nykyaikainen muoto itsepetosta, jonka avulla eliitti voi viestiä moraalista ylemmyyttä vilpittömän oloisesti — ja juuri siksi tehokkaasti.
3. Sosiaalinen mekanismi
Itsepetos: yksilö uskoo, että hänen uskomuksensa (esim. "perherakenteella ei ole väliä") on moraalisesti oikea ja älyllisesti perusteltu.
Signaali: tämä uskomus ilmaistaan sosiaalisesti näkyvästi, mikä antaa kuvan empaattisesta ja edistyksellisestä ihmisestä.
Sosiaalinen hyöty: henkilö saa hyväksyntää, statusta ja kuulumisen tunnetta eliittiryhmässä.
Reaaliset seuraukset: uskomuksen käytännön vaikutukset kohdistuvat niihin, joilla ei ole varaa "ylellisyyteen" — mutta koska ilmaiseva henkilö uskoo vilpittömästi omaan moraaliinsa, hän ei koe syyllisyyttä.
5. Lopputulos: moraalinen itsepetos
Näin syntyy moraalisen itsepetoksen muoto:
Ihminen vilpittömästi uskoo edistävänsä hyvää.
Samalla hän käyttää tätä uskomusta statuksen rakentamiseen ja erottautumiseen.
Tämä yhdistelmä tekee luxury beliefs -ilmiöstä niin sitkeän ja vaikeasti kritisoitavan: kyse ei ole tietoisesta valheesta, vaan vilpittömästä itsepetoksesta.
Tiivistys yhdessä lauseessa:
Rob Hendersonin "luxury beliefs" voidaan nähdä Robert Triversin itsepetosteorian modernina ilmentymänä: moraaliset uskomukset toimivat statussignaaleina, ja niiden vilpitön uskominen on evolutiivisesti hyödyllinen itsepetos
Jeesus Nasaretilainen: ulkokultaisuuden kritiikki
Jeesuksen Nasaretilainen kritisoi jo 2000 vuotta sitten voimakkaasti ulkokultaisuutta eli hyvesignalointia kohtaan. Kritiikki fariseusten ja kirjanoppineiden ulkokultaisuutta kohtaan voidaan nähdä teologisena ja moraalisena versiona juuri samasta ilmiöstä, jonka Henderson ja Trivers kuvaavat sosiaalipsykologisesti ja evoluutiobiologisesti.
Jeesus arvosteli usein fariseuksia ja kirjanoppineita siitä, että he teeskentelivät hurskautta saadakseen ihmisten hyväksynnän ja sosiaalisen arvon, vaikka heidän sydämensä ei ollut aidosti kääntynyt Jumalan puoleen.
"Kaikki tekonsa he tekevät, että ihmiset heitä katselisivat."
– Matteus 23:5
"Te olette kuin kalkitut haudat, jotka ulkoa kyllä näyttävät kauniilta, mutta sisältä ovat täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa."
– Matteus 23:27
Toisin sanoen fariseukset harjoittivat moraalista signaalia – he esittivät hyveitä julkisesti, jotta saisivat kunnioitusta ja asemaa. Mutta heidän hurskautensa ei ollut sisäistä totuutta vaan sosiaalista statusta ylläpitävä rooli.
Rob Henderson kuvaa, miten nykyajan koulutettu eliitti signaaloi moraalista hyvyyttään uskomusten kautta, jotka:
Eivät maksa heille mitään,
Mutta vahvistavat heidän asemaansa moraalisesti ylevinä ihmisinä.
Tämä on moderni, sekulaari versio farisealaisuudesta:
Ulkoinen hyveellisyys ilman käytännön uhrausta.
Moraalinen poseeraus, joka lisää sosiaalista arvovaltaa.
Uskomukset, jotka näyttävät myötätuntoisilta, mutta joiden seuraukset voivat olla vahingollisia muille.
Jeesuksen aikainen fariseus osoitti hurskautensa rukouksin ja paastoamalla julkisesti; nykyajan "fariseus" osoittaa hyveensä tietyillä mielipiteillä ja arvokannoilla.
Robert Trivers antaa tälle ilmiölle biologisen perustan:
Ihmiset uskovat omiin valheisiinsa, koska itsepetos tekee moraalisesta näyttelemisestä uskottavaa.
Fariseus uskoo aidosti olevansa Jumalan asialla;
Moderni moraalisignaloija uskoo aidosti edistävänsä oikeudenmukaisuutta.
Tämä vilpitön usko tekee moraalisesta näyttelystä tehokasta – ja juuri siksi Jeesuksen kritiikki on niin terävä: itsepetos naamioituu vilpittömyydeksi, mikä tekee sen paljastamisesta vaikeaa.
Jeesus tarjosi vastalääkkeen, joka toimii myös Hendersonin ja Triversin näkökulmasta:
"Kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovi..."
– Matteus 6:6
Toisin sanoen:
Aidon moraalin merkki ei ole näytös, vaan sisäinen muutos.
Hyve menettää arvonsa, jos se on vain signaali.
Totuus ja nöyryys ovat ainoa suoja itsepetoksen ja moraalisen turhamaisuuden kierrosta vastaan.
Jeesuksen kritiikki fariseusten ulkokultaisuudesta, Hendersonin analyysi luxury beliefs -ilmiöstä ja Triversin teoria itsepetoksesta kuvaavat samaa ihmisen taipumusta naamioida statuspyrkimys moraaliseksi hyveeksi – ja kutsuvat meitä palaamaan vilpittömään totuuden ja nöyryyden etiikkaan.
Lähde ChatGPT
4.10.25 blogiteksti 80
Woke-aivoviruksen evoluutiopsykologinen selitys - yhteiskunnan tuhon jälkeen jälljelle jääneiden naisten jälkeläisten geenit leviävät, kun samalla muut naiset aivopestään olla hankkimatta lapsia
Dani Sulikowski on evoluutiopsykologi, joka tutkii mm. female intrasexual competitionia ‒ eli saman sukupuolen välistä kilpailua naisten välillä (naisnaisten kilpailu) erityisesti seksikumppaneista, sosiaalisesta asemasta, resursseista ja lisääntymismahdollisuuksista. "Female intrasexual competition" viittaa naisten väliseen kilpailuun samasta lisäkumppanista, resursseista, statuksesta tai muista seksuaalisen valinnan ja lisääntymisen kannalta merkittävistä eduista. Kilpailu ei aina ole avointa vaan se voi olla hienovaraista, epäsuoraa (indirektia) tai sosiaalisten, kulttuuristen ja psykologisten mekanismien kautta tapahtuvaa.
Reproduktio on rajoittavaa: Naisilla on biologisesti rajallinen määrä lisääntymistapahtumia ja lapsia, mitä rajoittaa hedelmällisyys, biologinen ikä, raskaus, synnytys, imetys jne. Verrattuna miehiin, jotka teoriassa voivat lisätä jälkeläisiä useiden kumppanien kautta. Tästä seuraa, että naisten kannattaa paitsi maksimoida oma lisääntyminen, myös minimoida kilpailijoiden lisääntyminen.
Kilpailussa käytetään myös kilpailevien naisten diskrediittauksia: toisten ulkonäön aliarvioimista, sabotaasi-neuvoja, joissa kehotetaan esim. kilpailijan leikkaamaan hiuksia tms., mikä heikentää tämän viehättävyyttä. Siinä käytetään myös kuluttamista ja kulutuskulttuuria: kulutuksen kautta nostetaan normia siitä, mitä "oikea" elämä vaatii (mm. ulkonäkö, elämäntyyli), mikä tekee vähemmän varakkaiden tai vähemmän kilpailukykyisten naisten reproduktiollisista olosuhteista vaikeammat. Sulikowskin mukaan kilpailu naisten välillä ei ole vain sosiaalisen aseman tavoittelua, vaan sillä on suoria tai epäsuoria evolutiivisia seurauksia lisääntymismenestykselle:
Miehet kilpailevat keskenään lisääntymismenestyksestä fyysisellä voimalla ja statuksella. Naisten keskinäisen kilpailun keino on manipulatiivinen lisääntymisen rajoittaminen ("manipulative reproductive suppression"): Sulikowskin mukaan naiset voivat tiedostamattaan tai osin tiedostetusti vaikuttaa toisten naisten lisääntymiseen ‒ esimerkiksi normaaliutumalla standardeja, jotka nostavat "välttämättömät investoinnit" lapsen kasvattamiseen niin korkeiksi, että monet lykkäävät lastenhankintaa tai päätyvät valitsemaan sitä vähemmän.
Sulikowski väittää, että kun yhteiskunnat kehittyvät, elinolojen paraneminen, lastenkuolleisuuden lasku ja yleinen hyvinvointi vähentävät painetta saada paljon lapsia, koska useimmat lapset selviävät. Mutta samalla eliittien ja varakkaiden naisten kilpailu voi tulla avoimemmaksi: he voivat käyttää varallisuutta ja sosiaalista asemaa standardien nostamiseen, mikä tekee "normaalista" elämästä kalliimman ja vaativamman.
Evoluutiopykologian perusteella voin esittää ajatuksen, että wokessa, joka koostuu feminismistä, kulttuuri- ja identiteettimarxismista sekä postmodernista filosofiasta, on kyse naisten tiedostamattomasta halusta tuhota länsimainen yhteiskunta. Kun yhteiskunta saadaan tuhottua, jäljelle jääneiden äitien lasten geenit leviävät populaatiossa. Itsekkäillä geeneillä ei ole moraalia. Leijonauroskin tappaa vieraiden urosten jälkeläiset, kun se pääsee lauman johtajaksi, jotta sen omien geenien leviäminen maksimoituu. Woke on feminismin pohjalle rakentunut aivovirus, jonka tarkoitus on tuhota naisten halu synnyttää lapsia ja rakentaa yhteiskuntaa. Parhaiten tämä näkyy kiihkomielisessä aborttien puolustamisessa sekä sukupuolisekoilussa. Naiset myös aivopestään siihen ajatukseen, että koko yhteiskunta on patriarkaattinen, rasistinen ja kolonialistinen sekä ilmastonmuutos uhkaa. Perimmäinen tavoite on iskostaa ajatus, että tällaiseen maailmaan ei kannata hankkia lapsia.
2.8.25 blogiteksti 79
Marxilainen "feminist standpoint theory" on kynsisalonkitutkimusten ja muiden hömppähankkeiden taustalla
Feministinen näkökulmateoria (engl. feminist standpoint theory) on tietoteoreettinen ja yhteiskuntateoreettinen lähestymistapa, joka korostaa, että tiedon tuotanto ja ymmärrys maailmasta ovat sidoksissa siihen, millaisessa asemassa yksilö tai ryhmä on yhteiskunnassa — erityisesti sukupuolen, vallan ja sorron näkökulmasta. Keskeiset ajatukset ovat:
*Tieto on paikallista ja kontekstisidonnaista. Feministinen näkökulmateoria kyseenalaistaa ajatuksen objektiivisesta, neutraalista tiedosta. Sen sijaan se väittää, että kaikki tieto tulee jonkun näkökulmasta, eikä mikään näkökulma ole täysin neutraali.
*Marginalisoitujen ryhmien näkökulma voi tarjota syvempää ymmärrystä. Koska alistetut ryhmät — kuten naiset, erityisesti rodullistetut tai työväenluokan naiset — kokevat yhteiskunnan valtarakenteet usein voimakkaammin, heidän näkökulmansa voi paljastaa asioita, jotka ovat näkymättömiä valtaryhmille. Tämä tekee heidän asemastaan erityisen arvokkaan tiedon tuottamisen kannalta.
*Standpoint eroaa mielipiteestä tai kokemuksesta. "Näkökulma" ei tarkoita pelkkää yksilön kokemusta, vaan se kehittyy kollektiivisesti yhteiskunnallisen toiminnan ja tietoisen reflektiivisyyden kautta. Esimerkiksi työväenluokan naisilla ei automaattisesti ole "standpointia", mutta se voi kehittyä poliittisen tietoisuuden ja kamppailun kautta.
*Valtasuhteiden kriittinen tarkastelu on tärkeää. Teoria kiinnittää huomiota siihen, kenellä on valta määritellä, mitä pidetään "tietona" tai "totuutena". Se kritisoi valtavirtatiedettä siitä, että se usein heijastaa enemmistön (yleensä miesten, valkoisten, keskiluokkaisten) näkökulmaa universaalina.
Tunnettuja edustajia ovat:
*Sandra Harding – kehitti käsitteen "strong objectivity", jonka mukaan objektiivisempaa tietoa saadaan, kun otetaan huomioon sorrettujen näkökulmat.
*Nancy Hartsock – esitti marxilaisen tulkinnan standpoint-teoriasta ja painotti työväenluokan naisten asemaa tiedon tuottajina.
*Patricia Hill Collins – kehitti mustan feministisen näkökulmateorian ja korosti intersektionaalisuuden (sukupuolen, rodun, luokan jne.) merkitystä tiedontuotannossa.
Feministinen näkökulmateoria ei ole vain teoreettinen väite tiedosta, vaan se on myös poliittinen väline:
*Se nostaa esiin, että tietoa voidaan käyttää vallan välineenä.
*Se kutsuu mukaan moninaisia ääniä tiedontuotantoon.
*Se auttaa purkamaan rakenteellista epätasa-arvoa akateemisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Standpoint-teorian taustat:
*Feministinen standpoint-teoria sai alkunsa marxilaisesta ja kriittisestä teoriasta. Esimerkiksi Nancy Hartsockin varhainen työ (The Feminist Standpoint, 1983) ammensi Karl Marxin ajatuksesta, että työväenluokan asema paljastaa yhteiskunnan valtarakenteet. Hartsock sovelsi tätä sukupuoleen: naisten alistettu asema paljastaa patriarkaaliset rakenteet.
*Kriittinen tieto-oppi (critical epistemology):
Sandra Harding kehitti ajatusta siitä, että tiede ei ole neutraalia, ja että marginalisoitujen ryhmien näkökulmat voivat tuottaa "vahvempaa objektiivisuutta" (strong objectivity). Tämä asettuu vastakkain klassisen positivismin kanssa, mutta myös eroaa radikaalista relativismista.
Lähde ChatGPT
24.7.25 blogiteksti 78
1960-luvun väestöpaniikki aiheutti sen, että Rockefellereiden suku alkoi tukea toisen aallon feminismiä sekä seksuaalivallankumousta ja sitä kautta woke-ideologioiden nousua social engineeringin kautta
Paul Ehrlich julkaisi teoksen "The Population Bomb" vuonna 1968. Hän Ennusti suuria nälänhätiä ja ekokatastrofeja, ellei väestönkasvua rajoiteta. Hän kannatti voimakkaita syntyvyyden rajoittamistoimia (esim. sterilointia). Kirja vaikutti merkittävästi poliittiseen keskusteluun. Sen myötä syntyi kampanjoita perhesuunnittelun puolesta.
Ehrlich esitti radikaaleja ehdotuksia väestönkasvun hillitsemiseksi. Näitä olivat pakollinen syntyvyyden säännöstely, kuten sterilointi ja raskausverot. Hän kannatti perhesuunnittelun tukemista kehitysmaissa. Yhdysvalloissa ja länsimaissa alettiin rahoittaa syntyvyyden säännöstelyn ohjelmia erityisesti globaalissa etelässä (Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa). Esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa omaksuttiin kovia keinoja – Kiina kehitti myöhemmin yhden lapsen politiikkansa (vaikka se ei suoraan perustunut Ehrlichiin, hänen ajattelunsa tuki tällaista ajatusilmastoa).
Ehrlich ja hänen vaimonsa Anne Ehrlich toimivat neuvonantajina poliittisille päättäjille. Ehrlich esiintyi usein julkisessa mediassa ja kongressin kuulemisissa. Väestökysymyksistä tuli osa Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa – erityisesti kehitysavun ehtoja alettiin sitoa väestönkasvun hillintään.
Vuonna 1974 Henry Kissinger laati salaisen asiakirjan nimeltä National Security Study Memorandum 200 (NSSM 200), jossa väestönkasvua kehitysmaissa pidettiin Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden uhkana.
Ehrlichin väestöargumentit yhdistyivät ympäristöhuoliin. Hän oli mukana perustamassa Zero Population Growth (ZPG) -järjestöä, joka ajoi tasaista väestönkehitystä. Hänen ajatuksensa vaikuttivat siihen, että ympäristönsuojelusta tuli osa valtavirtaa.
Erhlichin kirja The Population Bomb (1968) vaikutti feminismin kannatuksen kasvuun osana laajempaa yhteiskunnallista ja poliittista ilmapiiriä, jossa korostettiin yksilön oikeuksia, erityisesti naisten oikeuksia päättää omasta kehostaan ja lisääntymisestään. Tässä keskeisiä pointteja siitä, miten Ehrlichin väestöhuoli linkittyi feminismin vahvistumiseen "ylhäältä päin" 1960-70-luvuilla:
Ehrlichin kirjan kaltaiset teokset lisäsivät keskustelua naisten oikeudesta päättää lisääntymisestään, mikä oli osa laajempaa 1960–70-lukujen sosiaalisten liikkeiden aaltoa (kuten kansalaisoikeudet, seksuaalivallankumous ja naisten vapautusliike). Nämä liikkeet nostivat esiin kysymyksen, että naisten tulisi voida itse päättää perheen koosta ja lisätä kontrollia kehoonsa.
Poliittiset eliitit ja suuryritykset saattoivat tukea tätä osin omista motiiveistaan, mutta lopputulos oli monille naisille enemmän vapautta ja valinnanmahdollisuuksia. Rockefellerin suvun vaikutus feminismin ja perhesuunnittelun kehittymiseen 1960- ja 1970-luvuilla oli merkittävä, mutta monisyinen ja osin kiistanalainen. Rockefellerit olivat suuria filantrooppeja ja rahoittivat laajasti perhesuunnittelua ja väestönhallintaa tukevia hankkeita.
Heidän säätiönsä (mm. Rockefeller Foundation) tukivat kansainvälisiä järjestöjä, kuten Planned Parenthoodia Yhdysvalloissa sekä Kansainvälistä väestörahastoa (International Planned Parenthood Federation), jotka edistivät ehkäisyn ja naisten lisääntymisvapauksien leviämistä. Tämä tuki auttoi levittämään perhesuunnittelun mahdollisuuksia, jotka olivat osa myös feministisen liikkeen keskeisiä vaatimuksia.
Rockefellerit olivat kiinnostuneita maailman vakaudesta ja kehityksestä, ja he näkivät väestönkasvun hillinnän keinona ehkäistä köyhyyttä ja konflikteja. Heidän mukaansa naisten aseman parantaminen ja perhesuunnittelu olivat keskeisiä välineitä väestöongelmien ratkaisemiseksi.
Tämä toiminta liittyi laajempaan filantropiseen ja teknokraattiseen ajattelutapaan, jossa tieteellä ja hallinnalla pyrittiin muokkaamaan yhteiskuntaa. Tätä sanotaan "social engineeringiksi". Social engineering tarkoittaa tietoisesti suunniteltua ja usein valtiovallan, säätiöiden tai asiantuntijoiden ohjaamaa toimintaa, jonka tavoitteena on muokata yhteiskuntaa toivottuun suuntaan. Kyseessä voi olla väestörakenteen tai lisääntymisen säätely, arvojen, käyttäytymisen tai perherakenteiden muokkaaminen ja yhteiskuntapolitiikan käyttäminen kansalaisten elämän ohjaamiseen Tavoitteena oli ohjata yhteiskuntia tieteellisen tiedon ja asiantuntijoiden avulla — eli "parempaa yhteiskuntaa" ei jätetty sattuman varaan, vaan sitä rakennettiin ylhäältä päin. Tämä on tyypillistä social engineering -ajattelua: ei vain diagnosoida ongelmia, vaan järjestelmällisesti korjataan ne suunnittelemalla ihmisten käyttäytymistä.
Lähde ChatGPT
24.7.25 blogiteksti 77
Gender-ideologia romutti luottamuksen instituutioihin
Vasemmisto näytti ajatelleen, että jos kaikki länsimaiden tietoa luovat ja välittävät instituutiot julistaisivat yhteen ääneen seuraavia asioita, suuren yleisön mielipidettä voisi muokata:
-Miehistä voi tulla naisia
-Lapset voivat valita sukupuolensa
-12-vuotiaiden tulisi voida saada murrosiän estoaineita, jos he haluavat vaihtaa sukupuoltaan
-Biologisten miesten, jotka identifioituvat naisiksi, pitäisi voida kilpailla naisten urheilulajeissa
Vasemmisto ajatteli, että näiden asioiden rummuttaminen johtaisi siihen, että suuri yleisö omaksuisi gender-ideologian ideat ja arvot. Kirjailijat, kustantajat, ajattelijat, akateemikot ja eliittiammattilaiset uskoivat, että jos lääketieteen ammattilaiset, akateemikot, toimittajat, lainsäätäjät ja julkiset älymystöt julistaisivat tämän uuden ideologian genderistä tosiasiaksi, yleisö seuraisi perässä, ja ajan myötä gender-ideologiaa pidettäisiin selkeänä ja ilmeisenä maalaisjärkenä - mutta niin ei käynyt. Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ja hänen tekemänsä presidentin määräykset gender-ideologian poistamiseksi osoittavat sen, että suuri yleisö ei hyväksynyt gender-ideologiaa. Sen sijaan instituutiot ja media menettivät luottamuksensa. Se, että lääkärit menivät sukupuolisekoiluun mukaan ja silpoivat alaikäisten lasten sukupuolielimiä, on täysin häpeällistä. Lääkäreitä pidetään koulutetuimpina ja älykkäimpinä ihmisinä, joilla on eettiset ohjeet ja Hippokrateen vala.
Tekstin pohjana Wokal Distancen Substack-postaus "Gender Ideology Detroyed Institutional Trust" julkaistu 23.7.25
18.7.25 blogiteksti 76
Esimerkki Frankfurtin koulukunnan kriittisestä teoriasta - väite "vesi on märkää" marginalisoi ihmisiä
Akatemisessa kontekstissa "problematisoida" tarkoittaa sitä, että otetaan jokin ilmiö, käsite tai oletus – usein sellainen, jota pidetään itsestään selvänä – ja kysytään siitä kriittisiä kysymyksiä tai tuodaan esiin sen monimutkaisuus, ristiriidat tai piilevät oletukset.
Esimerkiksi jos vaikkapa sanotaan: "Koulu edistää tasa-arvoa." Problematisointi voisi kysyä: Mitä tasa-arvolla tarkoitetaan? Toteutuuko se kaikkien ryhmien kohdalla samalla tavalla?Voiko koulu samalla myös ylläpitää eriarvoisuutta? Kenen näkökulmasta väite on totta?
Tämä on keskeinen osa akateemista ajattelua, koska tieteen tehtävänä ei ole vain hyväksyä ilmiöitä sellaisinaan, vaan puretella niitä kriittisesti ja syvällisesti. Kriittinen ajattelu ei tietenkään ole huono asia, mutta tässä Frankfurtin koulukunnan kriittisessä teoriassa lopputulos on etukäteen päätetty - Kaikkialla on syrjiviä valtarakenteita. Kaikki ongelmat johtuvat yhteiskunnasta. Muita selityksiä ei edes mietitä.
Laitetaan ChatGPT problematisoimaan sitä, että vesi on märkää:
Loistava pyyntö! Lause "vesi on märkää" kuulostaa itsestään selvältä arkijärjellä – mutta akateemisesti sen voi problematisoida monella tavalla.
1. Mitä "märkä" tarkoittaa?
Käsite märkä viittaa yleensä siihen, että jokin esine tai pinta on veden vaikutuksesta kostea. Mutta voiko vesi itse olla märkä, vai onko märkyys ominaisuus, joka koskee vain toisia aineita suhteessa veteen? Esimerkiksi: sanomme, että "paita on märkä", kun siihen on tullut vettä. Mutta voimmeko sanoa, että vesi itsessään on märkä, jos se ei voi olla suhteessa itseensä?
2. Fyysis-kemiallinen näkökulma:
Vesi on molekyyli (H₂O), ja sen ominaisuuksia ovat mm. pintajännitys, nesteenä virtaavuus ja liuotuskyky. Märkyys taas on ilmiö, joka syntyy veden ja toisen materiaalin vuorovaikutuksesta (esim. veden adheesio kiinni pintaan). Tästä näkökulmasta vesi ei ole itsessään "märkä", vaan aiheuttaa märkyyttä muissa.
3. Kielellinen ja kulttuurinen näkökulma:
Sanomme arkikielessä, että "vesi on märkää", mutta tämä on metaforinen ilmaus. Se paljastaa, miten kieli yksinkertaistaa monimutkaisia fysikaalisia ilmiöitä. Onko se totta vai pelkkä kielikuva? Voidaanko kieli luoda uudelleen niin, että vesikin olisi vain "vesi", ei "märkää"?
Yhteenveto:
"Vesi on märkää" voidaan problematisoida osoittamalla, että märkyys on suhteellinen eikä veden itsensä ominaisuus. Väite perustuu arkikieleen eikä tarkkaan tieteelliseen määritelmään. Kyse on enemmän ilmaisutavasta ja käsitteellisestä tottumuksesta kuin absoluuttisesta totuudesta.
Woke-ideologioiden mukaan kielen käyttö on valtarakenteen rakentamista, ja sillä marginalisoidaan ihmisiä. Jos joku kokee, että vesi ei ole märkää, se on totta hänelle. Mikä sinä olet sanomaan, onko vesi märkää? Et kai sinä yritä asettua toisten yläpuolelle? Se rikkoo tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Väite "vesi on märkää" on siis väkivaltaa, ja se voi johtaa kansanmurhaan.
6.7.25 Blogiteksti 75
Yuri Besmenov ja yhteiskunnan demoralisointi
Yuri Bezmenovin tunnetuin haastattelu on vuodelta 1984, jossa hän keskustelee sosialistisesta propagandasta ja neuvostoliittolaisesta psykologisesta sodankäynnistä länsimaita vastaan. Bezmenov oli entinen KGB-agentti, joka loikkasi länteen ja ryhtyi paljastamaan Neuvostoliiton toimintatapoja. Tässä on tiivistelmä hänen keskeisistä näkemyksistään:
Ideologisen sodankäynnin vaiheet:
1. Ideologinen alistaminen (demoralisointi)
Neuvostoliiton tärkein strategia lännen heikentämiseksi oli pitkäaikainen ideologinen vaikuttaminen, ei sotilaallinen. Tämä prosessi kestää yleensä 15–20 vuotta (yksi sukupolvi). Tavoitteena oli muuttaa yhteiskunnan käsitys todellisuudesta, niin että ihmiset eivät enää pysty erottamaan totuutta valheesta.
2. Destabilointi (epävakauttaminen)
Kun yhteiskunta on demoraloitu, seuraava vaihe on horjuttaa sen instituutioita: talous, ulkopolitiikka, puolustus ja oikeusjärjestelmä. Vasemmistolaisia liikkeitä ja aktivisteja käytettiin vipuvoimana.
3. Kriisivaihe
Tässä vaiheessa maa kohtaa syvän poliittisen tai yhteiskunnallisen kriisin, joka voi johtaa vallankumoukseen tai merkittävään vallanvaihtoon. KGB:n mukaan tämä vaihe voi kestää viikkoja.
4. Normalisointi
Kun uusi järjestelmä on luotu (esimerkiksi autoritaarinen hallinto), se "normalisoidaan" – vaikka kyseessä olisi alistettu yhteiskunta. Usein ne, jotka auttoivat vallankumouksessa, ovat ensimmäisiä, jotka "puhdistetaan", koska he tietävät liikaa tai voivat muodostaa uhkan.
Bezmenov varoittaa, että kommunistinen ideologia leviää länteen sisältäpäin – kulttuurin, koulutuksen ja median kautta. Hän painottaa, että arvot, perinteet ja kriittinen ajattelu ovat paras puolustus ideologista vaikuttamista vastaan.
Demoralisointivaihe on Yuri Bezmenovin mukaan ensimmäinen ja tärkein vaihe Neuvostoliiton psykologisessa sodankäynnissä länsimaita vastaan. Se ei vaadi aseita, vallankumouksia tai sotaa – sen sijaan se tapahtuu hitaasti kulttuurin ja koulutuksen kautta. Tässä tarkempi katsaus:
Demoralisointi (ideological subversion) kestää 15–20 vuotta – yhden sukupolven ajan. Tämän ajan kuluessa kasvatetaan uusi sukupolvi, joka ajattelee väärin (KGB:n näkökulmasta: länsivastaisesti tai irrationaalisesti). Tavoite on muokata todellisuuskäsitystä niin, että kohdeyhteiskunnan ihmiset eivät enää kykene objektiiviseen arviointiin. He hylkäävät omat arvonsa, kulttuurinsa ja perinteensä. Yhteiskunta kadottaa kyvyn puolustaa itseään, koska ihmiset eivät näe uhkaa, vaikka se olisi heidän edessään.
KGB keskittyi erityisesti opettajiin, yliopistoihin ja mediaan. Vasemmistolaisia ja relativistisia ideoita tuettiin, kuten: "Totuus on suhteellista." "Perinteet ovat sortavia." "Jokaisen kulttuurin arvot ovat yhtä hyviä."
Media täytetään sensaatiohakuisuudella, arvojen hämärtämisellä, viihteellistämisellä.. Ihmisten huomio siirrettiin pois tärkeistä asioista (esim. kansallinen turvallisuus, moraali, vapaus).
Yhteiskunnalliset liikkeet valjastetaan vallankumouksen välineeksi. Feminismi, vähemmistöliikkeet, rauhanaktivismi – kohteena ei ole niinkään itse liikkeet, vaan niihin soluttautuneet radikaalit, joita voitiin manipuloida. Käytettiin hyödyllisiä idiootteja (usein vilpittömiä mutta ideologisesti sinisilmäisiä) ajamaan agendaa.
Uskontoa heikennetään - Jumalan, perheen ja auktoriteetin arvon kyseenalaistetaan.. Kristinuskoa pilkkataan ja henkiset arvot korvataan materialismilla tai ideologisilla uskonnoilla (esim. marxismi, utopismi).
Ihmiset alkavat uskoa valheita totena, ja torjuvat tosiasiat jopa kun niille esitetään kiistatonta näyttöä. Bezmenov sanoi: "Even if I shower him with authentic information, with documents, with pictures... he will refuse to believe it… That's the tragedy of the situation of demoralization."
Kun yhteiskunta on demoralosoitu, faktat ja järkiperustelut eivät enää vaikuta ihmisiin. Propaganda ei enää ole tarpeen, sillä ihmiset alkavat propagandisoida itse itseään. Ulkopuolinen vihollinen ei tarvitse enää aktiivista vaikuttamista – "sisäinen romahdus" on jo käynnissä.
Lähde ChatGPT
3.7.25 Blogiteksti 74
Critical Immigration Theory - "laiton maahanmuuttaja" on sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio
Critical Immigration Theory (CIT) on kriittinen oikeusteoreettinen ja yhteiskuntatieteellinen lähestymistapa, joka tarkastelee maahanmuuttoa rakenteellisten valtasuhteiden, rasismin, kansalaisuuden ja oikeuden näkökulmasta. Se on saanut vaikutteita erityisesti Critical Race Theorysta (CRT) ja muista kriittisistä teorioista, kuten postkolonialismista ja feminismistä.
Critical Immigration Theoryssa maahanmuuttopolitiikka ei ole neutraalia. CIT korostaa, että maahanmuuttopolitiikkaa ja -lakeja ei ole laadittu tyhjiössä, vaan ne heijastavat historiallisia ja nykyisiä valtarakenteita, erityisesti valkoista ylivaltaa, kolonialismia ja etnosentrismiä.
Kansalaisuus on sulkemisen väline. Kansalaisuutta ei pidetä luonnollisena tai objektiivisena statuksena, vaan keinona rajata, kuka kuuluu yhteiskuntaan ja kuka jää sen ulkopuolelle. CIT tarkastelee, miten kansalaisuus usein estää tietyiltä ihmisryhmiltä pääsyn oikeuksiin.
"Laiton maahanmuuttaja" on poliittinen konstruktio. CIT kritisoi käsitteitä kuten "laiton siirtolainen", sillä ne normalisoivat ihmisten kriminalisointia pelkän statuksen perusteella ja piilottavat rakenteelliset ongelmat taustalla.
Rasismi on keskeinen osa maahanmuuttopolitiikkaa. CIT tarkastelee, miten rasismi on muokannut rajoja, maahanmuuttajien kohtelua ja integraatiopolitiikkaa – esimerkiksi siinä, ketkä nähdään "toivottuina" maahanmuuttajina ja ketkä eivät.
Moniäänisyys ja kokemukset laitetaan etualalle. Teoria korostaa maahanmuuttajien omia ääniä ja kokemuksia, erityisesti marginalisoiduista yhteisöistä. Se pyrkii purkamaan hallitsevia kertomuksia "ansaitsemisesta" tai "sopeutumisesta".
Poliittisessa aktivismissa CIT voi toimia työkaluna vaatia reilumpaa ja inklusiivisempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Critical Immigration Theory tarjoaa työkalut ymmärtää maahanmuuttoa kriittisesti, huomioiden valta, historia, rasismi ja juridinen epäoikeudenmukaisuus. Se ei pyri vain selittämään, vaan myös muuttamaan vallitsevaa järjestelmää.
Lähde ChatGPT
2.7.25 Blogiteksti 73
Kommunismin vastakohta ei ole fasismi vaan liberalismi
Kommunismi ja fasismi sijoittuvat usein vasemmisto–oikeisto-akselin vastakkaisille puolille: kommunismi vasemmalle, fasismi oikealle. Mutta niiden todellinen vastakkainasettelu ei ole selkeä, koska tärkeämpi jakolinja on usein autoritarismi vs. liberalismi. Molemmat ovat autoritaarisia ideologioita, jotka korostavat valtion valtaa, yhden totuuden politiikkaa ja yksilön alistamista kollektiiviselle päämäärälle.
Sekä kommunismilla (erityisesti sen stalinismin tai maoistisen muodon alla) että fasismilla (kuten italialainen fasismi tai natsismi) on seuraavia yhteisiä piirteitä:
*Yksipuoluejärjestelmä: Molemmat kielsivät oppositiopuolueet ja loivat totalitaarisen valtiorakenteen.
*Valtava valtion kontrolli: Talouden (kommunismissa) tai yhteiskunnan (fasismissa) täydellinen ohjaus valtiovallan kautta.
*Propaganda ja sensuuri: Valtiollinen propaganda ja median kontrolli olivat keskeisiä molemmissa.
*Väkivallan käyttö ja pelon ilmapiiri: Salaiset poliisit (NKVD, Gestapo), leirit (Gulag, keskitysleirit), kidutus ja teloitukset olivat järjestelmällisiä.
*Kansalaisyhteiskunnan murskaaminen: Ei tilaa itsenäisille järjestöille, uskonnolle tai vapaalle ajattelulle.
Liberalismi (vapaus, moniarvoisuus, demokratia, yksilön oikeudet) voidaan nähdä sekä kommunismin että fasismin vastakohtana. Kommunismi ja fasismi pyrkivät kumoamaan liberaalin järjestelmän ja rakentamaan utopian tai "uudestisyntyneen kansakunnan" yksipuolisella tavalla.
1900-luvun diktatuurit (Neuvostoliitto, Natsi-Saksa, Kiinan kansantasavalta, fasistinen Italia) toimivat monin tavoin samankaltaisesti. Molemmat järjestelmät toteuttivat joukkotuhontaa, vainoja, ja pakotettua yhdenmukaisuutta. Vaikka ne vihasivat toisiaan poliittisesti (esim. Molotov–Ribbentrop-sopimus ja myöhempi Operaatio Barbarossa), ne toimivat menetelmiltään rinnakkaisesti.
Kommunismin vastakohta ei ole fasismi, koska molemmat edustavat totalitaarista ajattelua, eivät toisiaan kumoavia ideologioita. Niiden keskeinen yhteinen piirre on autoritaarisuus, ei talous- tai luokkakysymyksissä otettu kanta. Kommunismin todellinen vastakohta on liberalismi tai markkinademokratia, ei fasismi, joka sekin halveksii yksilönvapautta ja demokratiaa.
Liberalismi on poliittinen ja taloudellinen aate, joka korostaa yksilön vapautta, oikeusvaltioperiaatetta, demokraattista hallintoa ja markkinataloutta. Se on historiallisesti kehittynyt vastauksena absolutismiin, feodalismiin ja myöhemmin totalitarismiin, kuten kommunismiin ja fasismiin. Siksi liberalismia voidaan pitää kommunismin ideologisena vastakohtana monella keskeisellä tavalla.
Liberalismin pääperiaatteet ovat:
*Yksilönvapaus: Jokaisella on oikeus elää haluamallaan tavalla niin kauan kuin ei loukkaa toisten oikeuksia.
*Oikeusvaltio: Kaikki, myös valtio, ovat lain alaisia. Lait suojelevat yksilön oikeuksia.
*Demokratia: Kansalaisilla on oikeus osallistua päätöksentekoon vaalien ja kansalaisvapauksien kautta.
*Sanan- ja uskonnonvapaus: Ihmisillä on oikeus ilmaista mielipiteitään ja valita vakaumuksensa vapaasti.
*Taloudellinen vapaus: Liberalismi tukee vapaata kilpailua, yksityisomistusta ja elinkeinovapautta.
Liberalismi ei yleensä pyri vallankumoukseen tai täydelliseen yhteiskuntamurrokseen kuten kommunismi. Se kehittyy evolutiivisesti, usein kompromissien ja reformien kautta. Liberalismi on kommunismin vastakohta, koska se puolustaa yksilönvapauksia, moniarvoisuutta ja markkinataloutta, kun taas kommunismi tähtää yhdenmukaistettuun, valtiokeskeiseen yhteiskuntaan, jossa yksilö alistetaan kollektiiville.
Lähde ChatGPT
1.7.25 Blogiteksti 72
Go woke, go broke - Jaguar-autojen myynti on romahtanut brändiuudistuksen jälkeen jopa 97,5%
Jaguarin syksyllä 2024 lanseerattu mainoskampanja "Copy Nothing" aiheutti valtavan kohun, Se yhdistyi vahvasti brändiuudistukseen. Maioksessa oli eri-ikäisiä ja etnisiä malleja. Mukana oli nuoria ja keski-ikäisiä kasvoja, sekä monietnisiä esiintyjiä, mm. tummaihoisia ja vaaleaihoisia, jotka loistivat rohkeissa, kirkkaanvärisissä asuissa . Mainiksessa oli myös paljon "gender-bendingiä" ja androgyyniä ilmettä. Mallien pukeutuminen hämärsi perinteisiä sukupuolirooleja. Siinä yhdistyi sekä teatraalisia että futuristisia elementtejä, jotka vaikuttivat "teknologia- ja muotisketsiltä". Heillä oli yllä näyttäviä päävärejä kuten punaisen, oranssin, keltaisen ja pinkin eri sävyjä. Koska autoja ei näkynyt, ihmiset toimivat pääfokuksena. Mallit kulkivat hissistä kirkkaanvärisiin tiloihin (siniseen käytävään, avaruusmaiselle lavasteelle). Heistä syntyi vaikutelma taideteoksista tai minimalistisesta runoesityksestä .Tässä automainoksessa ei näytetty autoa lainkaan.
Kesäkuu–heinäkuu 2025 myynnit ovat romahtaneet Euroopassa: huhtikuussa 2025 rekisteröintiä tehtiin vain 49 Jaguar-automallille, kun vuotta aiemmin huhtikuussa myytiin 1 961 autoa – eli pudotus 97,5 %.Tammi–huhtikuu 2025 kokonaismyynnistä Euroopassa laskettiin -75 %, jääden yhteensä 2 665 autoon Globaalisti vuoden 2025 aikana myynti on laskenut noin 45–47 % (n. 26 862 autoa vs. reilu 50 000 edellisinä vuosina).
Kuinka vaikea yritysjohtajien on tajuta se talouden perusasia, että yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille eikä ajaa jotakin kulttuurivallankumousta yhteiskuntaan aktivismin avulla? Osakkeenomistajat voivat myydä osakkeensa ja minimoida tappionsa, mutta minua käy sääliksi Jaguarilla työskentelevät henkilöt, jotka eivät ole koskaan kannattaneet woke-ideologioita ja joiden työpaikka ja toimeentulo on vaarassa tämän sekoilun takia.
Lähde ChatGPT
28.6.25 Blogiteksti 71
GSRRM - joukko strategioita, joilla feministit käyttäytyvät aggressiivisesti välttääkseen logiikkaan perustuvan argumentoinnin
GSRRM on joukko strategioita, joilla pyritään estämään tai heikentämään argumentointia keskustelussa. Argumentoinnin sijaan käytetään sosiaalista ja psykologista painostusta kuten juoruilua, moraalisointia, pilkkaamista, häpäisemistä ja kollektiivista mobilisointia. Tavoitteena on turvata kasvojen säilyminen, hyväksyntä ja suostumus – sen sijaan että tavoitellaan totuutta tai rationaalista argumenttia .
GSRRM on akronyymi, joka tarkoittaa joukkoa sosiaalisia vaikutuskeinoja, joita erityisesti naiset käyttävät aggressiivisessa käyttäytymisessä keskustelun ja argumentoinnin sijaan. Kirjaimet muodostuvat seuraavista toiminnoista:
Gossiping (juoruilu)
Shaming (häpäisy)
Ridicule (pilkkaaminen)
Rallying (muiden mobilisointi)
Moralizing (moralismi)
Näiden lisäksi psychologizing, undermining, reputation destruction, cancelling, doxxing, court abuse jne. ovat osa tätä kokonaisuutta. Eskalointiketju alkaa peitellystä totuudenväärennöstä tai vähättelystä ja etenee aggressioiden kuten canceloinnin, doxxauksen, jopa oikeudellisen kuormituksen käyttöön.
Juuri näitä strategioita woke-feministit käyttävät esimerkiksi Donald Trumpia vastaan, koska hän ei tee asioita juuri niin kuin woke-feministit haluaisivat.
Lähde: https://naturallawinstitute.com/2019/02/definition-gsrm-or-gsrrm/ (Luettu 28.6.25)
26.6.25 Blogiteksti 70
USA:n radikaalivasemmiston mellakointia rahoittaa miljönääri, jolla on yhteyksiä Kiinan kommunistiseen puolueeseen
Neville Roy (Roy) Singham, yhdysvaltalais-syntyinen miljardööri ja entinen ThoughtWorks‑toimitusjohtaja, on noussut viime aikoina kongressin tutkinnan kohteeksi. Häntä epäillään rahoittaneen vasemmistolaisia aktivistiryhmiä, kuten Party for Socialism and Liberationia (PSL), The People's Forumia ja BreakThrough Newsia.
Nämä järjestöt ovat olleet aktiivisia monissa protesteissa Yhdysvalloissa vuoden 2025 aikana, myös Los Angelesin maahanmuuttoviranomaisten (ICE) vastaisissa mielenosoituksissa kesäkuussa.
Singham on myöntänyt lahjoittaneensa miljoonia dollareita muun muassa PSL-yhteyksiin kuten Justice and Education Fund -rahaston kautta, jonka varoja ohjataan The People's Forumille ja BreakThrough Newsille. PSL puolestaan on marxilais-leninistinen puolue, joka näkyy aktiivisesti kampuksilla ja katutason protesteissa .
PSL on julkaissut materiaalitukea ja painanut julisteita kesäkuun mielenilmauksiin L.A.:ssä. Lisäksi PSL:n johtohenkilöitä ja kumppaneita on nähty tukiorganisaatioissa kuten The People's Forumissa, jotka julistivat esimerkiksi "ICE out of LA" -kokoontumisia.
Los Angelesin kesäkuussa 2025 ICE järjesti maahanmuuttoviranomaisten operaation, joka laukaisee laajoja mielenosoituksia Downtownissa, joissa tuhannet protestoijat osallistuivat sekä rauhanomaisiin tapahtumiin että väkivaltaisiin yhteenottoihin LAPD:n ja liittoviranomaisten kanssa. PSL osallistui näkyvästi filmein, julistemateriaalin jakamisella ja sosiaalisen median kautta mobilisoinnilla. Se teki yhteistyötä myös muiden järjestöjen, kuten Demokraattisen Sosialistien, kanssa järjestääkseen "No Kings" -kokoontumisia
Väkivaltaisten yhteenottojen vuoksi presidentti Trump otti käyttöön National Guardin ja jopa merijalkaväkeä paikalle. Paikalliset viranomaiset, kuten Los Angelesin pormestari, tuomitsivat väkivallan .
House Oversight -komitea ja senaatti tutkivat, ovatko Singhamin lahjoitukset PSL:lle ja muille tahoille osa CCP:n (Kiinan kommunistisen puolueen) vaikuttamisoperaatiota Yhdysvalloissa. Komiteat tutkivat mm. Foreign Agents Registration Act (FARA) ‑lakien rikkomista ja verovapautuksen perumista mahdollisena seuraamuksena.
Singhamin rahoittama verkosto – sisältäen PSL:n, The People's Forumin ja BreakThrough Newsin – toimi "liikkeiden isäntänä" ("movement incubator"), jonka kautta edistettiin marxistisia ja CCP-yhteensopivia narratiiveja.
Singhamin rahoittamat ryhmät toimivat samassa tilassa Maku Groupin kanssa – CCP:hen liittyvän propagandatalon kanssa – ja osaltaan toistivat Kiinan linjauksia. Maku Group on Shanghai-pohjainen media-alan yritys, jonka tavoitteena on "tell China's story well" – eli edistää Kiinan julkisuuskuvaa globaalisti Tämä ilmaus – "tell China's story well" – on suora viittaus CCP:n propagandastrategiaan, jonka tarkoituksena on vaikuttaa ulkomaisiin yleisöihin ilman näkyviä valtiollisia mekanismeja .
Maku Group toimii julkisen linjan mukaisesti: sen toimistolla Shanghaissa on nähty banneri "Always Follow the Party" sekä Xi Jinpingin kuva. Singham jakaa toimitilan Maku Groupin kanssa—samassa rakennuksessa, samassa osoitteessa.
Maku Groupin mediatila sijaitsee Kiinassa, tarkemmin Shanghaissa. Samassa toimistotilassa tai samassa rakennuksessa toimii myös Roy Singhamin toiminta ja hänen perustamansa/yhteydessä olevat järjestöt, kuten "Dongsheng News" – joka julkaisee Kiinan hallintoa myötäilevää sisältöä englanniksi ja espanjaksi. Vaikka fyysinen tila on Kiinassa, sieltä tuotetaan sisältöä, jota Singhamin rahoittamat amerikkalaiset vasemmistomediat ja aktivistijärjestöt levittävät Yhdysvalloissa. Näitä ovat esimerkiksi BreakThrough News (Yhdysvalloissa toimiva mediaprojekti)The People's Forum (koulutuskeskus ja aktivistihubi New Yorkissa) ja Party for Socialism and Liberation (PSL)
Nämä amerikkalaiset ryhmät levittävät osin samoja narratiiveja kuin Maku Groupin tuottama sisältö – erityisesti kritiikkiä Yhdysvaltojen ulkopolitiikasta, puolustusmenojen vastustusta sekä CCP-myönteisiä näkökulmia Hongkongista, Taiwanista ja Xinjiangista
Lähde ChatGPT
24.6.25 Blogiteksti 69
George Soros rahoittaa The Open Society -järjestön kautta woke-ideologioiden levittämistä, koska hän haluaa "välttää dogmaattisuutta, joka johtaa autaritaarisuuteen" - tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla
George Soros (s.1930) esitti ajatuksen "radical fallibility" eli radikaalista erehtyvyydestä osana hänen filosofista ja talousteoreettista ajatteluaan. Tämä käsite liittyy hänen laajempaan teoriaansa refleksiivisyydestä.
"Radical fallibility" eli radikaali erehtyvyys tarkoittaa, että ihmisten ymmärrys todellisuudesta on aina väistämättä epätäydellistä ja virhealtista. Soroksen mukaan emme koskaan voi täysin tietää, ymmärtää tai hallita monimutkaisia järjestelmiä – kuten talousjärjestelmää tai yhteiskuntaa – koska havaitsemme todellisuutta puutteellisten kognitiivisten työkalujen kautta. Meidän uskomuksemme ja mallimme ovat aina yksinkertaistuksia. Toimintamme muuttaa sitä todellisuutta, jota yritämme ymmärtää. Tämä liittyy hänen refleksiivisyysteoriaansa: taloudelliset toimijat eivät vain reagoi todellisuuteen, vaan vaikuttavat siihen uskomustensa perusteella.
Tavallinen tieteellinen lähestymistapa pitää virheitä mahdollisina mutta korjattavina. Soroksen mukaan taas erehtyminen on perustavanlaatuista ja väistämätöntä, erityisesti inhimillisissä järjestelmissä, joissa tietoa ei ole täydellisesti saatavilla, arviot ja uskomukset vaikuttavat itse tilanteeseen, ihmisten käyttäytyminen ei ole ennustettavaa.
Taloudessa tämä tarkoittaa, että markkinat eivät ole "rationaalisia" tai "tasapainoisia", vaan alttiita väärinymmärryksille, kuplille ja kriiseille. Politiikassa tämä tarkoittaa, että yksikään ideologia tai hallintomalli ei voi väittää omistavansa "totuutta".
Soros painottaa, että koska erehtyvyys on väistämätöntä, meidän tulisi olla nöyriä tiedon ja suunnittelun suhteen, rakentaa avoimia yhteiskuntia, joissa virheitä voidaan korjata vapaasti ja välttää dogmaattisuutta, joka johtaa usein autoritaarisuuteen.
George Soroksen ajatus radikaalista erehtyvyydestä (radical fallibility) liittyy tiiviisti hänen tuestaan progressiiviselle vasemmistolle. Soros on Karl Popperin vaikutuksesta omaksunut ajatuksen avoimesta yhteiskunnasta (Open Society). Koska ihmiset ovat erehtyviä ja mikään ideologia ei omista absoluuttista totuutta, yhteiskunnan tulee olla sellainen, jossa kritiikki on sallittua ja suojattua, vähemmistöillä on oikeuksia, valta on hajautettua ja vastuullista, demokraattiset instituutiot voivat korjata virheitä. Tämä filosofia asettuu luontaisesti konservatiivisia, autoritaarisia tai nationalistisia liikkeitä vastaan, jotka väittävät tietävänsä "oikean tien".
Soros näkee progressiivisen vasemmiston (esimerkiksi ihmisoikeuksia, ympäristöä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostavat liikkeet) keinona korjata järjestelmällisiä virheitä markkinoissa ja yhteiskunnassa (esim. eriarvoisuus, rasismi, ilmastokriisi), tunnistaa syrjiviä rakenteita, jotka perustuvat väärinymmärryksiin tai väärään tietoon ja kehittää politiikkaa, joka perustuu jatkuvaan arviointiin, ei dogmaattiseen ideologiaan.
Tämä sopii Soroksen maailmankuvaan, jossa yhteiskunta on jatkuvassa korjausliikkeessä – ei lopullisessa tasapainossa. Koska Soros ei usko markkinoiden olevan rationaalisia tai itsetasapainottavia, hän kannattaa julkisen vallan roolia markkinoiden sääntelyssä, verotusta ja hyvinvointivaltiota, sosiaalista turvaa ja tasa-arvoa eli juuri sellaisia asioita, joita progressiivinen vasemmisto ajaa. Tämä erottaa hänet esim. libertaristeista tai uusklassisen taloustieteen edustajista.
Soros on myös tukenut kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä, pakolaisapuja ja demokratiaa edistäviä hankkeita, koska radikaali erehtyvyys tekee kansallisesta itsevarmuudesta tai poissulkevuudesta vaarallista, Hän uskoo, että globaali yhteistyö on ainoa tapa hallita monimutkaisia ongelmia kuten ilmastonmuutos tai pakolaiskriisi.
Open Society Foundations (OSF) on Soroksen vuonna 1979 perustama säätiöverkosto, joka toimii yli 100 maassa. Se sai nimensä Karl Popperin kirjasta The Open Society and Its Enemies, ja sen tavoitteena on edistää avoimia, demokraattisia yhteiskuntia, puolustaa ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen asemaa, tukea riippumatonta mediaa, oikeusvaltioperiaatetta ja tiedettä, korjata järjestelmällisiä virheitä ja epäoikeudenmukaisuuksia.
Sorosin tukemat kohteet ovat sellaisia, jotka usein pyrkivät haastamaan valtarakenteita ja valtavirta-ajattelua – juuri siksi, että Soros uskoo virheiden piilevän usein näissä. OSF tukee romaniyhteisöjä Euroopassa, mustien oikeuksia Yhdysvalloissa, LGBTQ+ -liikkeitä ja pakolaisten oikeuksia. Soroksen OSF tukee voimakkaasti trans- ja queer-oikeuksia puolustavia ryhmiä, kuten Transgender Law Center, ACLU ja GLAAD. Nämä ryhmät kampanjoivat mm. terminologian muuttamiseksi, sukupuolikategorioiden laajentamiseksi, sekä translasten hoito-oikeuksien puolesta. OSF tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa, teknologian sääntelyä ja pandemiavalmiutta. Soroksen näkökulmasta tällaiset ongelmat vaativat jatkuvaa oppimista ja korjaamista – ei ideologista jäykkyyttä. Hän panostaa koulutukseen ja kriittiseen ajatteluun, koska vain avoin, itsekriittinen ajattelu voi torjua dogmaattisuutta.
Eikö Soroksen tukemat woke-ideologiat juuri ole äärimmäisen dogmaattisia, ja ne sulkevat kriittisen ajattelun? Tämä on keskeinen jännite George Soroksen toiminnassa: eikö ideologisesti latautuneen liikkeen tukeminen johtaa juuri sen kaltaiseen dogmaattisuuteen, jota Soros itse sanoo vastustavansa?
Soros tukee ryhmiä, jotka hänen näkemyksensä mukaan ovat aliedustettuja tai sorrettuja, ja siten tuovat esiin virheitä järjestelmässä. Tässä kontekstissa esimerkiksi intersektionaalinen feminismi, antirasismi, trans-oikeudet tai kolonialismin jälkiperintöä koskeva tutkimus näyttäytyvät hänelle kriittisinä, järjestelmää haastavina ajattelumuotoina — ei dogmeina, vaan korjaavina puheenvuoroina.
Monet kriitikot – vasemmalta, oikealta ja akateemisesta keskikentästä – ovat huomauttaneet, että osa niin kutsutusta woke-liikehdinnästä voi torjua keskustelua tai eriäviä mielipiteitä leimaamalla ne "haitallisiksi" tai "väkivaltaisiksi", korvata avoimen tutkimuksen tietyillä hyväksytyillä totuuksilla, luoda pelon ilmapiirin, jossa ihmiset eivät uskalla kyseenalaistaa vallalla olevia normeja. Tämä dogmaattisuus on nimenomaan vastoin Soroksen omia perusarvoja, jos hänen ajatuksiaan radikaalista erehtyvyydestä otetaan vakavasti.
Jos kriittinen ajattelu muuttuu vain retoriseksi etiketiksi, ja todellinen kriittisyys korvataan mielipiteiden yhdenmukaisuuspaineella, Sorosin tukemat ryhmät voivat tahtomattaankin edustaa juuri sitä, mitä hän pyrkii vastustamaan. Soros ei yleensä mikromanageeraa tukemiensa organisaatioiden sisältöä. Hän antaa tukea instituutiotasolla (esimerkiksi OSF myöntää apurahoja kansalaisjärjestöille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille jne.), jotka sitten itse valitsevat toimintansa painopisteet.
Suuri rahoitus voi muuttaa kenttää rakenteellisesti: se voi nostaa esiin tietyt teoriat (esim. kriittinen rotuteoria, sukupuolen konstruktivismi) ja syrjäyttää muut (esim. liberalismiin tai biologiseen näkökulmaan pohjaavat lähestymistavat). Tällöin moniarvoisuus ja kriittinen ajattelu voivat kaventua, vaikka se ei olisi Soroksen aikomus.
Lähde ChatGPT
21.6.25 Blogiteksti 68
Narrative laundering, collective delusion, moral licencing - näillä asioilla valheista tulee totuuksia, väkivalta nähdään hyveenä ja vastuu häivytetään
Narrative laundering tarkoittaa prosessia, jossa valheellinen, epäluotettava tai poliittisesti motivoitunut tarina pyritään tekemään uskottavaksi ja hyväksyttäväksi toistamalla sitä eri kanavien kautta erityisesti sellaisissa lähteissä, jotka vaikuttavat luotettavilta tai neutraaleilta. Termi viittaa metaforisesti "pesemiseen": kuten rahanpesussa rikollinen raha naamioidaan lailliseksi, niin narrative launderingissa epäluotettava kertomus naamioidaan todeksi tai hyväksyttäväksi.
Ajatushautomoiden tai akateemisten artikkelien julkaisut voivat tarjota poliittisesti motivoituneille väitteille näennäistä uskottavuutta. Alkuperäinen väite voi syntyä hämärässä blogissa tai propagandakanavassa, mutta kun sitä siteerataan yhä uudelleen "uskottavammissa" lähteissä (uutismediassa, asiantuntijapuheissa, tutkimuspapereissa), siitä alkaa muodostua "totuus".
Disinformaatiota voidaan levittää sosiaalisessa mediassa: Aluksi epämääräinen huhu saatetaan levittää bottien avulla, mutta jos sitä siteeraavat myöhemmin tunnetut henkilöt tai uutistoimistot ilman kunnollista lähdekritiikkiä, kertomus muuttuu julkisesti hyväksytyksi.
Narrative laundering hämärtää totuuden ja valheen rajaa. Se voi vaikuttaa politiikkaan, lainsäädäntöön tai yleiseen mielipiteeseen virheellisen tiedon pohjalta. Se hyödyntää luottamusta instituutioihin, kuten mediaan, tutkimukseen tai asiantuntijoihin.
Väite siitä, Los Angelesin mellakat kesäkuussa 2025 olivat "peaceful protest" toimivat esimerkkinä narrative launderingista. Jos riippumattomat todisteet (esim. videot, uutisraportit, viranomaislähteet) osoittavat, että kyseessä oli mellakkaan yltynyt väkivaltainen tilanne – esimerkiksi omaisuuden tuhoamista, väkivaltaa, ryöstelyä tms. – niin sen kuvaaminen pelkästään "rauhanomaisena mielenosoituksena" on selkeä vääristely. Tarkoituksena on vaikuttaa käsityksiin tapahtumasta tai oikeuttaa toiminta.
"Collective delusion" (yhteinen harhaluulo) liittyy läheisesti narrative launderingiin, mutta ne eivät ole sama asia. Ne voivat kuitenkin ruokkia toisiaan. Narrative laundering voi synnyttää collective delusionin.
Kun jokin valheellinen tai harhaanjohtava kertomus (narratiivi) "pestään" uskottavan näköiseksi toistuvasti (mediassa, poliitikkojen puheissa, akateemisissa julkaisuissa), siitä voi tulla yleisesti hyväksytty uskomus (collective delusion) – riippumatta siitä, onko se totta. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa suuri joukko ihmisiä uskoo vilpittömästi valheeseen tai vääristyneeseen kuvaan todellisuudesta.
Jos väkivaltaista mielenosoitusta kutsutaan jatkuvasti "rauhanomaiseksi", ja kaikki vaihtoehtoiset näkemykset sivuutetaan tai vaiennetaan, ihmiset voivat vilpittömästi uskoa, että mitään väkivaltaa ei tapahtunut – vaikka videot osoittaisivat muuta. Tämä on kollektiivinen harhaluulo. Jos suuri joukko ihmisiä haluaa uskoa tietyn narratiivin todeksi – esimerkiksi poliittisista, moraalisista tai identiteettiin liittyvistä syistä – he saattavat tiedostamattakin levittää ja toistaa pestyä narratiivia, koska se tuntuu "oikealta" tai "hyvältä".
'"Moral licensing" (suom. moraalinen lupa tai oikeuttaminen) on psykologinen ilmiö, joka liittyy vahvasti sekä narrative launderingiin että collective delusioniin. Se toimii usein taustamekanismina, joka mahdollistaa niiden syntymisen tai vahvistumisen.
Moral licensing tarkoittaa tilannetta, jossa ihminen (tai ryhmä) antaa itselleen luvan toimia moraalisesti kyseenalaisesti sen perusteella, että on aiemmin toiminut "hyvin", "oikein" tai "hyvän asian puolesta". "Koska osallistuin antirasistiseen mielenosoitukseen, ei ole niin paha juttu jos hajotan nyt tämän pankin ikkunan – teenhän sen oikeuden puolesta." Hyvä teko tai hyvä tarkoitus toimii psykologisena vapautuksena vastuusta tai oikeutuksena myöhemmälle huonolle käytökselle.
Nämä kolme ilmiötä yhdessä muodostavat tehokkaan kognitiivisen suojakilven, joka mahdollistaa sen, että yhteiskunnassa valheista tulee totuuksia, väkivalta nähdään hyveenä ja vastuu häivytetään.
Lähde ChatGPT
19.6.25 Blogiteksti 67
Woke-termi levisi Erukah Badun R&B-kappaleesta BLM-mellakoiden aikana
R&B-laulaja Erykah Badu mainitsi sanan "woke" ensimmäisen kerran tunnetusti kappaleessa "Master Teacher", joka ilmestyi vuonna 2008 albumilla New Amerykah Part One (4th World War). Kappaleessa toistuva fraasi on: "I stay woke. "Tämä lause esiintyy kappaleen kertosäkeessä ja siitä tuli myöhemmin keskeinen osa modernia "woke"-keskustelua, viitaten alun perin tietoisuuteen sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta, erityisesti rasismista.
"Stay woke" alkoi elää omaa elämäänsä sosiaalisessa mediassa erityisesti Black Lives Matter -liikkeen myötä. Erykah Badun kappale "Master Teacher" ja erityisesti sen toistuva fraasi "I stay woke" sai uudenlaista huomiota ja merkitystä Black Lives Matter -liikkeen (BLM) yhteydessä erityisesti vuosina 2014–2020, kun poliisiväkivaltaa ja rakenteellista rasismia alettiin vastustaa laajemmin mielenosoituksin ja kampanjoin."Stay woke" nousi laajasti käytetyksi sloganiksi – se kirjoitettiin kyltteihin, graffiteihin ja jaettiin sosiaalisessa mediassa mielenosoitusten aikana. Erykah Badu ei ole vain artisti vaan myös aktivisti. Hän on esiintynyt mielenosoituksissa ja puhunut avoimesti mustien oikeuksien puolesta.
Kappaleessa toistuva fraasi "I stay woke" viittaa jatkuvaan hereillä olemiseen – ei fyysisessä vaan henkisessä ja sosiaalisessa mielessä. Badu käyttää tätä lausetta kehotuksena olla tietoinen siitä, mitä ympärillä tapahtuu: yhteiskunnallisista ongelmista, sortomekanismeista ja rakenteellisesta epätasa-arvosta. Tässä yhteydessä woke tarkoittaa henkistä heräämistä: kykyä nähdä totuus yhteiskunnan naamioiden takana. Se ei ole vain älyllinen tila, vaan myös emotionaalinen ja moraalinen velvollisuus.
"Master Teacher" - kappaleen nimi viittaa "mestariopettajaan" – hahmoon, joka ei opeta pelkästään koulussa vaan henkisesti ja poliittisesti valveuttaa yhteisöään. Se voi olla sisäinen opas, roolimalli tai yhteisöllinen viisaus, joka herättää ihmiset passiivisuudesta.
OMA KOMMENTTI
Woke-termi tuli yleiseen tietoisuuteen BLM-mellakoiden aikana, mutta siihen liittyvän ideologian juuret ovat syntyneet jo 1700-luvulla utopiasosialistien keskuudessa. Keskeinen osa sitä on marxilainen Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria, joka kehittyi ennen toista maailmansotaa Saksassa. Ilmiö on siis paljon vanhempi kuin woke-termi.
Erykah Badyn laulun sanoitukset perustuvat marxilaiseen maailmankuvaan. Ihmisen pitää saada "kriittinen tietoisuus" siitä, että hän on sortorakenteiden uhri. "Mestariopettaja" on komissaari, jonka tehtävänä on jakaa oikeaa tietoa. Nämä komissaarit (aktivistit) ovat uusi eliitti, jota muiden pitää totella. Kyseessä on siis vallankumouskultti. Uusi yhteiskunta ei perustu meritokratiaan tai sananvapauteen, vaan oikeassa olemisen hierarkiaan.
Lähde ChatGPT
16.5.25 Blogiteksti 66
Multikulttuurisuus liittyy liittyy woke-ideologioiden syntyyn ja on täydellinen katastrofi salaattikulhoidean ja kulttuurirelativismin takia
Yhdysvalloissa keskustelu multikulturalismista voimistui 1960- ja 70-luvuilla kansalaisoikeusliikkeen sekä etnisten vähemmistöjen (mustat amerikkalaiset, latinot, alkuperäiskansat) vaatimusten kautta. Multikulturalismi nähtiin vastauksena assimilaatiopaineisiin ja pyrkimyksenä turvata vähemmistöjen kulttuurinen säilyminen. Samalla se korosti, että eri kulttuurien rinnakkaiselo voi olla yhteiskunnallisesti rikastuttavaa.
Kansalaisoikeusliike toi esiin vähemmistöjen kokemuksia ja identiteettejä, joita ei ollut aiemmin tunnustettu julkisesti tai koulutuksessa. Tämän seurauksena alettiin korostaa kulttuurista moninaisuutta ja vaatia näkyvyyttä vähemmistöjen historiassa, opetuksessa ja instituutioissa. Kansalaisoikeusliike toimi mallina muille vähemmistöryhmille Esimerkiksi latinojen liike (Chicano Movement) tavoitteli sosiaalinen oikeudenmukaisuutta, kulttuurista ylpeyttä ja koulutuksen tasa-arvoa. Chicano-liike edisti latinoidentiteetin vahvistamista, omakielistä opetusta ja kulttuuriperinnön säilyttämistä. Alkuperäiskansojen aktivismi (American Indian Movement, AIM) vaati maan palauttamista, sopimusoikeuksien kunnioittamista ja kulttuurista itsemääräämisoikeutta. Korostettiin, että alkuperäiskansat ovat itsenäisiä kansoja, ei pelkästään etnisiä vähemmistöjä. Alkuperäiskulttuurien, kielten ja historian opetusta alettiin vaatia osaksi koulutusta.
Multikulturalismin tuli yliopistoihin 1970-luvulla grievence studies / identity studies -koulutusohjelmien synnyn myötä. 1970-luvulla Yhdysvalloissa syntyi etnisten opintojen ohjelmia (Ethnic Studies) yliopistoihin. Afroamerikkalaiset, latinot, alkuperäiskansat ja aasialaiset amerikkalaiset saivat omia tutkimusohjelmiaan. Koulukirjoja ja opetussuunnitelmia alettiin tarkastella uudelleen: miksi ne edustavat lähes yksinomaan valkoisten eurooppalaisten näkökulmaa? Syntyi käsite "identity politics" - eri ryhmät vaativat omien kokemustensa ja kulttuuriperintönsä näkyvyyttä politiikassa ja yhteiskunnassa.
Yhdysvalloissa oli pitkään vallinnut "melting pot" -ajatus: kaikki sulautuvat yhteen kansakuntaan. Multikulturalismi haastoi tämän ja toi tilalle ajatuksen "salad bowl" tai "mosaic": eri kulttuurit säilyttävät identiteettinsä ja rikastuttavat kokonaisuutta.
"Melting pot" -ajatuksessa kaikki kulttuurit sulautuvat yhdeksi. On olemassa yksi amerikkalainen kulttuuri, johon kaikki mukautuvat. "Salad bowl" -ideologiassa kaikki kulttuurit säilyvät erillisinä mutta elävät rinnakkain. Vähemmistöt säilyttävät omat identiteettinsä ja osallistuvat yhteiskuntaan omilla ehdoillaan.
Salaattikuoho-ideologia on täydellinen katastrofi, koska siihen liittyy kulttuurirelativismi. Kulttuurirelativismi on antropologinen ja filosofinen näkemys, jonka mukaan kaikki kulttuurit ovat ymmärrettäviä ja arvioitavia omista lähtökohdistaan käsin. Ei ole olemassa yhtä universaalia moraalista mittapuuta, jonka mukaan eri kulttuureja voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen. Arvot, normit, uskomukset ja käytännöt ovat kulttuurisidonnaisia. Joku käytäntö (esim. monivaimoisuus tai kasvatusmenetelmä), joka näyttää oudolta tai väärältä länsimaisesta näkökulmasta, voi toisessa kulttuurissa olla täysin hyväksyttävä ja järkevä.
Kulttuurirelativismi antaa teoreettisen oikeutuksen monikulttuurisuudelle. Jos kaikki kulttuurit ovat yhtä arvokkaita omista näkökulmistaan, silloin niitä tulisi kohdella tasa-arvoisesti myös yhteiskunnassa. Kulttuurirelativismiin liittyy kuitenkin myös eettinen relativismi. Jos kaikki arvot ovat yhtä hyviä omasta näkökulmastaan, voidaanko millään perusteella vastustaa esimerkiksi naisten alistamista, lapsiavioliittoja tai vähemmistöjen sortoa kulttuurien sisällä? Yhteisöjen sisällä voi olla sisäistä epätasa-arvoa, jota kulttuurirelativismi ei tunnista, jos se pitää koko kulttuuria koskemattomana. Kulttuurirelativismi johtaa yhteisen moraalisen perustan puute. Se hajottaa yhteiskunnallisen yhtenäisyyden eikä tarjoa yhteisiä arvoja.
Lähde ChatGPT
14.6.25 Blogiteksti 65
1960-luvun nuorisokapina loi New Left -liikkeen eli uusvasemmiston
1960-luvun nuoriso varttui 1940- ja 1950-luvun vakiintuneiden sukupuoliroolien keskellä. Naisille kuului ruuanlaitto ja lastenhoito, kun miehet taas toivat leivän pöytään. Talous oli tiukoilla, koska toisen maailmansodan tuhoja korjattiin. Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan talous kasvoi kuitenkin kohisten 1960-luvulla. Tehtaat, toimistot ja valtion laitokset kärsivät huutavasta työvoimapulasta. Uusia työntekijöitä houkuteltiin nostamalla palkkoja, mikä paransi myös elintasoa. Koneellistuva maatalous tarvitsi aiempaa vähemmän käsipareja, mikä ajoi ihmiset työn perässä kaupunkeihin.
Myös Yhdysvaltojen presidentti Lyndon B. Johnson tahtoi lisää opiskelijoita. Tammikuun 8. päivänä 1964 kansakunnalleen pitämässään puheessa hän julisti "sodan köyhyyttä vastaan". Saman vuoden syksyn Ecomomic Opportunity Act -laki antoi maan köyhille koulutusapurahoja, mikä avasi ovia hyväpalkkaisiin työpaikkoihin ja nosti satoja tuhansia perheitä köyhyydestä. Yhdysvalloissa korkeakouluopiskelijoiden määrä kasvoi vuosikymmenestä kuudesta miljoonasta kahdeksaan ja puoleen miljoonaan.
Opiskelijayhteisöt toivat yhteen nuoria yli luokkarajojen. Raha oli tiukassa, joten nyyttikesteistä tuli suosittu illanistujaismuoto. Politiikka oli suosittu keskustelunaihe. Vietnamin sotaan osallistuminen kuohutti. Monet nuoret halusivat yhteiskunnallista muutosta. Koko joukko nuoria päättikin rikkoa vanhempien sukupolvien elämäntapoja.
Yliopistoista tuli taistelutanner. Aktivistit ottivat tavaksi pystyttää kokoontaitettavia pöytiä Berkeleyn yliopiston edustalle. He jakoivat esitteitä, joiden aiheet vaihtelivat politiikasta vegaaniruokaan. Jotkut myivät myös Vietnamin sodan vastaisia pinssejä. Kun yliopiston rehtori käski vuonna 1964 tyhjentää kadut, opiskelijat virtasivat istumaan jalkakäytäville kuuntelemaan protestipuheita. Istumalakkoja pidettiin muissakin yliopistoissa.
Nuorisokapina laajentui kapinaksi koko vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä vastaan. Monille nuorille protestimarsseista ja sit-in-mielenosoituksista tuli elämäntapa. Nuoret olivat 1960-luvulla maailmanmatkaajia, jotka tapasivat samanhenkisiä ihmisiä muista maista ja puhuivat siitä, miten heidän vanhempiensa luoma maailma mullistettaisiin. Kalifornian San Franciscosta tuli nuorten kapinallisten mekka, jonne kymmenet tuhannet kerääntyivät nauttimaan samanhenkisten ihmisten seurasta. Haight-Ashburyn korttelissa asui trendikkäitä kirjailijoita, taiteilijoita ja boheemeja, jotka erottuivat naapurustosta pitkillä hiuksillaan ja kirkkaanvärisillä vaatteillaan. Heitä alettiin kutsua "hipeiksi", ja nimi jäi elämään.
Vuonna 1967 niin kutsuttuna rakkauden kesänä (The Summer of Love) jopa 300 000 ihmistä matkusti San Franciscon Golden State Parkiin kuuntelemaan musiikkia ja kokeilemaan huumeita. Varsikin LSD oli suosittu huume.
Nuorisokapina muuttui 1960-luvun jälkipuoliskolla poliittisemmaksi. Marxilaiset ja sosialistiset puolueet tarjosivat tuhansille nuorille ainoan oikean vaihtoehdon vanhempien urakeskeiselle yhteiskunnalle, jossa kapitalismi saneli säännöt.
Myös Yhdysvaltain pitkittynyt osallisuus Vietnamin sotaan turhaudutti monia. Mielenosoittajat kantoivat marsseillaan kylttejä, joiden iskulauseet vastustivat sanojensa mukaan Yhdysvaltojen "modernia imperialismia".
Nuorten suosioissa ollut Neuvostoliitto tukahdutti verisesti vuonna 1956 Unkarin kansannousun ja vuonna 1968 Prahan kevään uudistushengen, joten monet tarvitsivat uuden ihailun kohteen. Kiinan puhemies Mao ja Pohjois-Vietnamin Ho Chi Minh nähtiin visionäärisinä sankareina, ja monen nuoren seiniä koristivat Kuuban Fidel Castron ja Che Guevaran julisteet.
Kriitikot ovat kutsuneet laajaa nuorisokapinaa myöhemmin "pullamössösukupolven täydeksi narsismiksi." Vietnamin sodan aikana heidän iskulauseensa oli: "Saastuttakaa Hanoi, pudottakaa hippejä kaupunkiin."
Lähde: Tieteen Kuvalehti - Historia 5/2025. Sivut 36-41.
11.6.25 Blogiteksti 64
DEI - mitä nämä kirjaimet oikeasti tarkoittavat
DIVERSITY - MONIMUOTOISUUS
VAIN SAMAA MIELTÄ OLEVAT IHMISET OTETAAN MUKAAN
Monimuotoisuus kuulostaa hienolta asialta, jota kaikki voivat kannattaa. On ihmisiä, joilla on erilainen tausta, erilainen asiantuntemus ja erilainen näkökulma asioihin. Laitetaan heidät kaikki yhteen, ja niin meille tulee monimuotoinen ympäristö. Monimuotoisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä woke-ideologiassa. Monimuotoisuus tarkoittaa komissaareja tai apparatšikkeja eli ihmisiä, jotka ovat koulutettuja woke-ideologiaan ja uskovat siihen. He etsivät muita ihmisiä, jotka ovat koulutettuja woke-ideologiaan, eivät välttämättä ihmisiä, jotka näyttävät erilaisilta tai joilla on erilaisia taustoja. Woke-aktivistit uskovat, että identiteetti tulee tietyn elämänkokemuksen myötä ja se tuo etuoikeuksia tai sortoa. Kun ihminen tiedostaa tuon etuoikeuden tai sorron, siitä syntyy aito ymmärrys, jota sanotaan kriittiseksi tietoisuudeksi Nämä tiedostavat ihmiset ovat "heränneitä" eli woke-ihmisiä. Jos ihmisellä on tämä kriittinen tietoisuus, hän edustaa aitoa monimuotoisuutta. Jos ihminen kieltää etuoikeudet ja sorron, eikä hänen ajattelunsa ja toimintansa ole woke-ideologian mukaista, hänellä ei ole aitoa monimuotoisuutta. Monimuotoisuus tarkoittaa siis sellaisten ihmisten palkkaamista ja rekrytointia, jotka uskovat woke-ideologiaan.
EQUITY - YHDENVERTAISUUS, TASA-ARVO
LOPPUTULOSTEN TASA-ARVOON PAKOTTAMINEN JA HYVITYKSIEN MAKSAMINEN
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kuulostavat hienoilta termeiltä, mutta niilläkin on woke-idelogiassa oma piilotettu merkityksensä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa resurssien uudelleen jakoa ja hyvityksiä. Kyse on lopputulosten tasa-arvoon pakottamisesta identiteettiryhmien välillä. Poikkeamat lopputuloksissa ovat woke-ideologian mukaan todiste systeemin ongelmasta. Siksi systeemiä pitää manipuloida niin, että lopputulosten tasa-arvo toteutuu. Jos se ei kuitenkaan toteudu, systeemiä pitää manipuloida lisää. Tämäkään ei riitä - historiallisesti marginalisoiduille identiteettiryhmille pitää antaa hyvityksiä menneistä epäoikeudenmukaisuuksista. Ihmisten on maksettava takaisin menneisyyden synnit päästäksemme todelliseen tasa-arvoon.
INCLUSION - INKLUUSIO, OSALLISTAMINEN
SENSUURIN, PUHDISTUSTEN JA CANSELÖINNIN OIKEUTTAMINEN
Inkluusio kuulostaa mukavalta termiltä. On kiva idea, että kaikki pääsevät mukaan toimintaan. Annetaan ihmisten tuntea itsensä osallisiksi yhteisöön. Ketään ei suljeta pois tai pakoteta tuntemaan oloaan epämukavaksi. Emme aio sanoa asioita, jotka saavat ihmiset tuntemaan, etteivät he kuulu joukkoon. Todellisuudessa inkluusio tarkoittaa sensuurin, puhdistusten ja cancelöinnin oikeuttamista. Aktivistit tarkastelevat valtarakenteiden vaikutuksia eri ryhmiin, joiden he väittävät olevan syrjäytyneitä, sorrettuja tai suljettuja pois valtarakenteiden toiminnan vuoksi. Joten jos joku syyllistyy jonkinlaiseen identiteettiryhmään kohdistuvaan mikroaggressioon, joka ei tue inklusiivista turvallista tilaa, niin kieltä on sensuroitava. Inkluusiota seuraa aina sensuuri. Joskus ihmiset tai kokonaiset ihmisryhmät pitää poistaa, koska heidän läsnäolonsa nähdään lisäävään marginalisoitujen identiteettiryhmien poissulkemisen ja epämukavuuden tunteita. Tällaisia uhkaavia ihmisryhmiä ovat esimerkiksi valkoiset heteromiehet, kristityt ja biologit.
5.6.25 Blogiteksti 63
Rap-yhtye Notkean Rotan esiintyminen peruttiin. Tuottaja Sinivuokko Koivula perusteli päätöstä: "Te edustatte keski-ikäisiä miehiä, jotka olette joskus olleet julkkiksia."
Helsingin Kontulan lähiöfestivaalit peruttiin. Tapahtumassa on ollut perinteisesti pääesiintyjänä itähelsinkiläinen rap-yhtye Notkea Rotta. Helsingin kaupunki on ollut rahoittamassa tapahtumaa. Tällä kertaa tuottaja Sinivuokko Koivula perusteli päätöstä, miksi festivaalia ei rahoiteta, seuraavilla sanoilla: "Te edustatte keski-ikäisiä miehiä, jotka olette joskus olleet julkkiksia."
Kaupungin rahankäyttöä on tietenkin hyvä harkita ja priorisoida hankkeita. Musiikkifestivaalit voidaan toteuttaa vapailla markkinoilla. Huolestuttavaa on se, että Helsingin kaupungilla työskentelevä tuottaja ei edes yritä peitellä miesvihaansa. Intersektionaalisen feminismin etuoikeuskehä on tämänlaisille ihmisille uskonto. He eivät edes tajua, että tämäntyyliset lausunnot julkisen sektorin edustajalta herättävät kriittistä keskustelua ja siksi välttäisivät niiden sanomista ääneen.
Huvittavaa on se, että tuskinpa itähelsinkiläinen rap-yhtye olisi niin etuoikeutettu, että kylpisi rahoissa stadionkeikkoja tehneen Cheekin tavoin. Notkea Rotta on aika UG-musiikkia räp-skenessä, ja lyriikoissaan se romantisoi kontulalaisia pikkurikollisia. Luulisi, että se juuri nostaisi "marginaalissa olevien ihmisten" ääntä kuuluviin. Kuitenkaan mikään ei käy woke-vasemmistolle, jos esiintyjät ovat keski-ikäisiä miehiä.
Tapaus muistuttaa paljastusvideota Disneyn rekrytointivalinnoista, jota käsittelin blogitekstissä 21. Intersektionaalinen feminismi on identiteettimarxismia.
Lähteet
https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/d915afc9-9463-4cb9-97e9-fcaa5228686e
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011259149.html
19.5.25 Blogiteksti 62
Feministien merkillinen pakkomielle Palestinaan johtaa juurensa Angela Davisiin ja 60-luvun radikaalivasemmistoon
Feministit heiluttelivat Palestiinan lippuja ja lauloivat Finlandia-hymnia muutetuin sanoin 26.5.25 Helsingin Narinkkatorilla. Naisasialiitto Unioni jakoi videon tästä tempauksesta. Monet ovat ymmällään siitä, miten naisten oikeuksien puolustaminen liittyy Palestiinan puolustamiseen. Vastaus on, että feminismillä ei ole tekemistä naisten oikeuksien kanssa, vaan se on osa vasemmistolaista maailmankuvaa, jonka keskeisiin osiin kuuluvat postkolonilaaliset ja antirasistiset teoriat.
Woke-vasemmistofeministien oppiäidillä Angela Davisillä on suora yhteys Frankfurtin koulukuntaan ja 60-luvun vasemmistoradikalismiin, ja hänen ajatuksensa Palestiinasta selittää myös nykyisen feministien pakkomielteitä.
Angela Davisilla (s.1944) ja 60-luvun vasemmistoradikaalien oppi-isällä Herbert Marcusella (1898-1979) oli merkittävä opettaja–oppilas-suhde, joka vaikutti syvästi Davisin ajatteluun ja poliittiseen filosofiaan. Angela Davis opiskeli 1960-luvulla filosofiaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Hän opiskeli Marcusen johdolla erityisesti Kalifornian yliopistossa San Diegossa. Marcuse, joka oli yksi Frankfurtin koulukunnan keskeisistä jäsenistä, toimi hänen akateemisena ohjaajanaan ja vaikutti voimakkaasti Davisin maailmankuvaan. Molemmat jakavat marxilaisen analyysin yhteiskunnasta, mutta Marcuse toi siihen mukaan kriittisen teorian, joka yhdistää marxilaisuuden, psykoanalyysin ja kulttuurikritiikin. Davis omaksui Marcusen avulla syvällisen käsityksen kapitalismin, sorron ja vallan mekanismeista – joita hän myöhemmin sovelsi rodun, sukupuolen ja vankilajärjestelmän analyysiin.
Vaikka Marcuse oli ennen kaikkea filosofi, hän tuki aktiivisesti 1960-luvun opiskelijaliikkeitä ja mustien vapautusliikkeitä. Hän myös puolusti julkisesti Angela Davisia, kun tämä oli pidätettynä ja syytettynä rikoksista 1970-luvun alussa. Marcuse oli yksi niistä julkisuuden henkilöistä, jotka vaativat Davisin vapauttamista.
Marcusen teoksissa kuten "Eros and Civilization" ja "One-Dimensional Man" korostetaan vapautumista repressiivisistä yhteiskuntarakenteista. Tämä ajattelu heijastui myös Davisissa, joka puolustaa utopistista politiikkaa, kuten vankilajärjestelmän purkamista (abolitionismia).
Angela Davisin ja Herbert Marcusen suhde oli filosofinen, akateeminen ja poliittinen. Marcuse oli Davisin tärkein intellektuaalinen mentori, ja heidän yhteistyönsä muodosti siltana eurooppalaisen kriittisen teorian ja amerikkalaisen radikalismin välillä.
Angela Davis, tunnettu afroamerikkalainen aktivisti, akateemikko ja entinen Mustien pantterien jäsen, on pitkään osoittanut solidaarisuuttaan Palestiinalle ja tukenut palestiinalaisten ihmisoikeuksia. Hänen yhteytensä Palestiinaan liittyy laajempaan antikolonialistiseen ja antirasistiseen taisteluun, jota hän on edistänyt uransa aikana.
Davis on yhdistänyt Palestiinan tilanteen antikolonialistiseen ja antirasistiseen kamppailuun. Hän on korostanut, että palestiinalaisten kamppailu Israelin miehitystä vastaan liittyy samaan globaalin oikeudenmukaisuuden ja rasismin vastaisen taistelun jatkumoon kuin mustien vapautusliike Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa. Hän on usein verrannut palestiinalaisten tilannetta Etelä-Afrikan apartheidiin ja mustien sorron historiaan Yhdysvalloissa.
Davis on avoimesti tukenut BDS-liikettä (Boycott, Divestment, Sanctions), joka pyrkii taloudellisten ja poliittisten painostustoimien avulla vaikuttamaan Israelin politiikkaan ja palestiinalaisten oikeuksiin.
Koska Davis on itse ollut poliittinen vanki ja kampanjoinut vankilajärjestelmän purkamisen (abolitionismin) puolesta, hän on osoittanut erityistä solidaarisuutta palestiinalaisia poliittisia vankeja kohtaan.
Angela Davis on useissa julkisissa puheissaan ja teoksissaan korostanut palestiinalaisten oikeuksia ja kansainvälisen solidaarisuuden merkitystä. Hän on myös vaatinut Yhdysvaltojen hallitusta lopettamaan Israelin tukemisen palestiinalaisten sortamisessa.
Vuonna 2019 Birminghamin kaupunki (Alabama) peruutti Davisille myönnetyn ihmisoikeuspalkinnon, koska hän oli tukenut Palestiinan oikeuksia ja BDS-liikettä. Päätös herätti laajaa kritiikkiä, ja lopulta palkinto palautettiin hänelle.
Angela Davis on edelleen elossa jatkaa edelleen Palestiinan kysymyksen esillä pitämistä ja kytkee sen osaksi laajempaa vapautusliikkeiden historiaa.
Lähde ChatGPT
18.5.25 Blogiteksti 61
Professori Markku Ruotsila ymmärtää, mistä wokessa on kysymys
Kriittinen rotuteoria (ja sen johdannaiset, mukaan lukien whiteness-tutkimus, queer-tutkimus ja intersektionaaliseen teoriaan pohjaava naistutkimus) juontaa toisen maailmansodan aikana natseja Saksasta paenneiden uusmarxilaisten niin sanottuun Frankfurtin koulukuntaan ja varsinkin tämän tunnetuimman edustajan Herbert Marcusen opetuksiin. Näihin limittyivät radikaalifeministien kuten Alice Walkerin, Audrey Lorden ja Kimberè Crenshaw'n intersektionaaliset teoriat, samoin antifalaista anarkismia ja Kiinan maolaista kulttuurivallankumouksellisuutta, vapautuksen teologiaa (sekä katollista että mustaa) ja 1960-luvun länsieurooppalaisten opiskelijaradikaalien ajatuksia vallanotosta valtioinstituutioiden ja yliopistojen sisältä käsin. (1)
Tuloksena on marxilaisen yhteiskunta-analyysin muoto, jonka mukaan on olemassa "sorron matriisi" ja hierarkia. Sen ylimmällä ja eniten muita sortavalla paikalla tavataan valkoiset "patriarkalistis-heteronormatiiviset" miehet, kapitalistit, kristityt ja juutalaiset. Nämä ovat kuulemma rakentaneet kaikki olemassa olevat yhteiskunnalliset ja kulttuuri-instituutiot ylivaltansa "systemaattisiksi" välineiksi, syövyttäneet kielen syrjivillä ja sortavilla fraaseillaan ja maailmanhahmottamisillaan sekä anastaneet kulttuurisen kuvaston (kuten patsaat ja muistomerkit) agendansa edistämiseen. Etniset vähemmistöt, naiset, homoseksuaalit ja transihmiset sekä köyhät ovat tästä eniten kärsimässä. Heidät täytyy vain saada tietoiseksi sorretusta asemastaan ja yhdessä käymään näitä sortajiaan vastaan, ja sitten koittaa maailmanvallankumous. Mitä useampaan sorrettuun ihmisryhmään tietty henkilö saadaan "identifioitimaan" (intersektionaalisesti, eri ryhmien rajat rikkoen), sitä paremmat ovat tämän radikalisoitimisen mahdollisuudet ja sitä varmemmin tulee vallankumous.
(1) Markku Ruotsila: Trumpin Amerikka.. Basam Books 2024. Sivut 378-379.
17.5.25 Blogiteksti 60
Mihin 60/70-luvuilla globaalia vallankumousta ajavat vasemmistoradikaalit menivät? Vastaus - yliopistoihin.
Weather Underground oli yhdysvaltalainen äärivasemmistolainen ryhmä, joka toimi 1969–1977. Se syntyi radikaalina irtiottona Students for a Democratic Society (SDS) -järjestöstä ja vastusti Yhdysvaltain hallitusta, erityisesti Vietnamin sotaa. Ryhmä suoritti useita pommi-iskuja valtion rakennuksiin ja virastoihin, mutta pyrki välttämään siviiliuhreja. Merkittäviä jäseniä olivat muun muassa Bill Ayers ja Bernardine Dohrn.
Weather Underground Organizationin (WUO) tavoitteena oli vallankumouksellinen muutos Yhdysvalloissa. Ryhmä pyrki kaatamaan kapitalistisen järjestelmän ja vastusti erityisesti Yhdysvaltain imperialismia, rasismia ja Vietnamin sotaa. Sen jäsenet näkivät itsensä osana globaalia vallankumousta ja halusivat tukea kolmannen maailman vapautusliikkeitä, kuten Vietkongia ja Mustia panttereita.
Keskeiset tavoitteet Weather Undergroundilla olivat:
*Yhdysvaltain hallituksen kaataminen – Ryhmä piti hallitusta epäoikeudenmukaisena ja sortavana.
*Vietnamin sodan vastustaminen – WUO halusi lopettaa Yhdysvaltain hyökkäyksen Vietnamissa ja muualla maailmassa.
*Rasismin vastustaminen – He tukivat Mustia panttereita ja muita mustien vapautusliikkeitä.
* Kapitalismin tuhoaminen – Ryhmä näki kapitalismin juurisyynä globaaliin epätasa-arvoon ja sortoon.
Weather Undergroud julkaisi tavoitteensa manifestissa "You Don't Need a Weatherman to Know Which Way the Wind Blows", joka julkaistiin 18. kesäkuuta 1969 Students for a Democratic Society (SDS) -järjestön New Left Notes -lehdessä. Sen kirjoittivat yhdentoista SDS:n jäsenen ryhmä, mukaan lukien Bernardine Dohrn, Bill Ayers ja Mark Rudd. Manifesti toimi perustana Weatherman-faktion (myöhemmin Weather Underground) ideologialle ja strategiolle.
Tavoitteena oli vastustaa Imperialismia. Manifesti väittää, että maailman pääasiallinen ristiriita on Yhdysvaltojen imperialistisen vallan ja Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kansojen vapautusliikkeiden välillä. Se korostaa, että Yhdysvaltojen imperialismi on maailmanlaajuisen sorron pääasiallinen lähde.
Manifestin kirjoittajat uskovat, että valkoisten nuorten tehtävä on toimia liittolaisina mustien ja kolmannen maailman vallankumouksellisille liikkeille. Heidän tulee rakentaa militantti valkoinen vallankumouksellinen liike, joka tukee kansainvälisiä vapautusliikkeitä ja taistelee Yhdysvaltojen imperialismia vastaan.
Manifesti hylkää pasifismin ja reformismin, ja sen mukaan vallankumouksellinen muutos vaatii väkivaltaista ja laitonta toimintaa. Se ehdottaa, että vallankumouksellinen massa on valmis osallistumaan väkivaltaiseen taisteluun kapitalistista järjestelmää vastaan.
Manifestin mukaan tavoitteena on keskitetyn vallankumouksellisen puolueen rakentaminen: Manifesti korostaa tarvetta rakentaa keskitetty marxilais-leninistinen puolue, joka johtaa vallankumouksellista liikettä Yhdysvalloissa ja tukee kansainvälisiä vapautusliikkeitä.
Manifesti johti SDS:n jakautumiseen ja Weatherman-faktion muodostumiseen, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Weather Underground. Ryhmä siirtyi maan alle ja aloitti sabotaasi- ja pommi-iskukampanjan Yhdysvaltojen hallituksen ja yritysten kohteita vastaan, vastustaen Vietnamin sotaa ja tukien kansainvälisiä vapautusliikkeitä.
Vaikka manifesti oli ristiriitainen ja sen strategiat kiistanalaisia, se heijastaa 1960-luvun lopun radikaalin vasemmiston pyrkimystä yhdistää kansainvälinen solidaarisuus, antikapitalismi ja militantti toiminta. Se on edelleen tärkeä dokumentti Yhdysvaltojen radikaalin vasemmiston historiassa. Weather Undergroundin jäsenet uskoivat, että rauhanomaiset protestit eivät riittäneet ja alkoivat käyttää väkivaltaa, kuten pommi-iskuja, herättääkseen huomiota ja sabotoidakseen hallituksen toimintaa.
Useat entiset Weather Underground -järjestön jäsenet siirtyivät myöhemmin akateemiselle uralle ja toimivat eri yliopistoissa. Tässä tunnetuimpia esimerkkejä:
1. Bill Ayers
Rooli Weather Undergroundissa: Keskeinen perustajajäsen ja ideologi. University of Illinois at Chicago – Ayers työskenteli kasvatustieteen professorina ja erikoistui koulutuspoliittisiin kysymyksiin, erityisesti kriittiseen pedagogiikkaan. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2010.
2. Bernardine Dohrn
Rooli Weather Undergroundissa: Johtohahmo ja julkinen edustaja. Northwestern University School of Law – Dohrn työskenteli Children and Family Justice Centerin kliinisenä professorina. Hän oli mukana lapsioikeuksiin ja nuorisorikollisuuteen liittyvässä tutkimuksessa.
3. Mark Rudd
Rooli Weather Undergroundissa: SDS:n johtohahmo, mukana WUO:n alkuvaiheissa. Toimi matematiikan opettajana Central New Mexico Community Collegessa (entinen TVI – Technical Vocational Institute). On myöhemmin irtisanoutunut väkivaltaisesta aktivismista ja puhunut sen seurauksista.
4. Cathy Wilkerson
Rooli Weather Undergroundissa: Osallistui pomminrakennukseen 1970 (Townhouse-räjähdys). Työskennellyt lukion matematiikan opettajana. Ei akateeminen tutkija, mutta julkaissut muistelmateoksen ja osallistunut opetustyöhön.
5. David Gilbert
Rooli: Mukana Weather Undergroundissa ja myöhemmin radikalisoituneemmassa May 19th Communist Organizationissa. Ei toiminut yliopistossa, mutta kirjoitti vankilasta useita poliittisia ja yhteiskunnallisia tekstejä ennen armahdustaan vuonna 2021.
Weather Unfergroudin keskeisellä johtohahmolla Bill Ayersilla ja Barack Obamalla oli 1990- ja 2000-luvuilla poliittisesti merkittävä yhteys Chicagossa. Obama ja Ayers toimivat yhdessä Chicago Annenberg Challenge -projektissa (1995–2002), jossa Ayers oli perustajajäsen ja Obama toimi hallituksen puheenjohtajana. Molemmat osallistuivat myös Woods Fund of Chicago -säätiön hallintoon, joka rahoitti yhteisöprojekteja. He asuivat samassa naapurustossa, Molemmat asuivat Chicagon Hyde Parkissa ja liikkuivat samoissa älymystö- ja akateemisissa piireissä.
Lähde ChatGPT
9.5.25 Blogiteksti 59
"Alternative ways of knowing" - käsite, jolla akateeminen woke-vasemmisto voi selittää mitä tahansa ideologista soopaa "tieteeksi"
Blogitekstissä 42 käsittelin, miten "lived experience"-käsitteellä woke-aktivistit voivat perustella mitä tahansa epätieteellistä ja epäloogista hömppää. Tässä blogitekstissä käsittelen aihetta "altenative ways of knowing", joka toimii samassa tarkoituksessa.
Akateemisessa kontekstissa "alternative ways of knowing" (vaihtoehtoiset tiedonmuodot tai -tavat) viittaa tiedon lähteisiin ja tiedon tuottamisen tapoihin, jotka poikkeavat länsimaisesta tieteellisestä, usein positivistiseksi kutsutusta lähestymistavasta. Tällä termillä viitataan usein muihin kuin perinteisiin "objektiivisiin", kokeellisiin tai kvantitatiivisiin menetelmiin.
Esimerkkejä "alternative ways of knowing" -käsitteen sisällöstä:
*Indigeneettinen tieto
Alkuperäiskansojen perimätieto, joka välittyy suullisesti, rituaalien, käytäntöjen tai tarinoiden kautta. Se voi sisältää luonnon havainnointiin perustuvaa ekologista ymmärrystä, jota ei ole kirjattu akateemisin menetelmin.
*Kokemuksellinen tieto (experiential knowledge)
Yksilön tai yhteisön henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuva tieto, kuten sairauden kokemus tai marginalisoidun ryhmän arjessa kertynyt ymmärrys.
*Kehollinen ja intuitiivinen tieto
Tieto, joka perustuu kehollisiin aistimuksiin, intuitioon tai ei-kielelliseen ymmärrykseen (esim. tanssi, taide, hiljainen tieto).
*Spirituaalinen tai metafyysinen tieto
Uskonnollisten tai henkisten käytäntöjen kautta syntynyt tieto, jota ei voida todentaa tieteellisin menetelmin, mutta joka voi olla merkityksellistä yksilöille tai yhteisöille.
"Alternative ways of knowing" on erityisesti esillä postkoloniaalisessa teoriassa, feministisessä tutkimuksessa, alkuperäiskansatutkimuksessa ja kriittisissä tietoteorioissa. Näissä pohditaan, kenen tieto tunnustetaan "legitiimiksi", ketkä saavat tuottaa tietoa ja millä ehdoilla. Tavoitteena on kyseenalaistaa länsimaisen tieteen yksinoikeus totuuden määrittelyyn ja tunnustaa moniäänisyys tiedon tuottamisessa.
OMA KOMMENTTINI Jos tämä "alternative ways of knowing" ei ole sinusta täysin pseudotieteelllistä hippien höpinää, en tiedä, mitä sinulle kertoisin. Tällaista "tiedettä" tuetaan julkisilla varoilla.
Lähde ChatGPT
3.5.25 Blogiteksti 58
Marxilaisuuden väärä käsitys ihmiskunnan alkuperästä ja historian etenemisestä on kaiken sekoilun syy
Marxilainen historiankäsitys lähtee ajatuksesta, että tuotantotavat (eli miten yhteiskunta tuottaa tarvitsemansa asiat) ja luokkien välinen taistelu ajavat historian eteenpäin. Jokaisessa vaiheessa yksi yhteiskuntamuoto nousee, kehittyy ja lopulta sortuu sisäisiin ristiriitoihinsa. Marx kuvasi historian kulun suurin piirtein näin:
1. Alkuperäinen yhteisö (alkukommunismi)
Ei luokkia, tuotantovälineet (maa, työkalut) ovat yhteisomistuksessa. Yhteiskunta toimii yhdessä selviytyäkseen.
2. Orjayhteiskunta
Syntyy yksityisomaisuus ja luokkajako: orjat ja orjanomistajat. Orjat tekevät työn, omistajat hyötyvät
3. Feodalismi
Suurmaanomistajat (aateli) ja maaorjat. Talonpojat viljelevät maata herransa hyväksi.
4. Kapitalismi
Porvaristo (kapitalistit) omistavat tuotantovälineet, proletariaatti (työläiset) myyvät työvoimansa. Luokkataistelu kiristyy, koska kapitalismi synnyttää yhä enemmän eriarvoisuutta ja kriisejä.
5. Sosialismi
Työläiset nousevat kapinaan ja ottavat vallan. Tuotantovälineet siirtyvät yhteiskunnalliseksi omaisuudeksi. Luokkien hävittäminen alkaa.
6. Kommunismi
Luokat ja valtio ovat kadonneet. Täydellinen tasa-arvo, yhteisomistus, ei riistoa eikä sortoa."Jokainen antaa kykynsä mukaan ja saa tarpeensa mukaan."
Marxin mukaan historian kulku on väistämätöntä. Luokkataistelu on jatkuvaa ja ajaa muutosta eteenpäin. Jokaisessa järjestelmässä syntyy sisäisiä ristiriitoja, jotka lopulta tuhoavat sen. Esimerkiksi kapitalismi luo omat hautajaisensa: työväenluokan, joka järjestäytyy ja lopulta kaataa sen. Marx ei siis nähnyt historiaa sattumanvaraisena, vaan rakenteellisesti kehittyvänä prosessina, lähes tieteellisenä. Hän ajatteli, että kommunismi ei ole vain toiveuni, vaan historian looginen päätepiste.
Lähde ChatGPT
OMA KOMMENTTINI
Kaikki sekoilu lähtee täysin siitä virheellisestä ajatuksesta, että metsästäjä-keräilijäyhteisöt olisivat eläneet jossakin rauhallisessa kommunistisessa yhteisössä, jossa kaikki resurssit (myös parittelukumppanit) jaetaan kuin bonono-apinoilla, ja tämä kommunistinen yhteiskunta olisi jonkinlainen luonnollinen tila homo sapiens -lajille.
Jos joidenkin hippien mielestä bononot ovat vekkuleita eläimiä, se ei tarkoita sitä, että ihmiset olisivat koskaan eläneet samalla tavalla. Luonnonvalinta ja seksuaalivalinta kohdistuvat yksilöön ja hänen geeneihinsä. Ihmiset ovat laumaeläimiä, koska laumassa eläminen on hyödyntänyt yksilöä. Resurssien jakamisesta on ollut hyötyä yksilölle, koska lauman hyvinvointi lisää todennäköisyyttä omien geenien leviämiselle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei jokainen yksilö ole huolehtinut omasta elämästään tai ettei metsästäjä-keräilijöillä ole ollut statusrakenteita. Jos jokin metsästäjä-keräilijä pystyi tekemään tehokkaan työkalun, hän sai ryhmässä arvostusta ja statusta ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet säilyä hengissä ja jatkaa sukuaan. Tämä statuskilpailu on koko kulttuurievoluuton perusta ja syy, miksi olemme vielä elossa täällä planeetalla.
Ihmisen evoluutiolla on ollut paljon eri vaiheita. Joskus tarjolla on ollut runsaasti resursseja, ja yksilölle on ollut hyödyksi jakaa niitä laumalleen. Joskus, esimerkiksi luonnonkatastrofien aikana, resursseja ei ole ollut jaettavaksi, vaan jokainen on joutunut taistelemaan eloonjäämisestään kaikkien kanssa. Geneettisistä pullonkauloista on tieteellisiä todisteita. Ihmiskunnan historia ei ole ollut rauhallista chillailua Amazonin virran varrella, vaikka jotkut woke-antropologit niin väittäisivätkin. Ihmisen evoluutio on mielenkiintoinen aihe, mutta woke-aktivistit vääristelevät sitäkin poliittisten tarkoitusperiensä mukaan.
30.4.25 Blogiteksti 57
J.D Vance herätteli Euroopan eliittiä kriittiseen ajatteluun - vasemmistopoliitikko alkoi itkemään, koska hänelle tuli paha mieli
Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance piti 14. helmikuuta 2025 Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka herätti laajaa huomiota ja kritiikkiä Euroopassa. Puheessaan Vance korosti, että Euroopan suurin uhka ei ole ulkoinen, kuten Venäjä tai Kiina, vaan sisäinen: perusarvojen, kuten sananvapauden ja demokratian, heikentyminen.
Vance arvosteli Euroopan hallituksia siitä, että ne rajoittavat sananvapautta käyttämällä termejä kuten "misinformaatio" ja "disinformaatio" tukahduttaakseen vaihtoehtoisia näkemyksiä. Hän viittasi muun muassa Iso-Britannian aborttiklinikoiden turva-alueisiin ja Ruotsin tuomioon Koraanin polttamisesta.
Vance kritosoi Eurooppaan demokraattisten prosessien heikentymisestä. Vance kritisoi Romanian vuoden 2024 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen mitätöintiä, jota perusteltiin väitteillä Venäjän vaikuttamisesta. Hän kyseenalaisti päätöksen ja vertasi sitä Neuvostoliiton aikaisiin käytäntöihin.
Vance nosti esiin huolensa Euroopan maahanmuuttopolitiikasta, erityisesti viitaten Münchenissä tapahtuneeseen hyökkäykseen, jossa afganistanilainen turvapaikanhakija ajoi väkijoukkoon. Hän väitti, että tällaiset tapahtumat ovat seurausta "kontrolloimattomasta maahanmuutosta".
Vance arvosteli Euroopan valtapuolueita siitä, että ne kieltäytyvät yhteistyöstä maahanmuuttokriittisten puolueiden kanssa, kuten Saksan AfD:n kanssa. Hän väitti, että tällainen eristäminen heikentää demokratiaa.
Puheessaan Vance käytti ilmaisua "uusi sheriffi kaupungissa" viitatakseen Trumpin hallinnon uuteen lähestymistapaan. Hän vihjasi, että Euroopan tulisi valmistautua mahdolliseen Yhdysvaltojen tuen vähenemiseen, erityisesti puolustuksen ja turvallisuuden alueilla.
Christoph Heusgen, Münchenin turvallisuuskonferenssin puheenjohtaja ja entinen liittokansleri Angela Merkelin ulkopoliittinen neuvonantaja, liikuttui kyyneliin pitäessään päätöspuheenvuoroaan konferenssissa helmikuussa 2025. Tämä tapahtui pian Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vancen puheen jälkeen, jossa Vance arvosteli voimakkaasti Euroopan demokratian tilaa ja sananvapauden rajoituksia.
Lähde ChatGPT
24.4.25 Blogiteksti 56
Woken tavoite on luoda maanpäällinen helvetti nimeltä multikulttuurinen marxilainen utopia
Woke ei ole pelkkää hyvesignalointia, vaan sillä on selkeä poliittinen tavoite - luoda maolaisella aivopesulla yhteiskuntaan multikulttuurinen marxilainen utopia. Multikulttuurinen marxilainen utopia olisi yhteiskunta, jossa yhdistyvät marxilaisen teorian ydinarvot (kuten luokattomuus, tuotantovälineiden yhteisomistus ja taloudellinen tasa-arvo) sekä monikulttuurisuuden arvostus ja vaaliminen (kulttuurinen monimuotoisuus, tasa-arvo eri etnisten ja kulttuuristen ryhmien välillä, syrjimättömyys ja interkulttuurinen vuorovaikutus). Tässä maailmassa ei siis tavoitella pelkästään taloudellista tasa-arvoa, vaan myös kulttuurista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Seuraavaksi käsittelen piirteitä, joita tällaisella utopialla voisi olla. Lähteenä on ChatGPT, ja olen kirjoittanut niiden alle omia kommenttejani.
1. Luokaton ja tasa-arvoinen yhteiskunta
Ei ole kapitalistisia omistajia tai palkkatyöläisiä – tuotantovälineet ovat kollektiivisessa omistuksessa. Työ ja resurssit jaetaan tarpeiden ja kykyjen mukaan ("jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan").
Oma kommenttini: Tätä on yritetty - viimeksi Venezuelassa. Kuinka hyvin se on toiminut?
2. Kulttuurinen monimuotoisuus on arvo itsessään.
Eri kulttuurien tavat, kielet, uskonnot ja perinteet kukoistavat rinnakkain. Ei assimilaatio-painetta – yhteiskunta ei oleta, että kaikkien tulisi sulautua yhteen normatiiviseen kulttuuriin. Identiteetti on dynaaminen ja monitasoinen – yksilöt voivat olla osallisia monessa kulttuurissa.
Oma kommenttini: Maahanmuuttajia otetaan maahan huomattavia määriä täysin eri kulttuuritaustasta eikä edes odoteta heidän integroituvan siihen. Mikä voi mennä pieleen? Vastauksia näkee esimerkiksi Ruotsissa.
3. Antirasismi ja antikolonialismi keskiössä
Rasismin ja kolonialismin rakenteet on purettu. Historiallinen oikeudenmukaisuus: esimerkiksi vähemmistökansojen oikeudet on tunnustettu ja niitä tuetaan aktiivisesti.
Oma kommenttini: Suomalaiset ihmiset pakotetaan työnantajan toimesta antirasismikoulutuksiin, koska 300 vuotta sitten mustat orjat raatoivat puuvillapelloilla Pohjois-Amerikassa.
4. Demokraattinen päätöksenteko
Kansanvalta ulottuu taloudellisiin ja kulttuurisiin instituutioihin. Paikallinen ja kulttuurisesti relevantti itsehallinto – esim. alkuperäiskansojen omat hallintorakenteet elävät ja vaikuttavat.
Oma kommenttini: Annetaan päätösvalta esimerkiksi Elokapina-yhteisön kansankokoukselle. Mikä voi mennä pieleen?
5. Solidaarisuus yli rajojen
Kansainvälinen yhteistyö, ei valtioiden kilpailua. Monikulttuurisuus ei pysähdy kansallisvaltioiden rajoille – globaali solidaarisuus on perusta.
Oma kommenttini: Rajat auki ja aseet taotaan auroiksi. Sitten kun naapurissa oleva iso aggressiivinen valtio alkaa valloittaa naapurimaitaan, ihmetellään, mitä tehtäisiin.
6. Kasvatus ja koulutus
Koulutus tukee kriittistä ajattelua, kulttuurista itsetuntemusta ja interkulttuurista dialogia.
Oma kommenttini: Kriittinen ajattelu ei tarkoita sitä kriittistä ajattelua, jota tarvitaan tieteeseen ja järkeen pohjautuvassa maailmankuvassa, vaan Frankfurtin koulukunnan kriittistä teoriaa, jossa kapitalistista yhteiskuntaa kritisoidaan ankarasti ja lakkaamatta esimerkiksi "systeemisesta rasismista" tavoitteena murtaa sen koossapitävät rakenteet.
7. Estetiikka ja arki
Taide, arkkitehtuuri, musiikki ja ruokakulttuuri ammentavat eri kulttuureista tasa-arvoisesti ja luovasti. Ei "kulttuurista omimista", vaan yhteisöllistä luomista ja dialogia.
Oma kommenttini: Paljon valtion tukemaa postmodernia nykytaidetta, jossa pilveä polttavat takkutukkahipit pyörivät summamutikassa ympyrää - katsomossa muutama lähiomainen ja vasemmistofeministi.
8, "Marginailisoitujen tietojärjestelmien" esiin nostaminen
Länsimainen tiede (empirismi, logiikka, yksittäistapausten yleistykset, positivismi) nähdään usein ainoana "oikeana" tietona, vaikka muualla maailmassa on omat vuosisataiset tietojärjestelmänsä – esimerkiksi: intialainen filosofia ja logiikka, kiinalainen lääketiede, islamilainen maailmanselitys ja tiedeperinne, afrikkalaiset holistiset tietojärjestelmät, alkuperäiskansojen ympäristötieto ja suulliset historiat ja yksilöiden "lived experiencet". Näitä aletaan pitää vakavasti otettavina tietojärjestelminä.
Oma kommenttini: Aivojen tuottamia harhoja, pseudotieteellistä hömppää ja taikauskoja aletaan pitää "vakavasti otettavina tietojärjestelminä". Mikähän voi mennä pieleen?
9..Queer-teorian ja LGBTQ+-propagandan puskeminen koko yhteiskuntaan
Juridinen sukupuoli voi olla monimuotoinen: ei binäärisiä vaatimuksia virallisissa asiakirjoissa, lomakkeissa tai palveluissa. Sukupuoli ja seksuaalisuus eivät ole oletusarvoja – yhteiskunta on suunniteltu moninaisuus lähtökohtana, ei poikkeuksena. Esimerkiksi kouluissa opetetaan sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta jo varhain.
Marxilaisessa utopiassa työ ja perhe eivät ole sidottuja ydinperheen heteronormatiiviseen malliin. Hoivaa ja rakkautta voidaan jakaa monenlaisten yhteisöjen sisällä: valitut perheet, polyamoriset verkostot, queer-kommuunit – ne kaikki ovat legitiimejä ja tuettuja.
Tuotantovälineiden yhteisomistus tarkoittaa myös, että elämä ei ole sidottu "leipätyöhön" tai "elättäjän rooliin", mikä vapauttaa myös queer-ihmisten elämää monimuotoisuuteen. Yhteisö voi koostua valituista perheistä, ystävyysverkostoista, yhteisistä kodeista – hoiva on jaettu, ei yksityistetty.
Lainsäädäntö, kieli, pukeutuminen, vessat, koulutus – mikään ei ole rakennettu oletetun kaksijakoisen sukupuolen varaan. Ihmiset voivat elää ilman, että heidän täytyy "valita" sukupuolensa tai todistella sitä järjestelmille. Seksuaalisuus ei ole yksityinen, salattu tai kontrolloitu – vaan luonnollinen, moninainen osa ihmisyyttä. Ei ole moraalista hierarkiaa seksuaalisten suuntautumisten, suhdemuotojen tai ilmaisujen välillä (oli kyseessä aseksuaalisuus, kink, polyamoria, jne).
Oma kommenttini: Lasten mieltä sotketaan queer-teorialla jo päiväkodissa ja homopornoa levitetään peruskoulussa. Polyamorisia perhekokeiluja glorifioidaan, ja lapset ovat hämmentyneitä siitä, kuka heidän äitinsä ja isänsä ovat. Biologinen perhe korvataan ideologisella perheellä, jonka avulla lapsia voidaan aivopestä kommunisteiksi jo vaippaikäisinä. Naisten vessassa saattaa tulla muna pystyssä vastaan mies, joka kokee päässään asioita ja taistelee "valtarakenteita" vastaan. Aalto-yliopistossa luennoi säännöllisesti nonbinääri panseksuaali, joka tekee "feministisen performansseja" ja tunkee ananasta omaan anukseensa. Pride-kuukaudet venytetään koko vuoden kestäväksi jatkuvaksi sirkukseksi, jossa puolialastomat miehet pomppivat fetissikoiranaamareissa pikkulasten edessä.
10. Feminismi on uskonto, johon kaikki pakotetaan uskomaan
Feminismillä on todella keskeinen rooli tässä utopiassa. Mutta tärkeä juttu on tämä: feminismi tässä maailmassa ei ole pelkästään tasa-arvon ajamista miesten ja naisten välillä, vaan se on syvästi järjestelmäkriittistä, vapauttavaa ja transformatiivista. Feminismiutopiassa ei tyydy siihen, että naiset saavat samat oikeudet kuin miehet nykyisessä maailmassa – vaan se muuttaa koko pelin.
Utopiassa ei ole oletuksia siitä, millainen "naisen kuuluu olla" tai mitä tarkoittaa olla mies, nainen tai jotain muuta. Kaikki voivat ilmaista itseään vapaasti: estetiikassa, kommunikaatiossa, työssä, suhteissa. Maskuliinisuuden ja feminiinisyyden vastakkainasettelu on purettu – tilalle on tullut spektri, jossa voi liikkua vapaasti.
Reproduktiivinen oikeudenmukaisuus on täydellinen. Kaikilla on oikeus päättää kehostaan, lisääntymisestään, synnytyksestä, ehkäisystä, lapsettomuudesta, vanhemmuudesta. Synnytys ja äitiys eivät ole pakollisia tai ainoita tapoja toteuttaa naiseutta – eikä vanhemmuus ole sukupuolittunutta. Lapsia kasvatetaan yhteisöissä, jotka eivät perustu sukupuolten työjaolle tai biologisille rooleille.
Intersektionaalinen feminismi on utopian sydän. Tämä feminismi tunnustaa, että sukupuoli ei ole erillään rodusta, luokasta, seksuaalisuudesta, kielestä tai vammasta. Se ei pyri vain valkoisen keskiluokkaisen cis-naisen aseman parantamiseen, vaan mustien ja ruskeiden naisten äänet ovat keskiössä. Transfeminismi on osa kokonaisuutta, ei sivujuonne. Vammaiset naiset eivät taistele "myöhemmin", vaan nyt. Työläisnaiset ja seksityöläiset eivät ole poikkeus, vaan osa feminismiä. Feminismi muuttaa myös tietoa, kieltä ja valtaa. Kieli on muokattu ilmaisemaan maailmaa ilman sukupuolipakkoa ja valta-asetelmia.
Opetus, tutkimus ja historia ovat queer- ja feministisesti dekonstruktoituja: kuka on saanut puhua, mitä on jätetty pois? Tiedon muotoja on enemmän kuin "objektiivinen tutkimus" – kokemustieto, tunne, kehollisuus ja tarina ovat päteviä.
Oma kommenttini: Satoja miljoonia vuosia seksuaalivalintaa pitää jättää huomiotta ja miesten tulisi taistella biologiaa vastaan ja olla seksuaalisesti kiinnostunut ylipainoisesta sekopääfeminististä, joka on leikannut hiuksensa lyhyiksi ja maalannut niihin keltaisia, vihreitä ja sinisiä raitoja. Toisaalta poikia opetetaan olemaan vähemmän kunnianhimoisia, koska se lisää patriarkaatin valtaa ja on toksista maskuliinisuutta. Pojat jäävät vanhempiensa kellariin pelaamaan videopelejä, katsomaan nettipornoa ja juomaan energiajuomia. Näiden vasemmistofeministien ja soijapoikien pitäisi jollakin tavalla kiinnostua toisistaan seksuaalisesti. Juonipaljastus - näin ei tämä ei tule tapahtumaan, ja syntyvyys laskee hälyttävällä nopeudella. Jos naiset sattumalta tulevat raskaaksi, abortteja tehdään vielä viimeisellä raskausviikolla, koska "naisilla on oikeus omaan ruumiiseensa." Naisten työskentelyä prostituoituina glorifioidaan ja kotipornon lataaminen nettiin on "voimaannuttava kokemus". Queer-teoria on "dekonstruonut" tutkimuksen - Koneen Säätiön rahoittamaa häiriintynyttä hömppää pidetään tieteenä.
11. Saatanaa ja syntiä palvotaan avoimesti
Saatana toimii symbolina auktoriteettien haastamiselle. Kristillisessä mytologiassa Saatana kieltäytyy alistumasta Jumalan valtaan. Tämä voidaan tulkita metaforana kapinalle auktoriteettia vastaan.
Marxilaisessa (ja usein myös anarkistisessa tai feministisessä) ajattelussa Saatana voi edustaa kapinaa sortoa vastaan, yksilön itsemääräämisoikeutta ja järjestelmän ulkopuolelle jäävän oikeutta olla olemassa. Saatanaa käytetään symbolina haastamaan se, mitä pidetään sortavana normina. Synti voidaan esittää voimana, joka vapauttaa ihmiset kahlitsevasta moraalista – ei siksi että pahuus olisi hyvä, vaan siksi että yhteiskunta on määritellyt monet viattomat asiat synniksi.
Saatana on antikristillinen symboli ja toimii kolonialismin, patriarkaatin ja kapitalismin kritiikkinä. Kristinusko on monin paikoin liittoutunut historian saatossa vallan kanssa: siirtomaissa, seksuaalimoraalissa, luokkajaossa. Marxilaiset ajattelijat tai taiteilijat voivat käyttää Saatanaa protestina tätä historiallista liittoa vastaan. Tällöin Saatana ei edusta "pimeyttä" vaan vapautta kristillisestä moraalikontrollista.
Oma kommenttini: Olympialaisten avajaisissa Pariisissa 2024 palvottiin avoimesti Saatanaa, pilkattiin kristinuskoa ja häpäistiin hienoin taideteos ihmiskunnan historiassa, Leonardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen. Puolison pettämistä, kapitalisteilta varastamista, Teslan polttamista ja muita juutalais-kristillisessä perinteessä syntinä pidettäviä asioita glorifioidaan siitä, että "ne vapauttavat kahlitsevasta moraalista." Kristinuskon tuhansia vuosia yhteiskuntaa koossapitävät voimat tuhotaan ja yhteiskunta rakennetaan ajatukselle, että jokainen voi tehdä ilman mitään moraalisia pohdintoja mitä mieleensä juolahtaa, koska se kuuluu "itsemääräämisoikeuteen". Tervetuloa Helvettiin.
"Hyveellinen kansalainen" - woke alkoi jo Ranskan vallankumouksessa
Hyveellinen kansalainen" oli keskeinen ihanne Ranskan vallankumouksessa 1789-1799, ja erityisesti Robespierren ja jakobiinien poliittisessa ajattelussa. Tämä idea ei ollut pelkkä yksilömoraaliin liittyvä käsite, vaan poliittinen ihanne, joka liittyi siihen, millainen ihmisen pitäisi olla vallankumouksellisessa tasavallassa.
Vallankumouksen johtajat – erityisesti Maximilien Robespierre – uskoivat, että tasavalta voi säilyä vain, jos sen kansalaiset ovat moraalisesti hyveellisiä. Ilman kansalaishyveitä tasavalta luisuisi takaisin tyranniaan tai anarkiaan. Robespierre ilmaisi tämän näin: "Hyve ilman terroria on voimaton, terrori ilman hyveitä on turmiollinen." Toisin sanoen kansalaisen moraalinen laatu oli politiikan keskiössä.
Yksilön piti omistautua yhteisölle. Kansalaisen tuli asettaa yleinen etu oman etunsa edelle. Itsekkyys ja yksilön edut nähtiin vastavallankumouksellisina. Hyveellisen kansalaisen tuli olla jatkuvasti valpas. Hänen tuli tunnistaa vastavallankumoukselliset voimat ja paljastaa ne. Ilmianto nähtiin kansalaisvelvollisuutena.
Hyveellisen kansalaisen tuli harjoittaa talousasketismia. Ylenpalttinen ylellisyys, rikkaudet tai kulutus olivat epäilyttäviä. Ne viittasivat aristokraattiseen turmeltuneisuuteen. Kohtuullisuus ja yksinkertaisuus olivat hyveitä.
Vapaus, tasa-arvo, veljeys – nämä eivät olleet vain iskulauseita, vaan kansalaisen tuli elää niiden mukaan. Vallankumouksen arvojen kyseenalaistaminen oli merkki moraalisesta puutteesta. Hyveellinen kansalainen ei vain tottele lakia, vaan toimii aktiivisesti tasavallan hyväksi.
Hyveellisen kansalaisen ihanne perustuu pitkälti Jean-Jacques Rousseau'n ajatuksiin. "Yleinen tahto" (volonté générale) oli keskeinen idea. Yhteisön tahto oli yksilön tahtoa ylempi. Vapaus ei ollut vapautta tehdä mitä haluaa, vaan vapautta elää oikein – yhteisen hyvän mukaisesti. Kansalaiskasvatus oli välttämätöntä: yksilöistä täytyi kasvattaa hyveellisiä kansalaisia.
Rousseau'n "yhteiskuntasopimus" oli suoraan inspiraationa jakobiinien kansalaisihanteelle. Jokainen yksilö luopuu vapaudestaan ja oikeuksistaan yhteisön hyväksi. Vastineeksi hän saa osallistua yhteisön tahtoon ja nauttia "yhteisestä vapaudesta".
Vaikka hyveellisen kansalaisen ihanne kuulostaa ylevältä, siihen liittyi vakavia seurauksia. Moraalinen poikkeavuus nähtiin poliittisena uhkana. Ihmisiä, jotka eivät täyttäneet ihannetta (esim. epäiltiin itsekkäiksi, aristokraattisiksi tai välinpitämättömiksi), saatettiin teloittaa "tasavallan vihollisina". Yksityiselämä politisoitui – jopa pukeutuminen tai keskustelun sävy saattoi olla kohtalokas. Tämä johti ns. "hyveellisen terrorin" aikaan (1793–1794), jolloin Robespierre ja jakobiinit pyrkivät "puhdistamaan" tasavallan moraalisesti kelvottomista.
Lähde ChatGPT
21.4.25 Blogiteksti 55
Kommunismi toimii muurahaisilla, ei ihmisillä
Muurahaiset elävät erittäin kollektiivisessa ja tiukasti organisoidussa yhteiskunnassa, jossa yksilön merkitys on lähes olematon verrattuna koko pesän eli yhteisön etuun. Niillä ei ole omaa tahtoa samalla tavalla kuin ihmisillä – ne toimivat vaistojen ja feromoniviestinnän ohjaamina. Siksi muurahaisyhteiskunta toimii hyvin kuin kommunismi: kaikki tekevät työtä yhteiseksi hyväksi, resurssit jaetaan, eikä ole yksityistä omistusta.
Ihmisten kohdalla homma mutkistuu. Meillä on yksilöllinen tietoisuus, haluja, tarpeita, mielipiteitä ja kyky valita. Me arvostamme vapautta, luovuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämään – ja tässä kohtaa täysin kommunistinen järjestelmä (etenkin autoritäärinen sellainen) menee helposti ristiin ihmisten luonteen kanssa. Kun järjestelmä yrittää pakottaa ihmiset toimimaan kuin muurahaiset, seurauksena voi olla tyytymättömyyttä, kapinaa ja tehottomuutta.
Historia on täynnä esimerkkejä siitä, miten yksittäiset poikkeusyksilöt – ajattelijat, tutkijat, taiteilijat, keksijät – ovat mullistaneet maailmaa. Ajatellaan vaikka Einsteinia, Marie Curieta, Leonardo da Vinciä tai vaikka Alan Turingia. He ajattelivat eri tavalla, näkivät maailmaa eri kulmasta ja uskalsivat kyseenalaistaa vallitsevia totuuksia. Jos yhteiskunta pyrkii liikaa yhdenmukaistamiseen – oli se sitten kommunistinen tai vain liian byrokraattinen – juuri tällaiset ihmiset voivat jäädä jalkoihin. Innovaatio ei synny käskemällä, vaan usein juuri siitä, että joku uskaltaa olla erilainen. Tiede ja taide tarvitsevat tilaa, jossa kokeilulle, epäonnistumiselle ja erikoisuudelle on sijaa. Tarvitaan vapaus olla erilainen ja rohkea, mutta myös rakenteet, jotka kannattelevat yhteisöä ja mahdollistavat sen, että mahdollisimman moni voi löytää oman juttunsa.
Innovaatio ja riskinotto kulkee usein käsi kädessä, ja jos palkintoa ei ole, harva lähtee ottamaan isoa riskiä vain yhteisen hyvän vuoksi, varsinkin jos järjestelmä ei tunnista tai arvosta yksilön panosta. Kapitalistisessa järjestelmässä tämä toimii usein niin, että onnistunut innovaatio voi tuoda mainetta, rahaa tai vaikutusvaltaa – toisin sanoen konkreettisia kannustimia. Kommunistisessa järjestelmässä, ainakin siinä muodossa kuin se on toteutettu esimerkiksi Neuvostoliitossa, nämä palkkiot usein puuttuvat tai ne annetaan kollektiiville, ei yksilölle. Silloin riskinotto voi tuntua turhalta, tai jopa vaaralliselta, jos epäonnistuminen johtaa sanktioihin tai jos järjestelmä suhtautuu epäluuloisesti kaikkeen "poikkeavaan".
Karl Marx unelmoi maailmasta, jossa ihminen voisi "aamulla kalastaa, iltapäivällä metsästää ja illalla filosofoida", ilman että hänen täytyy pysyä koko elämänsä ajan yhden työn orjana – siis vapaus toteuttaa itseään ilman taloudellista pakkoa. Hänen mukaansa kapitalismi kahlehtii ihmisen, koska se pakottaa hänet työvoimansa myymiseen elääkseen. Paradoksaalisesti juuri kapitalismi mahdollistaa sen taloudellisen vapauden, jos onnistuu hyödyntämään sen pelisääntöjä - esimerkiksi perustamalla menestyvän yrityksen, tekemällä hyviä sijoituksia tai kehittämällä tuotteen, jonka avulla vaurastuu, ja sen jälkeen voi elää niin kuin Marx toivoi: ilman taloudellista pakkoa, toteuttaen itseään vapaasti. Eli Marxin päämäärä, kapitalismin keinoin. Ja se on melkoinen ironia, varsinkin jos ajattelee, miten jyrkkä vastakkainasettelu Marxin ajattelussa oli.
Kapitalismi palkitsee niille, jotka osaavat ottaa riskejä ja nähdä mahdollisuuksia – eli luoda arvoa, ei pelkästään tehdä työtä. Kommunismi taas pyrkii tasa-arvoon jakamalla tuloksen, mutta se voi latistaa motivaation luoda jotain uutta. Ja juuri siinä kohtaa se yksilönvapauden ja innovatiivisuuden yhteys katkeaa.
Lähde ChatGPT
21.4.25 Blogiteksti 54
Vasemmistolaiset ja woke-feministit luulevat, että ihmisluontoa pystytään muokkaamaan - siksi he vihaavat biologiaa
Marxilainen näkökulma ihmiseen on se, että ihminen on historiallinen ja yhteiskunnallinen olento. Ihmisen käyttäytyminen, arvot ja suhteet muotoutuvat materiaalisten tuotantosuhteiden ja yhteiskunnallisen kontekstin mukaan. Ihminen ei ole muuttumaton, vaan muuttuu historiallisissa olosuhteissa – ns. "ihmisen luonto" on joustava ja historiallinen. Marxin kuuluisa sitaatt on: "Ihmisluonto ei ole jokin abstrakti, joka olisi olemassa yksilössä. Se on koko yhteiskunnallisten suhteiden kokonaisuus." Marxilaisuudessa uskotaan mahdollisuuteen muuttaa ihmisen olemusta muuttamalla yhteiskuntaa.
Biologia ja siitä johdettu evoluutiopsykologia puolestaan lähtee siitä, että monet inhimilliset ajattelutavat, tunteet ja käyttäytymismallit ovat geneettisesti juurtuneita sopeumia, jotka kehittyivät esihistoriallisessa ympäristössä. Evoluutiopsykologia painottaa pysyviä, biologisia tekijöitä kuten seksuaalivalintaa, statuskilpailua, resurssien keräämistä, reviiriajattelua jne. Se puhuu usein "universaaleista taipumuksista" ihmisluonteessa. Evoluutiopsykologia nähdään helposti deterministisenä – se antaa vaikutelman, että ihmiset "ovat aina olleet tällaisia" ja että tietyt ilmiöt (kuten patriarkaatti tai kilpailu) ovat luonnollisia ja siis ehkä väistämättömiä.
Marxilaiset pelkäävät, että biologisiin selityksiin tukeutuminen voi oikeuttaa olemassa olevia valtasuhteita (esim. "miesten biologinen ylivoima" tai "markkinatalous vastaa luontoamme"). Marxilaiset suhtautuvat varauksella tai kriittisesti evoluutiopsykologiaan, koska he kokevat sen usein liian biologisoivaksi, ahistorialliseksi ja konservatiiviseksi selitysmalliksi, joka voi tukea olemassa olevia yhteiskuntarakenteita sen sijaan että kyseenalaistaisi ne.
Lähde ChatGPT
21.4.25 Blogiteksti 53
Sanojen merkitysten manipulointi on tärkein keino, jolla woke-vasemmisto ajaa vallankumoustaan
Friedrich von Hayek (1899-1992) varoitti "kielen perversiosta" eli käsitteiden ja sanojen tietoisen tai huomaamattoman vääristämisen vaaroista erityisesti poliittisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hänen mukaansa sanojen merkitysten muuttaminen on keino, jolla totalitaariset ideologiat voivat saada jalansijaa ja vaikuttaa yhteiskuntaan huomaamatta.
Hayek näki, että kun keskeisten käsitteiden — kuten vapaus, oikeudenmukaisuus, demokratia, solidaarisuus — alkuperäinen merkitys hämärretään tai käännetään päälaelleen, ihmiset voivat alkaa kannattaa politiikkaa, joka tosiasiassa on ristiriidassa näiden käsitteiden todellisen sisällön kanssa.
Esimerkiksi sana "vapaus" liberalismin perinteessä tarkoittaa yksilönvapautta valtiovallan puuttumista vastaan. Jos "vapaus" kuitenkin määritellään uudelleen tarkoittamaan vapautta köyhyydestä tai vapautta tarpeista, sen perusteella voidaan perustella valtiollista pakkoa, kuten laajaa uudelleenjakoa tai sääntelyä — vaikka tämä rajoittaisi yksilönvapautta klassisessa mielessä.
Tämä on vaarallista Hayekin mukaan, koska ihmiset voivat tulla manipuloiduiksi tukemaan politiikkaa, jota he eivät oikeasti ymmärrä — tai joka vie yhteiskuntaa kohti keskitettyä vallankäyttöä ja autoritaarisuutta. Hayek käsitteli näitä ajatuksia erityisesti teoksessaan "Tie orjuuteen" (The Road to Serfdom). Hayek varoitti, että kielellinen epärehellisyys johtaa ajattelun epätarkkuuteen, mikä puolestaan avaa oven vaaralliselle politiikalle.
Hayek oli erityisen huolissaan ilmiöstä, jossa perinteisiä ja yleisesti arvostettuja sanoja käytetään yhä uudelleen, mutta niiden merkitys muutetaan huomaamatta, usein ideologisista tai poliittisista syistä. Näin syntyy vaikutelma jatkuvuudesta tai yhteisymmärryksestä — vaikka todellisuudessa puhutaan aivan eri asioista. Hän kirjoitti tästä erityisesti esseessään "The Confusion of Language in Political Thought" (1968).
Esimerkiksi vapaus-sanalla on klassinen merkitys, joka tarkoitti vapautta valtion pakkovallasta ja yksilön autonomiaa. Uusi merkitys tarkoittaa, että "todellinen" vapaus on elää ihmisarvoista elämää, joka vaatii valtion toimenpiteitä. Hayekin mukaan tämä merkityksen muutos tekee mahdolliseksi esittää kontrolli vapauden edellytyksenä — mikä on ristiriitaista.
"Sosiaalinen oikeudenmukaisuus" on hyvä esimerkki kielellisestä manipulaatiosta. Hayek piti tätä termiä sisällöllisesti tyhjänä mutta emotionaalisesti tehokkaana. Termi antaa vaikutelman moraalisesta vaatimuksesta, mutta käytännössä sen sisältö määräytyy poliittisen agendan mukaan. Hän näki sen keinona perustella tulonsiirtoja ja sääntelyä ilman todellista keskustelua niiden seurauksista.
"Demokratia" sanaa myös manipuloidaan. Alkuperin se tarkoitti päätöksenteon menettelytapaa, joka oli kansanvalta. Uudessa käytössä se on lähes kaikkien hyvien asioiden synonyymi — jos jokin ei ole "demokraattista", se on epäilyttävää. Hayekin mukaan tämä hämärtää sen, että myös demokraattinen enemmistö voi riistää yksilöiden oikeudet.
Hayek katsoi, että kun ihmiset käyttävät sanoja kuten "vapaus", "oikeudenmukaisuus" tai "demokratia", he voivat luulla puhuvansa samasta asiasta — vaikka he tarkoittavat aivan eri asioita. Tämä tekee järkevän keskustelun vaikeaksi ja tekee mahdolliseksi poliittisen manipulaation. "The greatest danger comes from the fact that the great ideals of freedom and justice still command almost universal assent, although their meaning has been changed."
"Yhdenvertaisuus" on juuri sellainen termi, joka on saanut vuosien saatossa uusia sävyjä. Yhdenvertaisuuden perinteinen eli klassisliberaali merkitys on yhdenvertaisuus lain edessä. Jokainen yksilö on saman lain alainen. Kenelläkään ei erivapauksia, ei erityiskohtelua — ei syntyperän, aseman tai mielipiteiden perusteella. Valtion tulisi kohdella kaikkia neutraalisti, eikäi suosia ketään. "The equality before the law [...] is not a matter of outcomes, but of equal rules applying to all."
Uusi, poliittisesti latautunut merkitys on yhdenvertaisuus lopputuloksissa tai olosuhteissa. Yhdenvertaisuus ei enää tarkoita samoja sääntöjä, vaan tasoitettuja mahdollisuuksia tai tasaisia lopputuloksia. Tämä vaatii usein positiivista erityiskohtelua, tulonsiirtoja, kiintiöitä tai muita ohjaavia toimenpiteitä. Tässä merkityksessä yhdenvertaisuus voi siis oikeuttaa eriarvoisen kohtelun, jos sen katsotaan palvelevan suurempaa tasa-arvotavoitetta. Hayek olisi nähnyt tässä sanojen hiljaisen uudelleentulkinnan, joka uhkaa yksilönvapautta ja oikeusvaltioperiaatetta. Kun yhdenvertaisuudella aletaan tarkoittaa tasa-arvoisia tuloksia, valtion on pakko puuttua yhä enemmän yksilöiden valintoihin, tuloihin, omaisuuteen ja toimintaan. Tämä vaatii kasvavaa keskitettyä valtaa ja tekee yhteiskunnasta vähemmän vapaata — vaikka retorisesti vedotaan "yhdenvertaisuuteen". "To achieve equality of outcome, we must treat people unequally — and this destroys the very ideal of equality before the law."
Hayekin mukaan tämäntyyppinen kielellinen manipulaatio vaikeuttaa järkevää yhteiskunnallista keskustelua, mahdollistaa ideologisen vallankäytön oikeuttamisen "hyvien termien" varjolla ja tuo mukanaan totalitaarisen riskin, koska valtion täytyy "korjata" vapauden seurauksia. Koska kielelliset muutokset tapahtuvat usein asteittain ja tiedostamatta. Ihmiset toistavat uusia merkityksiä ajattelematta, ja lopulta vanhat ideat hämärtyvät.
Lähde ChatGPT
20.4.25 Blogiteksti 52
Don't let them immanentize the eschaton
Käsite "immanentize the eschaton" on filosofinen ja poliittinen ilmaus, joka tarkoittaa yritystä tuoda uskonnollinen tai utopistinen lopullinen pelastus – eli "eschaton" – nykyhetken todellisuuteen, eli tehdä siitä "immanentti" eli maailmassa oleva sen sijaan, että se olisi jotain tuonpuoleista tai tulevaa. Ilmaus "immanentize the eschaton" viittaa yleensä ideologioihin tai poliittisiin liikkeisiin, jotka pyrkivät luomaan täydellisen yhteiskunnan tässä ja nyt, ikään kuin taivas voitaisiin rakentaa maan päälle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi utopistiset vallankumoukset tai totalitaariset järjestelmät, jotka uskovat voivansa poistaa kaiken kärsimyksen ja epätäydellisyyden ihmisten toimilla.
Käsitettä popularisoi filosofi Eric Voegelin, joka kritisoi erityisesti modernia poliittista utopismia – kuten kommunismia tai kansallissosialismia – esimerkkeinä vaaroista, jotka syntyvät, kun uskonnollinen pelastusajattelu siirretään maalliseen politiikkaan. Hänen mukaansa tällainen ajattelu johtaa usein totalitarismiin, koska se ei siedä epäilystä tai poikkeamia "täydellisestä suunnitelmasta". "Immanentize the eschaton" tarkoittaa "yritä rakentaa taivas maan päälle (ja tee siitä painajainen samalla).
Eric Voegelin (1901–1985) oli saksalaissyntyinen filosofi ja poliittisen teorian tutkija. Hän pakeni natsismia Yhdysvaltoihin 1930-luvulla ja vietti loppuelämänsä tutkijana ja ajattelijana, keskittyen erityisesti sivilisaatioiden henkisiin perusteisiin ja poliittisten ideologioiden metafyysisiin ulottuvuuksiin.
Eric Voegelinin ajattelu käsitteestä "immanentize the eschaton" on keskeinen osa hänen laajempaa filosofiaansa, jossa hän tarkastelee poliittisten ideologioiden uskonnollisia juuria ja vaaroja.
Voegelinin mukaan monet modernit poliittiset ideologiat – erityisesti kommunismi, fasismi ja jotkin muodot edistysuskoa – ovat sekularisoituneita uskontoja. Ne säilyttävät uskonnon rakenteen (esimerkiksi synnin, pelastuksen, messiaanisen ajan), mutta ne poistavat jumalallisen ulottuvuuden ja siirtävät eskatologian maalliseen aikaan.
Tämä johtaa "eschatonin immanentisointiin". Se tarkoittaa, että pyritään toteuttamaan lopullinen pelastus tai täydellinen yhteiskunta tässä maailmassa, ihmisten toiminnan kautta.
Voegelin näki modernit ideologiat "gnostilaisina". Hän käytti gnostilaisuutta kuvaamaan ajattelutapaa, jossa maailma nähdään pahasti turmeltuneena ja pelastus on mahdollista vain erityisen tiedon (gnosis) avulla, jonka vain harvat ymmärtävät.
Gnostilaisessa poliittisessa muodossa tämä tarkoittaa, että yhteiskunta nähdään perusteellisesti vääränä, tietyt "valistuneet" ihmiset uskovat pystyvänsä muuttamaan sen täydelliseksi ja kaikki, jotka ovat eri mieltä, nähdään harhaoppisina tai vihollisina.
Voegelin erottaa transsendentin eskatologian (esim. kristillinen taivas, joka on tuonpuoleinen ja Jumalan lahja) ja historiallisen eskatologian, jossa ihmiset uskovat voivansa itse luoda täydellisen maailman historian kuluessa (esim. marxilainen utopia). Hänen mukaansa juuri tämä siirtymä transsendentista immanenssiin aiheuttaa suurimman vaaran poliittisessa ajattelussa. Tämä johtaa totalitaarisiin taipumuksiin yhteiskunnassa.
Kommunismi-ideologia on immanenssia eskatologiaa. Marxin historiallinen materialismi lupaa lopullisen vapautuksen ja luokattoman yhteiskunnan – paratiisin maan päälle. Voegelin näkee tämän uskonnollisena lupauksena ilman Jumalaa.
Natsismin "Kolmas valtakunta" on vastaavaa immanenssia eskatologiaa. Tulevaisuuden "täydellinen" valtio ja arjalainen herruus näyttäytyvät maallisena pelastuksena – sekin eschatonin immanentisointia.
Ranskan vallankumous kuului samaan immanenssiin eskatologian Siinäkin pyrittiin hävittämään "vanha järjestys" ja luomaan uusi ihmiskunta "järjen nimessä", mutta lopputuloksena oli terrori.
Voegelin mukaan tällaiset ideologiat johtavat väistämättä väkivaltaan, sortoon ja totalitarismiin, koska ne vaativat täydellistä alistumista ideaalille. Koska utopia on päämäärä, kaikki keinot sen saavuttamiseksi oikeutetaan – mukaan lukien vastustajien eliminointi. Hän kiteyttää tämän tunnetusti: "Don't let them immanentize the eschaton." (Älä anna heidän tuoda taivasta maan päälle.) Ratkaisuna Voegelin ehdotti paluuta henkiseen nöyryyteen ja tietoisuuteen ihmisen rajallisuudesta.
Lähde ChatGPT
20.4.25 Blogiteksti 51
"The issue is never the issue. The issue is always the revolution."
Lauseen "The issue is never the issue. The issue is always the revolution." alkuperä ei ole täysin selvä, mutta sen on tunnetuksi tehnyt amerikkalainen konservatiivikirjailija David Horowitz. Hän viittaa siihen kirjassaan Barack Obama's Rules for Revolution: The Alinsky Model, jossa hän kertoo erään SDS (Students for a Democratic Society) -radikaalin kirjoittaneen tämän lauseen. SDS oli 1960-luvun radikaali vasemmistoliike Yhdysvalloissa. Horowitzin mukaan lause tarkoittaa, että esillä oleva asia – oli se sitten rotu, sukupuoli tai muu sosiaalinen kysymys – ei ole todellinen tavoite, vaan keino edistää vallankumouksellista agendaa.
David Horowitzin "Barack Obama's Rules for Revolution: The Alinsky Model" on lyhyt poliittinen pamfletti, jossa Horowitz tarkastelee presidentti Barack Obaman ideologista taustaa ja väittää, että tämän poliittinen ajattelu on vahvasti vaikuttunut Saul Alinskyn metodeista ja vallankumouksellisesta strategiasta. Horowitz kuvaa Alinskya "amerikkalaisen vasemmiston Machiavelliksi" ja väittää, että tämä kehitti menetelmiä, joiden avulla radikaalit voivat saavuttaa poliittista valtaa esittämällä toimintansa maltillisena reformina, vaikka taustalla on vallankumouksellisia tavoitteita.
Horowitzin mukaan Alinskyn ja hänen seuraajiensa keskeinen strategia on käyttää ajankohtaisia poliittisia ongelmia (esim. köyhyys, rotukysymykset, terveydenhuolto) keinoina mobilisoida kansaa vallankumouksellisiin päämääriin. Varsinainen tavoite ei ole yksittäisten ongelmien ratkaiseminen, vaan yhteiskunnan perustavanlaatuinen muuttaminen. Tätä tarkoittaa "the issue is never the issue, the issue is revolution".
Horowitz esittää, että Obama on koulutettu Alinskyn menetelmillä ja että hänen uransa yhteisöorganisaattorina sekä kampanjansa perusstrategiat heijastavat Alinskyn vaikutusta. Hän tulkitsee Obaman pyrkimysten olevan osa laajempaa radikaalia vasemmistolaista agendaa, vaikka Obama esiintyy maltillisena. Kirja pyrkii varoittamaan amerikkalaista yleisöä siitä, että Alinskyn strategia piilottaa todelliset tavoitteet — ja että poliittiset liikkeet, jotka näyttävät harmittomilta tai käytännöllisiltä, voivat olla osa vallankumouksellista projektia.
Oma kommenttini
On erittäin turhauttavaa, että suomalaiset eivät tajua tätä manipulaatiota. Woke-vasemmistoa ei kiinnosta pätkääkään mystisestä kehodysmorfiasta kärsivien ihmisten ongelmat, palestiinalaislapsien hädät tai maahanmuuttajien haasteet. Kaikki on vain vallankumousagendan ajamista suomalaiseen yhteiskuntaan kaikille tasoille. Motivaatio tähän vallankumoukseen ei ole halu parantaa yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, vaan epärationaalinen viha markkinataloutta, juutalais-kristillistä arvopohjaa sekä biologista tieteeseen pohjautuvaa ihmiskäsitystä kohtaan.
Lähde ChatGPT
19.4.25 Blogiteksti 50
Woke on yliopistojen ideologista korruptiota, joka on jatkunut vuosikymmeniä
Tieteessä ideologinen korruptio viittaa tilanteeseen, jossa tieteellinen tutkimus, ajattelu tai teoria vääristyy, koska tutkimuksen tekeminen tai tiedon tuottaminen on alistettu ideologisten, poliittisten, taloudellisten tai muiden ei-tieteellisten intressien ohjaamiksi. Tällöin tieteellinen työ ei enää perustu objektiiviseen, kriittiseen ja avoimeen tutkimukseen, vaan siihen vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten halu vahvistaa tiettyjä ideologisia käsityksiä, poliittisia näkökulmia tai taloudellisia etuja.
Ideologinen korruptio tieteessä voi ilmetä monella tavalla. Yksi tapa on valikoiva tutkimus ja julkaiseminen: Tutkimusta tai tietoa valikoidaan ja julkaistaan vain sellaista, joka tukee tiettyä ideologista agendaa. Esimerkiksi tieteellisiä tutkimuksia saatetaan rahoittaa tai julkaista vain, jos ne tukevat tietyn poliittisen tai taloudellisen ryhmän etuja, vaikka tutkittava aihe olisi laajemmin tieteellisesti kiistanalainen tai monimutkainen.
Toinen tapa on tulosten vääristely tai manipulointi: Tieteelliset tutkimustulokset voivat joutua ideologisten paineiden alla vääristellyiksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tutkimustulosten esittämistä tavalla, joka vahvistaa tietyn ideologian tai poliittisen agendan mukaisia johtopäätöksiä, vaikka ne eivät objektiivisesti olisi täysin perusteltuja.
Kolmas tapa on tieteellisen objektiivisuuden hylkääminen. Ideologinen korruptio tieteessä voi johtaa siihen, että tieteellinen tutkimus lakkaa olemasta objektiivista ja neutraalia, ja sen sijaan tutkimukseen vaikuttaa vahvasti henkilökohtaiset, poliittiset tai yhteiskunnalliset mielipiteet. Esimerkiksi tieteen nimissä saatetaan käyttää tutkimustuloksia oikeuttaakseen tiettyjä ideologisia tai poliittisia linjauksia.
Neljäs tapa on teorioiden väärinkäyttö. Tieteelliset teoriat ja mallit voivat tulla väärinkäytetyiksi tukemaan ideologisia päämääriä. Tämä on erityisesti nähtävissä, kun tieteellistä tietoa sovelletaan tavalla, joka ei ole sen alkuperäisten intentioiden mukaista, vaan se otetaan käyttöön tukemaan tiettyjä ideologisia käsityksiä.
Kolmas tapa on tieteellisen yhteisön painostus. Tieteelliseen tutkimukseen voi vaikuttaa ideologinen tai poliittinen paine tieteellisissä yhteisöissä. Esimerkiksi tutkijoita saatetaan painostaa poistamaan tai muokkaamaan tiettyjä tutkimustuloksia, jotka eivät sovi vallitsevaan ideologiseen tai poliittiseen kontekstiin.
Tämäntyyppinen korruptio on erityisen vaarallista tieteelle, koska se uhkaa tieteen perustavaa luonteenpiirrettä: objektiivisuutta, kriittistä ajattelua ja pyrkimystä totuuteen. Tieteellisen tutkimuksen on perinteisesti oltava itsenäistä ja riippumatonta ideologisista tai poliittisista paineista.
Lähde ChatGPT
18.4.25 Blogiteksti 49
Professori Jukka Savolainen tajuaa feministien motte-bailey-manipulaation
Sosiologian ja kriminologian professori Jukka Savolainen julkaisi Verkkouutisissa kolumnin "Kohu Suzanne Innes-Stubbin kommentista paljasti nyky-feminismin ongelman". Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puoliso Suzanne Innes-Stubb totesi Eeva-lehden haastattelussa, ettei pidä itseään feministinä. Siitä seurasi tietenkin kohu. Moni tulkitsi lausunnon hyökkäykseksi naisten oikeuksia vastaan.
Jukka Savolainen kirjoittaa, että näissä reaktioissa toistuu tuttu ilmiö: nykypäivän feminismi esittää usein kiistanalaisia väitteitä, mutta kun niitä kyseenalaistetaan, se vetäytyy turvalliseen muotoon "feminismi tarkoittaa vain tasa-arvoa". Tätä kutsutaan motte-bailey-retoriikaksi (suomeksi torni ja piha), millä viitataan strategiaan, jossa ensin esitetään "linnan pihalla" kiistanalainen väite (bailey), mutta kritiikin iskiessä vetäydytään suojaan "linnan torniin" (motte).
Jukka Savolainen jatkaa, että feminismin "motte" on väite, että feminismi on vain tasa-arvoa. Tämä on hänen mukaansa retorisesti tehokas mutta älyllisesti epärehellinen vastaus. Liike ei voi yhtäältä puolustaa tosiasioiden vastaista identiteettipolitiikkaa ja toisaalta piiloutua banaaliin periaatteeseen, jota lähes kaikki jo kannattavat.
Oma kommenttini
Woke-vasemmisto suosii juuri tätä motte-bailey-manipulaatiota ja on todella turhauttavaa, että koulutetuillakaan ihmisillä ei ole kriittistä ajattelua huomata tätä huijausta. Esimerkkejä tästä manipulaatiosta on vaikka kuinka. Yksi on Pride-kuukaudet, joita perustellaan homojen oikeuksilla. Kun ohjelmaa lukee tarkasti, festivaalilla ei ole yhtään tapahtumaa homoille, vaan se keskittyy queer-teorian ja muiden vasemmistoideologioiden levittämiseen. Viitisen vuotta sitten kävin Helsingin keskustassa heinäkuun alussa, jolloin sateenkaariväkeä oli vielä tuhansittain kaduilla. En nähnyt yhtään homoseksuaalia miestä. Väki koostui nuorista naisista, jotka olivat maalanneet raitoja päihinsä, pukeutuneet sateenkaariviittaan, keksineet itselleen mielikuvitussukupuolen ja narsistisissa harjoissaan kuvittelivat olevansa seuraava jakso ihmisten evoluutiossa.
Jukka Savolaisen kolumni: https://www.verkkouutiset.fi/a/kohu-suzanne-innes-stubbin-kommentista-paljasti-nyky-feminismin-ongelman/#2cfeb25d (Luettu 16.3.25)
13.4.25 Blogiteksti 48
Akatemia on täysi vitsi - on julkaistu "tieteellinen" tutkimus, jossa feministi avioituu katkaravun kanssa
Tutkimus on Ewelina Jaroszin artikkeli "Loving the Brine Shrimp: Exploring Queer Feminist Blue Posthumanities to Reimagine the 'America's Dead Sea'", joka julkaistiin Journal of Agricultural and Environmental Ethics -lehdessä marraskuussa 2024.
Tässä artikkelissa Jarosz tarkastelee Utahin Suuren Suolajärven (Great Salt Lake) ympäristöön liittyviä narratiiveja ja pyrkii muuttamaan käsityksiä sen ekosysteemistä, erityisesti suolajärven katkaravuista (Artemia franciscana). Hän esittelee käsitteen "hydroseksuaalisuus" yhdistääkseen tieteen, kulttuurin ja taiteen näkökulmia, rikastuttaen näin feminististä sinistä posthumanismia ja feminististä biologiaa taideperustaisten käytäntöjen ja queer-aktivismin kautta.
Jarosz analysoi myös taideprojekteja, kuten "Cyber Wedding to the Brine Shrimp" -performanssia, jossa kaksi puolalaista akateemikkoa solmi "kyberavioliiton" suolajärven katkarapujen kanssa. Tämän performanssin tarkoituksena oli herättää keskustelua ihmisten ja muiden lajien välisistä suhteista sekä kyseenalaistaa perinteisiä sukupuoli- ja avioliittokäsityksiä.
On kuitenkin syytä huomioida, että tällaiset aiheet ovat herättäneet kritiikkiä ja keskustelua akateemisissa ja julkisissa piireissä. Jotkut ovat kyseenalaistaneet tällaisten tutkimusten tieteellisen arvon ja pitäneet niitä esimerkkeinä postmodernista akateemisesta suuntauksesta, joka painottaa ideologista viestintää älyllisen tarkkuuden sijaan.
Lähde ChatGPT
12.4.25 Blogiteksti 47
Elevator-gate - miten woke-feministit tuhosivat "new atheism" -liikkeen
Niin sanottu "elavator-gate" on hyvä esimerkki siitä, että elämme klovnimaailmassa. Sekopäiseet woke-feministit tuhosivat "new atheist" -liikkeen, joka keskittyi epä-älyllisillä argumenteilla uskontojen pilkkaamiseen luomalla esimerkiksi spagettimonsteri-jumalhahmon.
New atheism (uusateismi) oli 2000-luvun alussa suosittu liike, jota johtivat tunnetut ajattelijat kuten Richard Dawkins, Christopher Hitchens, Sam Harris ja Daniel Dennett. Se keskittyi voimakkaaseen uskonnon kritiikkiin ja rationaalisuuden sekä tieteen puolustamiseen. (1)
Uusateistit olivat alun perin yhtenäisiä uskonnon vastustamisessa, mutta ajan myötä he jakautuivat eri ryhmiin, joilla oli erilaisia näkemyksiä esimerkiksi politiikasta, islamista, feminismistä ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. (1)
Esimerkiksi Sam Harris korosti islamin kritisointia, mikä johti jännitteisiin muiden uusateistien kanssa, jotka näkivät tämän liikaa oikeistopopulistien näkökulmia myötäilevänä. Liikkeessä syntyi jännitteitä myös suhteessa feminismiin ja laajempiin sosiaalisiin liikkeisiin. (1)
Elevatorgate 2011 synnytti sisäisen kiistan ateismi- ja skeptikkoyhteisössä, joka liittyi sukupuolten välisiin suhteisiin, feminismin asemaan liikkeessä ja seksuaaliseen häirintään. Se sai alkunsa Rebecca Watsonin, tunnetun ateisti- ja skeptikkoyhteisön jäsenen, kertomuksesta tapahtumasta, joka sattui skeptikkokonferenssissa Dublinissa. (1)
Rebecca Watson oli osallistunut konferenssiin ja puhunut naisvihasta ja seksuaalisesta häirinnästä skeptikkoyhteisössä. Hän kertoi YouTube-videollaan ("About Mythbusters, Robot Eyes, Feminism, and Jokes") tilanteesta, jossa mies oli seurannut häntä hissiin hotellissa myöhään illalla ja kutsunut hänet kahville huoneeseensa. Watsonin mukaan mies ei ollut aggressiivinen, mutta hän koki tilanteen epämiellyttävänä ja varoitti, ettei tällainen käytös ollut toivottavaa. Watson sanoi: "Guys, don't do that." ("Miehet, älkää tehkö noin.") viitaten siihen, että tuntemattoman naisen lähestyminen suljetussa tilassa myöhään yöllä voi tuntua epämukavalta ja epäasialliselta. (1)
Monet feminismiä kannattavat skeptikot ja ateistit tukivat Watsonin näkökulmaa ja pitivät tapausta esimerkkinä siitä, miten naiset tuntevat olonsa epävarmaksi tietyissä tilanteissa. Toisaalta osa yhteisöstä koki, että Watson ylireagoi, ja että miehen käytös ei ollut ahdistelua. Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins liittyi keskusteluun kommentoimalla sarkastisesti PZ Myersin blogissa. Hän kirjoitti avoimen kirjeen nimeltä "Dear Muslima", jossa hän vertasi Watsonin kokemusta islamilaisten maiden naisten kärsimyksiin: "Dear Muslima, stop whining, will you. Yes, yes, I know you were genitally mutilated... but stop whining, because a woman in America was offended because a man said 'Can I buy you a coffee' in an elevator." Dawkinsin kommentti nähtiin vähättelevänä ja vähensi monien naispuolisten ateistien ja skeptikoiden halua osallistua yhteisöön. (1)
"Uusateistit" ja skeptikot jakautuivat niihin, jotka tukivat Watsonia ja feminismin tuomista liikkeeseen, ja niihin, jotka pitivät feminismiä turhana skeptikkoyhteisössä. Elevatorgate ei ollut vain yksittäinen tapahtuma, vaan symboloi syvempää erimielisyyttä siitä, miten ateismi ja skeptismi suhtautuvat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, feminismiin ja naisten asemaan liikkeessä. Se myös vaikutti uusateismin hajoamiseen, kun eri ryhmät alkoivat erkaantua toisistaan. (1)
Lähde (1) ChatGPT
6.4.2025 Blogiteksti 46
Kansalaisaloite - eduskunnan tulee aloittaa lainvalmistelu lasten seksuaalisen kasvurauhan turvaamiseksi
Lainsäädännöllä tulee kieltää ideologiaan pohjautuva seksuaalikasvatus sekä Setan vierailut varhaiskasvatuksessa sekä alaikäisille suunnatuissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Eduskunnan tulee myös varmistaa, etteivät sen alaiset ministeriöt ja opetushallitus sisällytä varhaiskasvatukseen, opetukseen ja alaikäisten koulutukseen Setan ideologian mukaista seksuaalikasvatusta.
Eduskunnan tulee myös varmistaa, että varhaiskasvatuksessa ja koulussa tyttöjä saa kutsua tytöiksi ja poikia pojiksi. Niin ikään lainsäädännöllä tulee varmistaa, että kouluissa ja kaikissa julkisissa tiloissa on olemassa myös sukupuolisidonnaisia vessoja sekä pukutiloja ja suihkutiloja silloin, kun julkisessa tilassa ylipäätään on pukutiloja tai suihkutiloja. Lainsäädännöllä tulee myös varmistaa, että biologiselta sukupuoleltaan oleva mies ei saa käyttää naisille suunnattuja yleisiä pukutiloja tai suihkutiloja ja ettei biologiselta sukupuoleltaan oleva nainen saa käyttää miehille suunnattuja pukutiloja tai suihkutiloja. Ainoan poikkeuksen tähän voivat tehdä pikkulapset, jotka vanhempansa kanssa turvallisuussyistä käyttävät vanhemman kanssa samoja tiloja.
Lainsäädännöllä tulee varmistaa, että yleisissä julkisissa tiloissa on pukeuduttava sukupuolisiveellisesti eli genitaalialueet tulee peittää ja naisten tulee peittää rintansa.
Lainsäädännöllä tulee myös varmistaa, ettei verovaroilla rahoiteta TV-, radio- tai sosiaalisen median ohjelmia, joiden tavoitteena on kohdentaa näkyvyyttä seksuaalivähemmistöjen ideologisista tavoitteista alaikäisille lapsille.
Lainsäädännöllä tulee varmistaa, ettei verovaroja kohdenneta avustuksina järjestöille, joiden pyrkimyksenä on suunnata alaikäisille ideologista seksuaalikasvatusta.
Perustelut
Viime vuosien aikana seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajava Seta on ajanut läpi useita muutoksia varhaiskasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen. Lasten mieltä ei tule hämmentää sillä, että sukupuolien rajat häivytetään tai puhetta sukupuolten moninaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta aletaan tuputtamaan alaikäiselle lapselle, jonka oma seksuaalinen kasvu ja kehitys ovat vielä täysin kesken.
Lasten kasvun ja kehityksen hämmentäminen ideologisella seksuaalikasvatuksella voi aiheuttaa merkittävää ahdistusta, pelkotiloja ja psyykkistä oireilua. Alaikäisille lapsille tulee taata kasvurauha. Yhteiskunnan ei tule rahoittaa tai edistää toimia, joilla lasten seksuaalista kasvurauhaa häiritään. Kansalaisaloite velvoittaa eduskuntaa ryhtymään toimiin, jotta lainsäädäntö yksiselitteisesti kieltää alaikäisille lapsille suunnatun ideologisen seksuaalikasvatuksen.
Varhaiskasvatuksesta on tullut useita huolestuttavia viestejä lasten oirehdinnasta ja peloista, kun heidän sukupuoli-identiteettinsä kyseenalaistetaan. Lapsella pelko voi näyttäytyä muun muassa siten, ettei lapsi uskalla mennä nukkumaan pelätessään sukupuolensa vaihtuvan yön aikana. Oman seksuaalisuuden kyseenalaistaminen aikuisten toimesta ei luo turvallista pohjaa lapsen seksuaaliselle kasvulle ja kehitykselle.
Koulumaailmassa moni alaikäinen kokee ahdistusta. Oman minuuden etsintä on luonnollinen osa kasvuprosessia. Jokainen nuori pohtii, kelpaanko minä tällaisena kuin olen. Tätä kasvuprosessia ei tule häiritä tarjoamalla näiden pohdintojen syyksi sitä, että ehkä oletkin syntynyt väärään sukupuoleen. Koulussa ei pitäisi voida millään oppitunnilla väittää, että mieskin voi synnyttää. Alaikäisille suunnattujen oppikirjojen ja opetuksen ei tule sisältää ideologista seksuaalikasvatusta.
Pahimmillaan ideologinen seksuaalikasvatus on seksuaalista häirintää. Pidämme tärkeänä, että koulujen kirjastovalikoimassa olevan Respektiä – seksikirja pojille vastuut ja mahdolliset rikosseuraamukset selvitetään oikeudellisesta näkökulmasta. Tahot, jotka syyllistyvät seksuaaliseen häirintään ja seksuaalisen häirinnän edistämiseen, tulee voida saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Varhaiskasvatuksen työntekijöitä ja opettajia ei myöskään saa velvoittaa osallistumaan seksuaalisesti ideologisesti sävyttyneisiin koulutuksiin. Jokaisen varhaiskasvatuksen työntekijälle ja opettajalle tulee varmistaa työrauha ja mahdollisuus työskennellä perinteisten ja valtaenemmistön arvojen pohjalta.
Vastuuhenkilöt: Sirpa Pursiainen-Hautala Tampere, Mia Joki Akaa, Ville Turkkinen Tampere, Kauko Turunen Parkano, Mirja Ojares Espoo
Oma kommenttini
Kannatan kansalaisaloitetta. Tiivistän lyhyesti, mikä SETA:n vierailuissa ja sukupuolten moninaisuudessa on ongelmana. SETA:n opetus ja sukupuolten moninaisuus eivät perustu biologiaan vaan sosiaaliseen konstuktivismiin. Tämä sosiaalinen konstruktivismi on akateemisen vasemmiston amerikkalaisissa yliopistoissa kehittämä ideologia, josta on muokkaantunut queer-teoria. Sen mukaan sekä sukupuoli että seksuaalinen suuntautuminen ovat sosiaalisia ja kulttuurisia konstruktioita, jotka ylläpitävät "valtarakenteita". Kapitalistinen yhteiskunta pakottaa ihmisiä "esittämään" miestä ja naista ja "heteronormatiivisuus" pakottaa ihmisiä heteroiksi. Homoseksuaalisuus ei ole tämän ideologian mukaan vähemmistöllä oleva biologinen ominaisuus, vaan poliittista kapinaa yhteiskuntaa vastaan. Tällaisella poliittisella ja uskonnollisella ideologialla ei pitäisi olla mitään asiaa peruskoulussa tai päiväkodeissa.
5.4.25 Blogiteksti 45
Professori Markku Ruotsila tietää woke-ideologioiden historian
Woke-ihmiset ovat niitä, jotka katsovat itsensä siten riittävästi kaikkia konservatiivisesti ajattelevia enemmän "valveutuneiksi", todellisuuteen heränneiksi, tiedostaviksi ja edistyneiksi, että heille kuuluu yksinoikeus määrittää, millä sanoilla julkista keskustelua saa käydä. Tietyt sanat ovat kiellettyjä ja jotkut ajatukset muodostavat ajatusrikoksia; vain woke-ihmiset osaavat kertoa, mitkä sanat ja mitkä ajatukset ovat sallittuja. Heille kuuluu myös lupa peruuttaa (cancelöidä) niiden ihmisten läsnäolo julkisessa keskustelussa ja työmarkkinoilla, jotka eivät mukaudu heidän tältä osin päättämäänsä. Nämä ihmiset ovat tätä tehtävää varten koonneet ja levittäneet tiedontuottamisen instituutioihin uuden tabujen ja pyhän liturgian taikasanojen koodiston, johon mukautumisesta on tullut heille itseisarvo. Sanasto liittyy ennen muuta rodullisuuteen ja etnisyyteen, toiseksi seksuaalisuuteen ja sukupuoli-identiteetteihin, eli kyseessä on vasemmiston 1960-luvulla synnytetyn identiteettipolitiikan olennainen ja luovuttamaton ulottuvuus. Tällä uuskielellä ja siihen mukautumattomien cancelöinnillä eli peruuttamisella sanotaan edistettävän etnistä tai sukupuolista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä synnytettävän tietoisuutta syrjinnästä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Tosiasiassa valitut keinot uhkaavat länsimaisten yhteiskuntien ydintä ja perustaa, paitsi sananvapautta myös kaikkien ihmisten yhtäläisiä oikeuksia, oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Ennen syrjityistä on tullut uusia syrjijöitä - ja valtamedian ohella heillä on hallussaan ja käytettävinään myös yhdysvaltalaiset yliopistot ja suuri osa muuta opetusalaa. (1)
Vaikka tämä uuskieli ja toismielisten sensurointi on levittäytynyt yhdysvaltalaiseen yhteiskuntaan vasta 1980-luvn jälkeen, kyse on itse asiassa paljon vanhemmasta ilmiöstä. 1945 jälkeen alkoi kasvaa vasemmistolaisten taipumus "käyttää vanhoja sanoja, mutta muuttaa niiden merkitys." Sanoja varastetaan kommunistien vallanoton ennakkoedellytyksenä. (1)
Lähde
(1) Markku Ruotsila: Trumpin Amerikka.. Basam Books 2024. Sivut 256-257.
30.3.25 Blogiteksti 44
Kaksoisajattelu on suoraan George Orwellin Vuonna 1984 -romaanissa kuvatusta dystooppisesta helvetistä
George Orwellin Vuonna 1984 -teoksessa kaksoisajattelu (doublethink) on totalitaarisen valtion propagandaan liittyvä keskeinen käsite. Se tarkoittaa kykyä uskoa samanaikaisesti kahteen keskenään ristiriitaiseen ajatukseen ja hyväksyä ne molemmat ilman kognitiivista ristiriitaa. (1)
Kaksoisajattelu on tärkeä osa Oseanian diktatuurin valtaa, koska se mahdollistaa puolueen valheiden ja jatkuvasti muuttuvien totuuksien omaksumisen ilman kyseenalaistamista. Esimerkiksi puolue voi väittää, että "sota on rauhaa" tai että "orjuus on vapautta", ja kansalaisten odotetaan uskovan nämä väitteet, vaikka ne ovat loogisesti ristiriitaisia. (1)
Kaksoisajattelun avulla puolue voi muokata menneisyyttä, hallita kansalaisten ajattelua ja estää kapinalliset ajatukset. Se on myös välttämätön ajattelutapa sisäpuolueen jäsenille, koska heidän on kyettävä tietoisesti valehtelemaan, mutta samalla uskomaan omiin valheisiinsa, jotta he eivät koskaan epäilisi puolueen linjaa. (1)
Käytännössä kaksoisajattelu näkyy Winston Smithin työssä Totuusministeriössä, jossa hän muokkaa vanhoja sanomalehtiä vastaamaan puolueen muuttuvia kertomuksia. Hänen on samalla tiedettävä, että historiaa vääristellään, mutta myös uskottava, että vääristelty historia on totta. (1)
Kaksoisajattelu on yksi Orwellin romaanin vahvimmista dystooppisista konsepteista ja toimii varoituksena propagandan ja aivopesun vaaroista. (1)
Vasemmistofeministit (jotka ovat kommunisteja) ovat luoneet länsimaisiin yhteiskuntiin kaksoisajattelun vaatimuksen. Meidän pitää ajatella, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi, vaikka tiedämme, ettei niin ole. Meidän pitää ajatella, että miehillä ja naisilla ei ole eroa, vaikka jokainen tajuaa, ettei se pidä paikkansa. Pornografia ylläpitää "raiskauskulttuuria", mutta OnlyFansissa paikkojansa levittävä nainen on "ravistelee valtarakenteita." Emme saa olettaa henkilön sukupuolta, mutta poikalapsi, joka haluaa leikkiä nukella, "on syntynyt väärään sukupuoleen" ja pitää pelastaa hormoniblokkereilla ja leikkauksilla. Juutalais-kristilliseen maailmankuvaan pohjautuva länsimainen kulttuuri ylläpitää "patriarkaatin valtaa", mutta islamilainen maailma ei. George Orwell oli opiskellut sosialistien taktiikoita ja näki ennalta, mitä oli tulossa.
Lähde (1) ChatGPT
15.3.25 Blogiteksti 43
Naistenpäivän juuret ovat sosialismissa ja kommunismissa
8. maaliskuuta vietettiin vuosittaista naistenpäivää. Katukulkueissa näimme punalippuja, joissa kehotettiin taistelemaan "imperialismia" ja "patriarkaatin valtaa" vastaan. Siellä oli myös Palestiinan lippuja. Paraateihin osallistujat eivät mitä ilmeisemmin näe mitään ristiriitaa siinä, että islaminuskoisissa maissa patriarkaatin valta on hyvissä voimissaan.
Naistenpäivän juuret ovat sosialismissa ja kommunismissa. Sen ei ole koskaan ollut tarkoituskaan olla mikään romanttisen rakkauden päivä, jolloin miehet antavat ruusuja kauniimman sukupuolen edustajille.
Vuonna 1908 New Yorkissa järjestettiin suuri naisten mielenosoitus, jossa vaatimuslistalla olivat paremmat työolot, lyhyemmät työajat ja äänioikeus. Seuraavana vuonna Yhdysvaltain sosialistinen puolue järjesti ensimmäisen kansallisen naistenpäivän. (1)
Vuonna 1910 Kööpenhaminassa pidettiin Sosialistinen naistenkokous, jossa saksalainen kommunisti Clara Zetkin ehdotti kansainvälisen naistenpäivän perustamista. Tarkoitus oli mobilisoida naiset työväenliikkeen ja tasa-arvon puolesta. Päätös hyväksyttiin, ja ensimmäiset kansainväliset naistenpäivän tapahtumat järjestettiin vuonna 1911 useissa Euroopan maissa. (1)
Venäjällä naistenpäivällä oli erityisen suuri poliittinen merkitys. 8. maaliskuuta 1917 (juliaanisen kalenterin 23. helmikuuta) Pietarissa työväenluokan naiset järjestivät lakkoja ja protesteja, jotka lopulta käynnistivät helmikuun vallankumouksen ja johtivat tsaari Nikolai II:n vallasta luopumiseen. Neuvostoliitossa naistenpäivästä tuli virallinen juhlapäivä vuonna 1921. (1)
Neuvostoliitto ja muut sosialistiset maat juhlivat naistenpäivää virallisena juhlapäivänä ja käyttivät sitä työväenluokan naisten aseman ja sosialististen ihanteiden edistämiseen. Päivää vietettiin laajasti Itä-Euroopassa, Kiinassa ja muissa kommunistisissa valtioissa. (1)
Länsimaissa naistenpäivä ei aluksi ollut yhtä merkittävä kuin sosialistisissa maissa. Kylmän sodan aikana se yhdistettiin usein kommunismiin, ja vasta 1970-luvun feministinen liike alkoi tuoda sen laajemmin esille lännessä. Vuonna 1977 YK tunnusti päivän virallisesti naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päiväksi. (1)
Lähde
1) ChatGPT
6.3.25 Blogiteksti 42
Lived experience - käsite, jolla akateeminen woke-vasemmisto voi selittää mitä tahansa ideologista soopaa "tieteeksi"
Lived experience on käsite, jolla woke-vasemmisto perustelee epätieteellisiä ja epäloogisia väitteitään. Intersektionaalisen feminismin etuoikeuskehä perustuu tähän käsitteeseen, ei suinkaan objektiiviseen todellisuuteen. Alla on ChatGPT:n määritelmä tästä lived experiencestä.
Lived experience tarkoittaa yksilön omakohtaista, subjektiivista kokemusta jostakin asiasta tai ilmiöstä. Se viittaa siihen, miten ihminen itse kokee, ymmärtää ja merkityksellistää elämäänsä ja sen tapahtumia. Termiä käytetään erityisesti yhteiskuntatieteissä, filosofiassa ja terveydenhuollossa korostamaan kokemustiedon arvoa suhteessa objektiivisiin faktoihin tai ulkopuoliseen asiantuntijatietoon.
Esimerkiksi:
- Mielenterveystyössä lived experience tarkoittaa mielenterveysongelmia kokeneiden ihmisten omia kertomuksia, joita käytetään palveluiden kehittämisessä.
- Feminismissä ja sukupuolentutkimuksessa se voi tarkoittaa esimerkiksi naisten tai vähemmistöjen kokemuksia syrjinnästä.
- Filosofiassa ja fenomenologiassa lived experience liittyy siihen, miten tietoisuus ja kokemukset rakentuvat yksilön näkökulmasta.
Toisin sanoen, lived experience antaa äänen niille, jotka ovat itse kokeneet jonkin ilmiön, ja korostaa heidän näkökulmaansa tutkimuksessa, politiikassa ja päätöksenteossa.
Oma kommenttini:
Evoluutiobiologit ovat jo vuosikymmeniä tienneet, että aivot eivät luo oikeaa tietoa todellisuudesta vaan harhan, jonka tarkoitus yksilölle on saada statusta ryhmässä ja suojella sitä. "Lived experience" ei ole mitään muuta kuin aivojen tuottamaa harhaa. Tieteellisessä ajattelussa ihmisen kokemukset ovat nollan arvoisia - tarvitaan objektiivisesti mitattavissa olevia asioita.
Evoluutiobiologit ovat tieteelliseen ajatteluun suuntautuneita ihmisiä, jotka ovat ajatelleet, että uskonnot ovat harhoja, jotka voisi korvata tieteellisellä ajattelulla. Monet heistä ovatkin olleet kiihkoateisteja. He ovat käyttäneet valtavasti aikaa, rahaa ja energiaa kreationistien pilkkaamiseen. Sen sijaan woke-vasemmisto on saanut vuosikymmeniä aivan kaikessa rauhassa kehittää länsimaisissa yliopistoissa harhaisia uskontoja "lived experience" -käsitteen avulla. Heille ei riitä se, että he itse uskovat ideologioihinsa, kaikkien muidenkin pitää uskoa niihin - eri lailla ajattelevat ovat rasisteja, fasisteja, natseja yms. Evoluutiobiologit ovat itse tärkeimmällä tulilinjalla. Kiihkoateisti evoluutiobiologi Richard Dawkins on cancelöity useamman kerran kuin Päivi Räsänen.
1.3.25 Blogiteksti 41
Alan Sokal teki tiedehuijauksen jo vuonna 1996 ja osoitti sen, että yliopistot ovat aseistaneet postmodernin filosofian ideologioiden levittämiseen - siitä ei opittu mitään
"Sokol hoax" viittaa huijaukseen, jonka amerikkalainen fyysikko Alan Sokal teki vuonna 1996. Hän kirjoitti tarkoituksella pseudotieteellisen ja sisällöltään järjettömän artikkelin nimeltä "Transgressing the Boundaries: Towards a Transformative Hermeneutics of Quantum Gravity" ja lähetti sen julkaistavaksi kulttuurintutkimukseen keskittyneeseen akateemiseen lehteen Social Text. Se oli tarkoituksellisesti kirjoitettu hölynpölyä sisältävä teksti, jonka tavoitteena oli paljastaa tieteellisen diskurssin väärinkäytöksiä tietyissä postmodernin teorian piireissä. Artikkeli oli täynnä monimutkaiselta kuulostavaa mutta merkityksetöntä kieltä, tieteellisiä termejä käytettynä väärin ja viittauksia postmoderniin filosofiaan.
Tiedehuijausartikkelin sisältö on tiivistetty tähän:
Todellisuus on sosiaalinen konstruktio – Sokal väittää, että kvanttigravitaatio osoittaa fyysisen todellisuuden olevan pelkkä sosiaalinen konstruktio eikä itsenäinen, objektiivinen ilmiö. Tämä on perinteisen tieteen näkökulmasta järjetön väite, mutta se resonoi joidenkin postmodernististen ajattelijoiden kanssa.
Tieteellinen tiede ja postmodernismi yhdistyvät – Artikkelissa viitataan moniin postmodernistisiin filosofeihin, kuten Jacques Lacaniin, Jean Baudrillardiin ja Paul Feyerabendiin, yhdistäen heidän ideoitaan fysiikkaan tavalla, joka ei ole loogisesti pätevää. Sokal esimerkiksi käyttää väärin matemaattisia ja fysikaalisia termejä, mutta esittää ne vakuuttavalla kielellä.
Kvanttimekaniikka tukee relativismia – Sokal vihjaa, että kvanttifysiikka ja kaaosteoria todistavat, ettei mikään tiedollinen järjestelmä ole objektiivisesti parempi kuin toinen. Tämä on virheellinen johtopäätös, mutta se myötäilee tiettyjen postmodernististen filosofien näkemyksiä tieteen epävarmuudesta ja relativismista.
Episteeminen demokratia – Artikkeli ehdottaa, että tieteelliset teoriat tulisi arvioida demokraattisesti sen sijaan, että ne perustuisivat kokeelliseen todistusaineistoon. Tämäkin on absurdi idea luonnontieteellisessä kontekstissa.
Social Text julkaisi sen erikoisnumerossaan, Social Text -lehti julkaisi artikkelin ilman vertaisarviointia, koska se sopi heidän ideologiseen linjaansa. Pian julkaisun jälkeen Sokal paljasti huijauksensa ja selitti, että hänen tarkoituksenaan oli osoittaa, kuinka tietyt postmodernin teorian kannattajat hyväksyvät mitä tahansa, kunhan se kuulostaa hienostuneelta ja ideologisesti sopivalta
Sokalin huijaus osoitti, että tietyt akateemiset piirit hyväksyvät tekstejä, jos ne kuulostavat monimutkaisilta ja tukevat heidän maailmankuvaansa, riippumatta niiden loogisesta ja tieteellisestä pätevyydestä.
Oppiko akatemia mitään tästä huijauksesta? Muuttivatko he ajatteluaan tai toimintatapojaan? Niin he eivät tehneet, vaan he ovat kehittäneet ajatuksistaan yhä sekopäisempiä ja niistä on tullut Totuus, jota ei saa kritisoida. Lisäksi nämä ideat ovat karanneet yliopiston ulkopuolelle, ja niistä on tullut woke-vasemmiston merkillinen gnostilainen uskonto, johon ihmiset pakotetaan osallistumaan.
Blogitekstin tietolähteenä ChatGPT
20.2.25 Blogiteksti 40
Vasemmistoideologioiden pusku alkoi finanssikriisistä ja Occupy Wall Street -mielenosoituksista 2011 - koko maailmaa ravistanut asuntolainakriisi oli vasemmiston itsensä aiheuttama
Finanssikriisi vuosina 2007-2009 alkoi asuntoluototuskuplan puhkeamisesta. Suuret investointipankit kaatuivat. Oliko kupla ahneiden, keinottelevien ja vähät yhteisestä hyvästä välittävien kapitalistien syytä? Tosiasiassa asuntoluototuskuplan aiheutti vuonna 1977 presidentti Jimmy Carterin säätämä laki Community Reinvestment Act, jota toinen demokraatti, Bill Clinton, oli laajentanut. Tämä laki säädettiin pakottamaan luotottajat tarjoamaan halpaa sub prime - lainaa vähävaraisimmille amerikkalaisille. Se oli olennainen osa Demokraattisen puolueen sosiaalipolitiikkaa. Tarkoituksena oli markkinavoimiin puuttumalla laajentaa omistusasumista köyhimpiin kansanosiin ja siten elävöittää näiden ihmisten usein pahasti slummiutuneita seutukuntia. Luototuslaitokset pakotettiin lailla myöntämään luottoja takaisinmaksukyvyltään haasteellisiksi tiedetyille ihmisjoukoille. Mikä voisi mennä pieleen?
Finanssikriisi ei ollut kapitalismin tulosta vaan suoraa seurausta vapaan markkinatalouden mekanismien keinotekoisesta valtiollisesta estämisestä.. Demokraattipuolue ja vasemmisto käyttivät finanssikriisiä hyväkseen ajakseen tavoitteittaan ja ideologioitaan yhteiskuntaan.
Lähde
Markku Ruotsila: Trumpin Amerikka.. Basam Books 2024. Sivut 149-150.
16.2.25 Blogiteksti 39
Utopiauskonnot sosialismi ja kommunismi syntyivät Ranskan vallankumouksessa 1789-1799, Charles Darwin julkaisi Lajien synty -teoksen vasta paljon sen jälkeen 1859 - tämä aikajana selittää kaiken sekoilun
Ranskan vallankumous 1789-1799 on keskeinen käännekohta aatehistoriassa. Ennen sitä ajateltiin, että korkeammat voimat ovat asettaneet ihmiset eri säätyihin, joita olivat aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Usko tähän järjestelmään alkoi horjua valistusaatteen myötä. Monien vaiheiden kautta syntyi kollektiivisen hulluuden aika, kun massat saivat käsityksen siitä, että heitä on petetty. Papit hirtettiin puunoksille ja kuninkaalliset mestattiin giljotiinillä. Lopulta vallankumoukselliset alkoivat tappaa toinen toisiaan. Siitä syntyi sanonta, että vallankumous syö aina omat lapsensa.
Ranskan vallankumouksesta tulevat ajatukset oikeistosta ja vasemmistosta sekä konservatiivisuudesta ja progressiivisuudesta. Myös ensimmäinen feministi Mary Wollstonecraft (1759-1797) sai innostuksensa Ranskan vallankumouksesta.
Progressiivisuuteen ja utopiauskontoihin kuuluu ajatus, että ihminen on latinaksi "tabula rasa" tai englanniksi "blank slate". Blank slate -ideologia tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät ole pelkästään samanarvoisia vaan samanlaisia. Kaikki ihmiset ovat perimmältä olemukseltaan tyhjiä tauluja. Kaikki ihmisten erot johtuvat kasvatuksesta, kulttuurista ja sosiaalistumisesta. Koska ihmiset ovat tyhjiä tauluja, ihmisiä ja sitä kautta yhteiskuntaa pystytään muokkaamaan ja luomaan tasa-arvoinen utopia. Tämä ajatus on taustalla sosialismissa, kommunismissa, feminismissä ja postmodernismissa, joista woke-ajattelu ja progressiivisuus koostuu. Tämä blank slate -ideologia vallitsee koko humanistisella alalla yliopistoissa ympäri maailmaa.
Utopiauskontojen ajatus on, että ihmiskunnasta voidaan muokata tasa-arvoisempi ja parempi, kunhan vastustavat ihmiset - esimerkiksi konservatiivit, kansallismieliset ja kristityt, nykyään myös biologit - raivataan pois tieltä. Ihmiskunta kehittyy kohti hienoa lopullista päämääräänsä.
Tämä Ranskan vallankumouksesta peräisin tullut ajatus on pinnallisesti ajatellen kaunis. Ongelma on se, että se on täysin ihmisen perimmäisen olemuksen vastainen. Charles Darwin julkaisi Lajien synty -teoksen 1859, ja se on merkittävimpiä tieteellisiä teoksia koko ihmiskunnan historiassa ja pohja koko biologian ymmärtämiselle. Sen ajatus on, että ihminen on tulosta vuosimiljoonien ajan jatkuneesta luonnonvalinnasta ja seksuaalivalinnasta. Luonnonvalinta ja seksuaalivalinta kohdistuvat yksilöön. Evoluutio on luonut yksilöille eroja, josta se pystyy valitsemaan, ja näin laji pystyy sopeutumaan. Lisääntymisstategiat ovat erilaisia koirailla ja naarailla, ja sen takia niille on kehittynyt eroja. Vuosimiljoonien evoluutiota ei pysty muokkaamaan kasvatuksella, tukemisella tai sosiaalistamisella. Me olemme jumissa kivikautisissa kehoissamme ja aivoissamme.
Charles Darwinista on kohta kaksi sataa vuotta, mutta ihmiskunta ei kykene eikä halua ymmärtää evoluutiota. Utopiauskonnot ovat liian houkuttelevia ja biologiset faktat liian masentavia. Ihmiset haluavat uskoa harhoihin sen sijaan, että opiskelisivat ja ymmärtäisivät oikeaa tietoa ja loogisilla valinnoillaan rakentaisivat hyvän elämän itselleen ja muille. Mies voi muuttua naiseksi, jos hän niin kokee. Ylipainoisuus ei ole ongelma, kun suhtautuu kehoon vain positiivisesti. Lapsille ei tule opettaa koulussa älyllistä pinnistelyä ja itsekuria, vaan kaikilla pitää olla kivaa. Esimerkkejä hyvän mielen harhoista löytyy helposti vaikka kuinka paljon. Hyvän mielen harhoja pyritään suojelemaan turvallisilla tiloilla ja vihapuhelaeilla, ettei kukaan vain sano asioita, jotka voivat järkyttää utopiamaailmankuvaa. Utopia ei toteutu, jos kaikki ihmiset eivät usko siihen.
Utopiauskonnot ovat väärässä. Biologia on oikeassa. On myös olemassa uskontoja, joiden kuva elämästä on oikea. Raamattu kertoo, että syntiinlankeemuksen jälkeen ihmisen pitää vaivaa nähden otsa hiessä tehdä työtä ja orjantappuroita ja ohdakkeita tulee vastaan jatkuvalla syötöllä (1.Moos.3:17-19). Buddhalaisuuden mukaan elämässä on kärsimystä, ja sitä voi helpottaa viisaudella ja keskittymisellä. Perinteisissä uskonnoissa on paljon viisautta, jota opiskelemalla aivojen tuottamia harhoja pystyy pitämään kurissa ja saada realistinen kuva elämästä.
2.2.25 Blogiteksti 38
Los Angelesin mustat ylipainoiset lesbopalomiehet todistavat, että DEI on hengenvaarallista hulluutta
Los Angeles paloi suurelta osaltaan maan tasalle tammikuun alussa 2025 kaupunkiin levinneiden maastopalojen seurauksena. Yhtenä syynä katastrofiin oli pelastuslaitoksiin levinnyt DEI-rekrytointi, jonka seurauksena työssä eivät olleet tehtäviin pätevimmät henkilöt, vaan valinnoissa oli suosittu eri vähemmistöryhmiä monimuotoisuuden tukemiseksi.
Internetissä levisi laajalle video, jossa johtotehtävissä ollut musta lesbopalomies kertoo omia näkemyksiään palomiehen ammatista: You want to see somebody that responds to your house, your emergency, whether it is a medical call or a fire call that looks like you. It gives that person a little bit of ease, knowing that somebody might understand their situation better. "Is she strong enough to do this?" Or, "You couldn't carry my husband out of a fire." Which my response is, he got himself in the wrong place if I have to carry him out of a fire.
Ihmisellä on aika erikoinen maailmankuva, jos hänen mielestään tulipalon ympäröimän ihmisen tunteet helpottuvat siitä, että pelastamaan tuleva ihminen näyttää häneltä. Tulipalon uhkaama ihminen toivoo, että häntä pelastamaan tullut henkilö osaa työnsä - hän osaa kantaa uhrit pois ja sammuttaa palon. Lisäksi jos pidetään tärkeänä, että palomies näyttää samalta kuin pelastettavat, hänen tulisi olla enemmistöä, ei vähemmistöä. Silloin olisi todennäköisempää, että pelastaja ja pelastettava olisivat samannäköisiä. Henkilön esittämässä väitteessä ei ole mitään loogista järkeä.
Puheenvuoron loppu on vieläkin ihmeellisempi. Kuvittele, että olet tulipalon ympäröimänä ja soitat hätänumeroon. Sinulle vastataan, että olet väärässä paikassa, jos olet tulipalon keskellä. Palomiesten tehtävänä on auttaa ihmiset pois palavista taloista, siitä heille maksetaan.
DEI (diversity, equity and inclusion) on uskonnollinen kultti. Mustan lesbopalomiehen puhe on tähän yksi lisätodiste.
Video mustan lesbopalomiehen puheesta löytyy esimerkiksi tästä linkistä:
https://www.youtube.com/watch?v=_1uVOvjQi5Y&t=315s
26.1.25 Blogiteksti 37
Donald Trump antoi presidentin määräykset (executive orders), jotka poistivat gender-ideologian ja DEI-ohjelmat valtion hallinnosta
Donald Trump osoitti vahvaa johtajuutta ja poisti ensi töikseen valtionhallinnosta gender-ideologian ja DEI-ohjelmat. Presidentin määräyksen tekstistä huomaa, että Trumpin hallinto on perehtynyt gender-ideologiaan ja ymmärtää sen vaarallisuuden yksilöille ja yhteiskunnalle.
DEFENDING WOMEN FROM GENDER IDEOLOGY EXTREMISM AND RESTORING BIOLOGICAL TRUTH TO THE FEDERAL GOVERNMENT
(a) "Sex" shall refer to an individual's immutable biological classification as either male or female. "Sex" is not a synonym for and does not include the concept of "gender identity."
(b) "Women" or "woman" and "girls" or "girl" shall mean adult and juvenile human females, respectively.
(c) "Men" or "man" and "boys" or "boy" shall mean adult and juvenile human males, respectively.
(d) "Female" means a person belonging, at conception, to the sex that produces the large reproductive cell.
(e) "Male" means a person belonging, at conception, to the sex that produces the small reproductive cell.
(f) "Gender ideology" replaces the biological category of sex with an ever-shifting concept of self-assessed gender identity, permitting the false claim that males can identify as and thus become women and vice versa, and requiring all institutions of society to regard this false claim as true. Gender ideology includes the idea that there is a vast spectrum of genders that are disconnected from one's sex. Gender ideology is internally inconsistent, in that it diminishes sex as an identifiable or useful category but nevertheless maintains that it is possible for a person to be born in the wrong sexed body.
(g) "Gender identity" reflects a fully internal and subjective sense of self, disconnected from biological reality and sex and existing on an infinite continuum, that does not provide a meaningful basis for identification and cannot be recognized as a replacement for sex.
ENDING RADICAL AND WASTEFUL GOVERMENT DEI PROGRAMS AND PREFERENCING
Each agency, department, or commission head, in consultation with the Attorney General, the Director of OMB, and the Director of OPM, as appropriate, shall take the following actions within sixty days of this order:
(i) terminate, to the maximum extent allowed by law, all DEI, DEIA, and "environmental justice" offices and positions (including but not limited to "Chief Diversity Officer" positions); all "equity action plans," "equity" actions, initiatives, or programs, "equity-related" grants or contracts; and all DEI or DEIA performance requirements for employees, contractors, or grantees.
Lähteet
https://www.whitehouse.gov/presidential-actions/2025/01/defending-women-from-gender-ideology-extremism-and-restoring-biological-truth-to-the-federal-government/ (Luettu 26.1.2025)
https://www.whitehouse.gov/presidential-actions/2025/01/ending-radical-and-wasteful-government-dei-programs-and-preferencing/ (Luettu 26.2.2025)
18.1.25 Blogiteksti 36
"Trans girls are girls!!" Demokraattipuolueen wokefeministi piti hämmentävän puheen edustajainhuoneessa
Yhdysvalloissa Demokraattipuolueen edustajainhuoneen jäsen Alexandria Ocasio-Cortez (AOC) on vuosia ollut näkyvä hahmo kulttuurisodassa ja wokefeministien idoli. OAC piti tammikuussa 2025 edustajainhuoneessa hämmentävän kahden minuutin mittaisen puheen, jossa hän vastusti lakia, joka kieltäisi poikia osallistumasta tyttöjen urheiluun (The Protection of Women and Girls in Sports Act). Alla on puhe kirjoitetussa muodossa ja sen jälkeen oma analyysini.
Puhe:
Here we are today. Republicans who have voted consistently against the violence against women act, who have taken away the right of all women to choose and have control over their own body, who, as women are bleeding out in parking lots across the country, standing there, allowing us to die, now want to pretend today that they care about women!
And why? To open up gender, and yes, genital examinations into little girls of this country, in the so-called name of attacking trans girls!
Today we have to say two words - not today, The majority right now says there's no place in this bill that says it opens up for genital examinations. Well, here's the thing, there's no enforcement mechanism in this bill. And when there is no enforcement mechanism, you open the door to every enforcement mechanism.
Trans girls are girls. And for all the folks that are so concerned, thank you for your concern about women for the first time that I've seen. I don't know about y'all. I don't know who's been to gym class lately, but girls, even if you only believe there's only two genders, I've played co-ed sports all the time!"
What this also opens the door for, is for women to try to perform a very specific kind of femininity for the very kind of men who are drafting this bill, and to open up questioning of who is a woman because of how we look, how we present ourselves, and yes, what we chose to do with our bodies.
I know who likes this bill. Biggoted folks love this bill. Assaulters love this bill, but also CEOs love this bill. Because Los Angeles is on fire right now, and this is the No. 1 priority this majority has,"
Analyysi:
Puheen aloituskappaleessa AOC viittaa Roe vastaan Wade -nimisen korkeamman oikeuden päätöksen kumoamiseen vuonna 2022. Se palautti aborttioikeuden osavaltioiden päätettäväksi. Tätä feministit eivät voi hyväksyä, koska rajoittamaton aborttioikeus on heille pyhä asia. AOC dramatisoi asiaa siten, että maalaa kuvan parkkipaikoilla verta vuotavista naisista. Tätä mielikuvaa feministit ovat toistaneet pitkään, vaikka sillä ei ole mitään todellisuuspohjaa. Lisäksi aborttikysymyksellä ei ole mitään tekemistä käsittelyssä olleen lain kanssa.
Puheen keskellä AOC julistaa, että poikien kieltäminen osallistumasta tyttöjen urheiluun johtaa vastenmielisiin sukupuolentutkimuksiin. Sukupuolen pystyy katsomaan syntymätodistuksesta, ja joissakin harvinaisissa poikkeustapauksissa voidaan kromosomit tarkistaa verikokeesta. Kenellekään ei ole tullut mieleenkään lähteä kopeloimaan kenenkään jalkovälejä.
Puheen lopussa AOC kertoo oman merkillisen tulkintansa Judith Butlerin genderperformatiivisuudesta. Siinä ei ollut järjen hiventäkään. Urheiluun vaikuttaa se, onko yksilöllä miehen kromosomit ja sitä kautta miehen testosteronituotanto. Miten ihminen "esittää" sukupuolta vaikka pukeutumalla, ei vaikuta urheiluun. AOC lopettaa puheensa viittaamalla Los Angelesin tulipaloihin. Kuten aborttiasia puheen alussa, tämä Los Angelesin palokaan ei koske käsittelyssä ollutta lakia. Lisäksi Kalifornia on demokraattien hallussa, ja he ovat vastuussa palojen leviämisestä huonoilla päätöksillään, muun muassa paloturvallisuusalan DEI-rekrytoinneillaan.
AOC:n puhe osoittaa jälleen kerran, että wokefeministit elävät harhojen maailmassa. Heidän puheensa eivät ole muuta kuin taikasanojen luetteloa, joilla he yrittävät saada tunneperäisiä reaktioita kuulijoissaan. Identiteettipolitiikka on sumentanut heidän aivonsa niin, etteivät he kykene pohtimaan yhteisiä asioita järjellä ja logiikalla.
Lähteet:
https://www.youtube.com/watch?v=AGmjwshjYPU&t=13s (Katsottu 18.1.2025)
4.1.25 Blogiteksti 35
Verkkonuorisotalo Loiste ja Seta ry julistavat Instagramissa, että on laitonta sanoa, että sukupuolia on vain kaksi
Verkkonuorisotalo Loiste ja Seta ry julkaisivat marraskuussa 2024 Instagramissa tiedotteen, jossa he varoittivat, että jotkut somepostaukset voivat olla kiellettyä häirintää. Tässä tiedotteessa oli neljä esimerkkiä laittomasta puheesta. Viimeisin herättää eniten ajatuksia.
Laissa kiellettyä on: Muunsukupuolisten olemassaolon kieltäminen "sukupuolia on vain kaksi" -puheilla.
Eli Verkkonuorisotalo Loisteen ja Setan mukaan biologisten faktojen sanominen ääneen on laitonta. George Orwellin Vuonna 1984 -romaanissa piti sanoa, että kaksi plus kaksi on viisi, koska niin puolue oli päättänyt. Alamme olla Orwellilaisessa yhteiskunnassa, jossa joutuu elämään merkillisen kaksoisajattelun maailmassa. On olemassa totuus ja sitten on totuus, jota kulttuurivallankumousta ajavat neomarxistit ajavat. Muunsukupuolisuudessa ja nonbinäärisyydessä ei ole kyse vähemmistöistä vaan gueer-teoriasta Se on postmodernismin ja postrukturalistisen feminismin pohjalle rakennettu poliittinen ideologia, joka on pohjimmiltaan uskonto. Nykymuotoinen translaki on täysin ristiriidassa tieteen, uskonnonvapauden, sananvapauden ja perusopetuslain kanssa.
Instagram-päivityksestä kertoi muun muassa Ivan Puopolo seuraavassa videossa:
https://www.youtube.com/watch?v=ZHIftH__V-E
21.12.24 Blogiteksti 34
Kirjailija Jarkko Tontti tajuaa marxilaisuuden pitkän marssin instituutioiden läpi
Kirjailija Jarkko Tontti julkaisi 9.12.24 Verkkouutisissa kolumnin "Punavihreä kupla puhkeaa", jossa hän kertoo, miten marxilaisuus on ujutettu pikkuhiljaa instituutioihin. Alla on referaatti kyseisestä tekstistä, ja referaatin alla on omat kommenttini.
Referaatti Jarkko Tontin kolumnista "Punavihreä kupla puhkeaa"
Vuonna 1967 eurooppalaisen opiskelijaradikalismin keskeinen johtohahmo Rudi Dutschke muotoili vasemmiston uuden strategian: pitkä marssi instituutioiden läpi. Kansa ei ollut omaksunut ideologiaa, joka sen olisi pitänyt omaksua. Dutschken yhteistyökumppani filosofi Herbert Marcuse suri erityisesti sitä, että vasemmistolla ei ollut mediaa eikä se pystynyt vaikuttamaan informaatiovirtoihin.
Rudi Dutschke väitteli tohtoriksi ja ryhtyi yliopistotutkijaksi. 1970-luvun lopussa hän oli perustamassa Saksaan uutta puoluetta, Vihreitä (Die Grünen). 1970-luvulta alkaen Dutschken ja Marcusen toive on hiljakseen toteutunut. Yhä useampi instituutio länsimaissa on pikkuhiljaa vasemmistolaistunut ilman, että mitään vallankumousta on tarvittu.
Tajusin vuosituhannen vaihteessa yliopistolla, että iso osa opettajakunnasta oli Rudi Dutschken aatetovereita, entisiä äärivasemmistolaisia, jotka vielä vähän aikaa sitten olivat tavoitelleet Suomen muuttamista sosialistiseksi yksipuoluemaaksi. Yliopisto oli ensimmäinen instituutio, jonka pitkä marssi saavutti.
Havahduin toisen kerran, kun olin töissä vihreiden eduskuntaryhmässä. Vihreät oli alun perin perustettu irtiotoksi äärivasemmistosta. Entinen taistolainen Satu Hassi rynni pian puoluejohtajaksi. Sen jälkeen puolue on ollut osa vasemmistoa. Hämmästyin, kuinka paljon vihreissä vaikuttaa taistolaisten lapsia. Samalla näin toimittajien enemmistön vahvan sympatian vihreitä kohtaan.
Kolmannen kerran havahduin, kun ryhdyin kirjailijaksi ja toimin monissa kulttuurialan luottamustoimissa Suomessa ja maailmalla. Sosialismi on suosittu ideologia kirjailijoiden ja taiteilijoiden keskuudessa. Tilanne on pahentunut woke-ideologian levitessä kulttuurimaailman instituutioihin. Taiteen arvottaminen, tukeminen ja palkitseminen on lyhyessä ajassa muuttunut taiteilijan identiteettiin perustuvaksi. Iso osa taiteen julkisesta tuesta on käytännössä ylimääräistä puoluetukea Vihreille ja Vasemmistoliitolle.
Yhdysvalloissa syntyi jo vuosikymmeniä sitten vasemmistolainen oikeustieteen koulukunta Critical Legal Studies. CLS-aktivistitutkija Kimberlé Crenshaw keksi termin intersektionaalinen feminismi. Vasemmistoherätyksen saanut juristitutkija Kaarlo Koskenniemi toi uusmarxilaisen CLS-koulukunnan Suomeen ja on kouluttanut ison joukon tutkijoita ja ihmisoikeusaktivisteja sen oppien mukaisesti.
Itse toimin vapaaehtoisena Amnestyssa ja tajusin, että toiminnan todellinen perusta on ihmisoikeuksien sijaan punavihreä puoluepolitiikka. Vasemmistolaista ideologiaa hivutettiin hiljakseen lainsäädäntöön ja perus- ja ihmisoikeusjuridiikan oppeihin.
Vuoden 2024 rajaturvallisuuslain säätäminen osoitti kristallinkirkkaasti sen, että Helsingin Sanomat on punavihreiden puolueiden äänenkannattaja, vaikka väittää olevansa sitoutumaton. Olen hämmästynyt siitä, että yhä muutkin kuin punavihreässä uskossa olevat tilaavat Helsingin Sanomia.
Suomalaiset veronmaksajat ovat vuosikymmenten ajan maksaneet yliopistojen tutkijoiden palkkoja. Vastineeksi olemme saaneet poliittista aktivismia, usein silkkaa disinformaatiota. Tämä pätee korostetusti Lähi-itä-kommentaattoreiksi Ylen ohjelmiin ja Helsingin Sanomiin valittuihin asiantuntijoihin. Useimpien Lähi-itä-tutkijoiden oikea titteli on punavihreä Palestiina-aktivisti.
Yksi pitkän marssin varhaisimmista etapeista Suomessa oli Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos muodostui vasemmistolaisuuden keskukseksi. Keskeinen hahmo tässä oli Kaarlo Nordenstreng, joka taistolaisopiskelijoiden painostuksesta nimitettiin professoriksi pätevämmät hakijat ohittaen. Nordenstreng koulutti opiskelijoita lähes 40 vuotta. Muutaman vuoden takainen kyselytutkimus Tampereen yliopistosta kertoo, että melkein puolet journalismin opiskelijoista kannatti Vihreitä, kolmasosa Vasemmistoliittoa.
Virkamieskunnassa on suomettumisen ja jälkisuomettumisen myötä paljon vasemmistohegemonian mukaisesti toimivia YYA-ihmisiä. Lustraatio jäi aikanaan tekemättä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
Internet ja sosiaalinen media ovat murtaneet journalistien vanhan vallan. Kulttuuri-, media- ja yliopistoeliittien asema horjuu. Journalistit, vasemmistolaiset tutkijat ja aktivistit yrittävät kehystää kansalaiskeskustelun esimerkiksi öyhöttämiseksi, vihapuheeksi, äärioikeistolaisuudeksi ja fasismiksi.
Pohjateksti Jarkko Tontti: Punavihreä kupla puhkeaa (Verkkouutiset 9.12.24)
Omat kommenttini
Arvostan Jarkko Tontin asiantuntemusta ja olen samaa mieltä hänen kirjoituksestaan. Vasemmistohegemonian siemen Suomessa on taistolaisissa. Minulla on kuitenkin eri näkökulma nykyisten ongelmien syistä.
Nykyinen woke-vasemmisto on syntynyt, kun marxismi, feminismi ja postmodernismi yhdistyivät amerikkalaisissa yliopistoissa. Suomessa oikeisto tunnistaa perinteisen taistolaisuudesta kumpuavan vasemmistolaisuuden, mutta on täysin vastustuskyvytön uudelle woke-vasemmistolle. Kokoomuspoliitikkoja näkee Pride-kulkueissa ja Alexander Stubb pistää progressiivisen sateenkaarilipun presidentinkanslian katolle. Tällaisen identiteettimarxismin kannattaminen kertoo täydellisestä älyllisestä laiskuudesta tai rohkeuden puutteesta olla menemättä joukon mukana.
Suomessa ei uskalleta kritisoida feminismiä, koska naisten äänioikeuden varhainen saaminen on vuosikymmeniä ollut kansallisen ylpeyden aihe. Feminismissä ei kuitenkaan ole kyse naisten tasa-arvosta, vaan spiritistisestä vallankumouskultista, joka yhdistyi marxilaisuuden kanssa 60-luvulla Amerikassa. Tätä ei Suomessa tajuta ollenkaan. Feminismi on se Troijan hevonen, jonka mukana marxilaisuus on ujutettu yhteiskunnan jokaiseen instituutioon. Yliopistossa sukupuolen tutkimuksen laitos on se helvetillinen käärmetehdas, josta aivovirukset leviävät. Tästä Jarkko Tontti ei mainitse kolumnissaan. Hän mainitsee feminismin ja sukupuolentutkimuksen kylläkin Sanna Ukkolan Verkkouutisten Youtube-haastattelussa.
Lähteet
Jarkko Tontin kolumni
https://www.verkkouutiset.fi/a/punavihrea-kupla-puhkeaa/#f139defe (Luettu 21.12.24)
Jarkko Tontin haastattelu
https://www.youtube.com/watch?v=oxKPG0ccYzY (Katsottu 19.12.24)
16.11.24 Blogiteksti 33
Aaltoyliopistossa kriittiseen ja feministiseen pedagogiikkaan perustuvalla kurssilla opettaja näytti videon, jossa hän tyydyttää itseään. Koneen säätiö tukee 76 000 eurolla kyseisen muunsukupuoliseksi identifioituvan opettajan OnlyFans-tilillä olevaa "projektia", jossa hän tunkee kesäkurpitsaa omaan anukseensa.
You can't make this shit up.
Kriittisen ja feministisen pedagogiikan mukaan otsikossa mainittu toiminta rohkaisee katsojaa havainnollistamaan "vallan ilmentymistä". Millainen maailmankuva on tällaisen ajattelutavan taustalla? Se koostuu seuraavista woke-ideologioista:
1) Frankfurtin koulukunnan kehittämä kriittinen teoria (katso blogiteksti 12). Maailma nähdään täynnä erilaisia valtarakenteista ja niitä pitää kritisoida lakkaamatta, jotta kommunistinen utopia voisi toteutua länsimaisissa yhteiskunnissa. Yhteiskunnan normi siitä, ettei kukaan masturboi julkisella paikalla, nähdään "valtarakenteena."
2.) Toisen aallon feminisimi (katso blogiteksti 23). Feminismin tavoitteena on tuhota "patriarkaatin valta", jota perhearvot ja yksiavioisuus ylläpitävät. Sen vuoksi feminismi pyrkii levittämään pornografiaa, polyamoriaa ja holtitonta seksuaalista käytöstä. Onlyfansissa jalkojansa levittävä ja pillupäiväkirjojaan lukeva nainen harrastaa "feminististä performanssia".
3.) Indentiteettimarxismi (katso blogiteksti 21). Valkoiset heteromiehet ovat sortava luokka ja erilaiset vähemmistöt ovat sorrettuja luokkia. Sortaville ja sorretuille luokille luodaan eri säännöt, jotta sorretut pääsevät valta-asemaan. Jos valkoinen heteromies haluaa harjoittaa sosiaalisia taitojaan ja aloittaa keskustelun naisen kanssa bussipysäkillä "kaunis päivä tänään", seurauksena on #MeToo. Sen sijaan muunsukupuoliseksi identifioiva voi tunkea avokadoa omaan anukseensa julkisella paikalla, ja se on "performatiivisuutta", "valtarakenteiden problematisointia" ja "heteronormatiivisuuden vastustamista".
4.) Queer-teoria (katso blogiteksti 5). Queer-teorian mukaan karmea kapitalistinen yhteiskunta jakaa ihmiset normaaleihin ja epänormaaleihin. Tämä jako "marginalisoi" epänormaalit ihmiset. Sen takia kaikki normit pitää "dekonstruoida". Tällä logiikalla häiriintynyt toiminta, jota nähdään esimerkiksi Pride-kulkueissa, on "valtarakenteiden vastustamista". Onko olemassa mitään niin vastenmielistä pervoa, jota queer-teoria ei näe "marginaalissa olevana ihmisenä". Vastaus on ei.
Yhteiskunnassa pitäisi palauttaa lain, järjestyksen ja hyvien tapojen kunnioittaminen. Sen sijaan, että "dekonstruimme" normeja ja luokkia, kaikkien kansalaisten tulisi olla yhtä mieltä seuraavista selkeistä jaotteluista. Muuten yhteiskuntamme ei tule toimimaan.
*Yksityinen tila vs julkinen tila --> Kaikkea mitä voit tehdä yksityisissä tiloissa yksin tai vapaaehtoisesti suostuvan aikuisen kanssa, et voi tehdä julkisessa tiloissa.
*Aikuinen vs lapsi --> Kaikkea, mitä voit tehdä vapaaehtoisesti suostuvan aikuisen kanssa, et voi tehdä alaikäisen lapsen kanssa.
*Mies vs nainen --> Biologisilla naisilla tulee fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden vuoksi tiloja, joihin miehet eivät tule (esim. pukuhuoneet)
Paljonko lyödään vetoa, että tällä kesäkurpitsoja hyväksikäyttävällä "taiteilijalla" on lähitulevaisuudessa Yleisradioilla podcast-ohjelma, jossa hän kertoo "projektinsa" edistymisestä?
Lisää Aalto-yliopistokohusta näiltä videoilta:
https://www.youtube.com/watch?v=lCyFVvmqS84
https://www.youtube.com/watch?v=ZoplD69U0sQ
9.11.24 Blogiteksti 32
DEI-rekrytoitua kommunisti-Kamalaa ei valittu USA:n presidentiksi - Ylen toimittajat pidättelivät itkuaan suorassa lähetyksessä
Kamala Harris valittiin Joe Bidenin varapresidentiksi DEI-identiteettipolitiikan takia. Hän oli musta nainen, vaikka hänen musta etnisyytensä on myöhemmin kyseenalaistettu. Hän sanoi kannattavansa woke-ideologiaa, Defund the Police -liikettä, elintarvikkeiden hintakattoa, Black Lives Matter -mellakoitsijoita, laittomien maahanmuuttajien sukupuolenmuutosleikkauksia ja lopputulosten tasa-arvoa. Hän ei puuttunut holtittomaan laittomaan maahanmuuttoon jämäkästi. Hänen isänsä oli marxilainen yliopistoprofessori. Demokraattipuolue on vastuussa siitä, että alaikäisten lasten sukupuolielimiä on silvottu tuhansittain (katso blogiteksti 29).
Puhuttiinko edellä mainituista asioista sanallakaan suomalaisessa "puolueettomassa" mediassa ennen tai jälkeen USA:n presidentinvaalien? Donald Trumpista sen sijaan yritettiin saada rakennettua kuva, että hän on kauhean paha mörkö Demokraattipuoleen ohjaaman median (kuten CNN:n) esimerkin mukaisesti.
Suomalaisen median propaganda upposi hyvin yleisöön. Taloustutkimuksen mukaan vain kymmenen prosenttia suomalaisista olisi äänestänyt Trumpia. Miten Kokoomusta äänestävät kansalaiset olisivat voineet kannattaa Kamala Harrisia, jos heillä olisi ollut oikeaa tietoa hänen talouspolitiikastaan, joka on äärivasemmistolaisempaa kuin Bernie Sandersillä? Talousasioista kiinnostuneet voivat etsiä tietoa Kamala Harrisin ehdottamasta "unrealized capital gains" -verosta ja pohtia sitä, miten se toimisi markkinataloudessa.
Suomalaisten olisi syytä havahtua todellisuuteen. Me emme voi luottaa suomalaisiin päämediakanaviin. Kulttuurimarxistit ovat vallanneet median ja aloittaneet siellä vallankumouksensa ajamisen. Olemme sammakkoja kattilassa vedessä, jonka lämpötilaa nostetaan pikkuhiljaa ja kukaan ei huomaa mitään. Kohta alkaa olla kuumat paikat.
Lähteet
https://www.suomenuutiset.fi/kamala-harrisin-politiikka-on-aariliberaalia-ja-aarivasemmistolaista-rajakysymys-jakaa-eniten-amerikkalaisia/ (Luettu 9.11.24)
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/harva-suomalaisista-kannattaa-trumpia-nain-aanestaisivat-yritysjohtajat/9036776#gs.hcgg52 (Luettu 9.11.24)
19.10.24 Blogiteksti 31
Woke-vasemmiston kansalaisaloite eheyttämishoitojen kieltämisestä on suoraan Helvetistä
Eduskunnan käsittelyyn edennyt ja sateenkaarijärjestöjen tukema kansalaisaloite eheytymishoitojen kriminalisoinnista on täydellinen esimerkki woke-vasemmiston röyhkeydestä. Ihmisiä yritetään manipuloida empatialla luomalla kuva teinipojasta, joka murrosiässä tajuaa olevansa homo, ja sen jälkeen uskonnollisesti fanaattiset sukulaiset yrittävät tehdä hänestä heteroa. Kansalaisaloitteessa puhutaan hämäyksen vuoksi seksuaalisesta suuntautumisesta, mutta tosiasiassa se kohdistuu lapsen sukupuoli-identiteettiin.
Sellaisten lasten, joilla on muu kuin heteroseksuaalinen seksuaalinen identiteetti tai muu kuin syntymässä määritelty sukupuoli-identiteetti, vanhemmat ja huoltajat voivat aiheuttaa lasten kehitykselle ja mielenterveydelle vakavia haittoja pakottamalla nämä eheytyshoitoihin. (1)
Tämä "syntymässä määritelty sukupuoli" on neomarxilaista uuskieltä, jolla pyritään manipuloimaan ihmisiä. Sukupuolta ei määritellä syntymässä, vaan se todetaan. Mitä ihmettä on lapsen sukupuoli-identiteettiin kohdistuvat eheytyshoidot? Jos ala-ikäinen lapsi keksii kaveripaineessa jonkun TikTok-videolla esitetyn mielikuvitussukupuolen, onko biologisten faktojen kertominen omalle lapselle jotain "eheyttämishoitoa"?
Seuraavassa kohdassa eheyttämishoitojen kriminalisointia ei uloteta koskemaan vain lapsia vaan myös vajaavaltaisia ihmisiä. Woke-aktivistit haluavat siis indoktrinoida lasten lisäksi myös autistisia ihmisiä, ja "eheyttämishoidot" kriminalisoiva laki estää puuttumasta asiaan.
Koska eheytyshoidot ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa haittaa lapsen terveydelle ja kehitykselle, sekä loukkaavat lapsen itsemääräämisoikeutta, on itsestään selvää, että alaikäisiin ja muihin vajaavaltaisiin kohdistetut eheytyshoidot tulee kriminalisoida. (1)
Mieti seuraavaa tilannetta. Sinä laitat oman lapsesi suomalaiseen päiväkotiin tai suomalaiseen peruskouluun. Siellä on opettajina ja ohjaajina sukupuolentutkimuslaitoksen sivuaineopinnoissa tai vihervassarikuplassa aivopestyt queer-aktivistit, jotka opettavat innokkaasti "sukupuolten moninaisuutta", jonka Sanna Marinin identiteettimarxilainen feministihallitus ujutti lainsäädäntöön sekä peruskoulujen ja varhaiskasvatuksen ohjeistuksiin. Indoktrinoitu lapsesi saa päähänsä, että hän on syntynyt väärään sukupuoleen. Sinä keskustelet lapsesi kanssa biologiasta ja muista elämän totuuksista. Sinä olet syyllistynyt eheyttämishoitoihin. Sinä joudut vankilaan. Vankilassa saat katsella, kuinka oman lapsesi elämä painuu yhä syvemmälle harhojen maailmaan.
Woke-aktivistit käyttävät jälleen seksuaalivähemmistöjä oman ideologiansa levittämiseen linna ja piha -manipulaatiolla (katso blogiteksti 19). He hyvesignaloivat vastustamalla seksuaalivähemmistöjen eheyttämishoitoja. Täysin samat ihmiset vaativat, että lesbojen pitää "laajentaa preferenssejä" ja hyväksyä, että on erilaisia naisia - niitä joilla on penis ja niitä, joilla ei ole penistä.
Lähde
(1) https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8747 (Luettu 20.10.24)
18.10.24 Blogiteksti 30
Maailman ehkä kuuluisin naisfilosofi Ayn Rand vastusti feminismiä - hänen mielestään se oli "a phony movement"
Ayn Rand (1905-1982) oli Venäjällä syntynyt ja Yhdysvaltoihin muuttanut filosofi ja kirjailija. Hän vastusti feminismiä. Ayn Rand perusteli näkemystään 1978 luentonsa jälkeen.
Haluan sanoa heti aluksi, että olen syvästi antifeministi. En ole maininnut feministejä tänään, koska ne eivät sattuneet olemaan mukana missään puheessani täällä foorumilla, mutta olen kirjoittanut feministisestä liikkeestä lehdessäni "The Objectivist". Vastustan sitä jyrkästi, koska se on tekaistu liike. Ensinnäkin se on alkuperältään marxilais-leninistinen. Sanotte, että se käyttää hyväkseen mustaa liikettä; se hyväksikäyttää kaikkia. Se haluaa sekä syödä että säilyttää kakun. Se haluaa sekä itsenäisyyttä että hallituksen apua. Sen itsenäisyyden takana on ase. Se haluaa itsenäisyyttä, jota tuetaan verorahoilla. jotka on otettu keneltä? Miehiltä, joiden vertaisia he väittävät olevansa. No, miehet eivät vakiinnuttaneet asemaansa hallituksen avulla, ei tässä maassa. Ja jos naiset haluavat olla tasa-arvoisia, ja tietysti he mahdollisesti ovatkin, heidän pitäisi tehdä se yksin. Ei ilkeänä parasiittimaisena paineryhmänä, joka se on. (1)
Lähde
(1) The Feminist Movement: Ayn Rand's Wiev https://www.youtube.com/watch?v=rM7sZaAS8fg<br> (Katsottu 18.10.24, suomennos omani)
14.10.24 Blogiteksti 29
Lähes 14 000 alaikäistä on ollut sukupuolen muutostoimenpiteiden kohteena vuosina 2019-2023 Amerikassa
Voittoa tavoittelematon Do No Harm -järjestö julkaisi tietokannan, jossa paljastuu, kuinka paljon sukupuolenmuutostoimenpiteitä tehdään alaikäisille lapsille Amerikassa. 2019-2023 välisenä aikana 13 994 alaikäistä potilasta sai sukupuolenvaihtohoitoa, joista 5 747:lle tehtiin sukupuolenvaihtoleikkaus ja 8 579 sai hormoneja ja murrosiän estäviä hormoniblokkaajia. (1)
Sukupuolisekoilu on ollut vallallaan myös Euroopassa, varsinkin Isossa-Britanniassa. Tavistock Gender Clinic aiheutti kohun, ja siihen liittyvä kauhutarinoita löytyy runsaasti internetistä. En ole ainoa, jonka mielestä sukupuolisekoilu on suurin lasten hyväksikäyttöskandaali ihmiskunnan historiassa. Sillä ei ole mitään tekemistä kehodysmorfian kanssa vaan sillä, että marxilaiset aktivistit ovat ujuttautuneet järjestöihin, päiväkoteihin, mediaan ja kouluihin sotkemaan queer-teorialla alaikäisten ajatuksia. Kaikki tämä vain sen takia, että radikaalivasemmistolaiset aktivistit ovat sukupuolentutkimuslaitoksella saaneet kaikessa rauhassa leikkiä postmodernismilla ja kehittää sekopäisiä ideologioita, joilla he pyrkivät maolaiseen kulttuurivallankumoukseen.
Lähde
(1) https://donoharmmedicine.org/in-the-news/2024/10/08/nearly-14000-minors-underwent-sex-change-procedures-in-recent-years-according-to-new-watchdog-database/ (Luettu 14.10.2024)
6.10.24 Blogiteksti 28
Woke (eli identiteettimarxismi) täyttää kaikki uskonnollisen kultin kriteerit
Amerikkalainen kulttiasiantuntija Steven Hassan kuvaa kirjassaan "Combating Cult Mind Control" kultteja yhdistäviä psykologisia tekijöitä. Kultin oppiin suhtaudutaan totuutena, jota ei sovi kyseenalaistaa. Opissa hyvä ja paha sekä oikea ja väärä määritellään mustavalkoisesti. Ulkomaailma kuvataan pahaksi ja syntiseksi, ja kultin jäsenet pyritään eristämään yhteydenpidosta lahkon ulkopuolisiin. Tottelevaisuutta vaaditaan, ja onni syntyy siitä, että kykenee noudattamaan sääntöjä. Manipulointia harjoitetaan pelottelun ja syyllistämisen kautta. (1)
Ylen DEI-ideologiaan ja turvallisen tilan periaatteisiin pakottaminen, Lloyd Libison ulossavustaminen, Aleksi Valavuoren haastattelujen kieltäminen ja Donald Trumpin pelottavaksi möröksi luominen ovat uskonnollisen kultin toimintatapoja.
Lähde
Nina Lyytinen, Satu Pihlaja: Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi. Otava 2024. Sivu 101.
3.8.24 Blogiteksti 27
Ylessä työskennellyt toimittaja paljastaa, että Yle maksoi kannustinpalkkioita queer-ideologian levittämisestä
Ivan Puopolo haastatteli Yle Kioskissa työskennellyttä toimittajaa Jesse Sarkkista. Haastattelu keskittyi monimuotoisuuskoulutuksiin, jotka perustuvat DEI-ideologiaan. Hätkähdyttävin asia minulle oli se, että Ylessä on maksettu kannustinpalkkioita gueer-ideologian levittämisestä ihmisille, jotka tekivät "Suomi on queer" -sarjaa. Sarkkinen puhuu asiasta videolla 12-14 minuutin kohdalla.
Linkki videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=KDMpqfDhjc0&t=13s
Queer-teoriassa ei ole kyse mistään vähemmistöistä, vaan se on postmodernismin pohjalle rakennettu radikaalivasemmistolainen poliittinen ideologia ja uskonnollinen kultti, jolla on seuraavat tavoitteet:
1.) Tuhota ihmisten käsitys sukupuolesta.
2.) Tuhota ihmisten käsitys seksuaalisesta suuntautuneisuudesta, joka perustuu kahteen sukupuoleen.
3.) Tuhota lasten seksuaalinen viattomuus.
4.) Poistaa yhteiskunnasta kaikki seksuaaliset normit ja sallia myös lapsiporno, insesti ja pedofilia.
Pariisin olympialaisten avajaiset 2024 osoittavat, että queer-aktivistit haluavat levittää ideologiaansa koko maailmaan. Avajaiset herättivät kohua, koska se pilkkasi kristinuskoa. Eniten kohua olisi pitänyt aiheuttaa se, että esiintyjien joukossa oli alaikäinen, minun arvioni mukaan 10-12-vuotias lapsi seksuaalisesti provosoivassa drag-esityksessä. Olympialaisten avajaisia katsoo myös paljon lapsia. Tapahtumassa oli kyse lasten groomaamisesta uskonnollis-poliittiseen kulttiin.
8.7.24 Blogiteksti 26
The Cass Raport - laaja 400-sivuinen selvitys murskaa gender-ideologien ajatukset lapsille suunnatuista hormonihoidoista
Tohtori Hilary Cass julkaisi keväällä 2024 laajan raportin lapsille suunnatuista hormonihoidoista. Hilary Cass on arvostettu brittiläinen lasten sairauksiin erikoistunut asiantuntija. Hän on ollut the President of the Royal College of Pediatrics and Child Health ja the Chair of the British Academy of Childhood Disability,
Raportissa tohtori Cass tutki 50 tutkimusta puberteetin blokkaajista ja 53 tutkimusta hormonihoidoista. Hän löysi erittäin vähän hyötyä näistä hoidoista. Tohtori Cassin mukaan vanhemmat voivat alitajuisesti vaikuttaa lapsen sukupuolen ilmaisuun. Terveydenhuollon ammattilaiset pelkäävät ilmaista avoimesti näkemyksiään sosiaalisten seurausten pelossa.
We've let them down because the research isn't good enough and we haven't got good data…The toxicity of the debate is perpetuated by adults, and that itself is unfair to the children who are caught in the middle of it. The children are being used as a football and this is a group that we should be showing more compassion to.
Lähde:
The Cass Raport:
https://cass.independent-review.uk/
7.7.24 Blogiteksti 25
Gaslighting (kaasuvalotus) - woke-aktivistien tärkeä manipulaatiotaktiikka
Gaslighting (kaasuvalotus) tarkoittaa toisen tarkoituksellista harhauttamista niin, että tämä alkaa epäillä kokemansa ja ajatustensa todenmukaisuutta. Gaslighting-termi tulee samannimisestä vuonna 1938 julkaistusta Patrick Hamiltonin näytelmästä. Tarina julkaistiin myös elokuvana vuonna 1944. Teoksessa avioimies pyrkii saamaan vaimonsa eri keinoin vakuuttuneeksi, että hänen mielenterveytensä on järkkymässä. Mies muun muassa leikkii kaasuvalolla, mutta esittää valon välkkymistä ihmettelevälle vaimolleen, ettei tiedä, mistä hän puhuu. (1)
Kaasuvalotuksen uhri alkaa kyseenalaistaa omaa järkeään. Jos toiset jatkuvasti pitävät sinua outona tai syyllistää "vääristä mielipiteistä" tai "liian voimakkaista" reaktioista, ehkä ne toiset ovat oikeassa? Muutut epävarmaksi. Itsetuntosi alkaa murentua. Et enää usko omiin kokemuksiisi ja havaintoihisi. Vähitellen tulet yhä riippuvaisemmaksi sinua harhauttavista ihmisistä, koska he vaikuttavat tietävän sinua paremmin. Näin kaasuvalottajat ovat päässeet tavoitteeseensa. (1)
Täydellinen esimerkki kaasuvalotuksesta on queer-teorian pohjalle rakennettu sukupuolisekoilu. Ihmiset unohtavat biologian perusasiat ja terveen järjen, koska jokin "asiantuntijaryhmä" vakuuttavasti selittää sukupuolten moninaisuudesta ja syyllistää vääristä mielipiteistä.
Lähde
(1) https://www.evermind.fi/gaslighting-eli-kaasuvalotus-on-ovelaa-manipulointia-ja-harhauttamista/ (Luettu 7.2.2024)
6.7.24 Blogiteksti 24
WPATH-files - vuodetut dokumentit, jotka paljastavat aktivistien soluttautuneen lääketieteelliseen organisaatioon
World Professional Association of Transgender Health (WPATH) on toiminut asiantuntijajärjestönä, joka on muokannut "gender medicine" -käytäntöjä ympäri maailmaan. Vuodettuissa dokumenteissa (WPATH-files) paljastuu, ettei järjestön toiminta ole perustunut näyttöön perustuvaan tieteeseen, vaan se on improvisoinut hoitokäytäntöjä.
WPATH-files koostuu kuvakaappauksista järjestön sisäiseltä keskustelufoorumilta sekä videon järjestön sisäisestä keskustelupaneelista vuosilta 2021-2024.
Vuodetut dokumentit paljastavat, kuinka järjestön jäsenet ovat piittaamattomia "hoitojen" pitkän aikavälin vaikutuksista. Ne myös osoittavat, että hoitoja on annettu potilaille, joilla on vakavia mielenterveyden häiriöitä, kuten skitsofreniaa ja dissosiatiivista identiteettihäiriötä. Dokumentit myös kertovat siitä, että nämä "asiantuntijat" tiesivät, että he tekevät elämänikäisiä muutoksia alaikäisille, jotka eivät ole vielä kykeneviä arvioimaan päätösten vakavuutta, esimerkiksi hedelmättömyyttä ja syöpäriskin kasvua.
Dokumenteissa paljastuu, miten "gender medicine" on johdettu pseudotieteelliselle alueelle. "Nonbinääreille" ihmisille tehdään leikkauksia, joissa tehdään kehoja, joita ei luonnostaan ole olemassa. Näille ihmisille tehdään leikkauksia, joiden termi on "nullification", tai rakennetaan alapää, jossa on molemmat sukupuolielimet.
Kasvava joukko lääketieteen ammattilaisia pitää WPATH-järjestön toimintaa ja sen pseudotieteellisiä hormoni- ja leikkaushoitoja lääketieteelliseen skandaaliin, jota voi verrata lobotomiaan.
Lähde:
https://environmentalprogress.org/big-news/wpath-files<br> (Luettu 6.7.2024)
3.7.24 Blogiteksti 23
Kate Millet, keskeinen toisen aallon feministi, avasi kokouksensa sekopäisellä uskonnollisella litanialla
Kate Millet (1934-2017) on marxilainen toisen aallon feministi, jonka pohjalle naistutkimus (nykyisin sukupuolentutkimus) on rakennettu. Hän avasi kokouksensa 1969 katolisen kirkon messua muistuttavalla litanialla, jossa "seurakunta" vastaa papin kysymykseen. Tämä uskonnollinen litania tiivistää hyvin, mistä feminismissä on oikeasti kysymys (juonipaljastus - kyse ei ole tasa-arvosta).
"Why are we here today?"
"To make revolution,"
"What kind of revolution?"
"The Cultural Revolution,"
"And how do we make Cultural Revolution?"
"By destroying the American family!"
"How do we destroy the family?"
"By destroying the American patriarch,"
"And how do we destroy the American patriarch?"
"By taking away his power!"
"How do we do that?"
"By destroying monogamy!"
"How can we destroy monogamy?"
"By promoting promiscuity, eroticism, prostitution, abortion, and homosexuality!"
Lähde:
https://eppc.org/publication/second-wave-feminists-pushed-the-sexual-revolution-to-end-america-and-its-working/<br> (Luettu 3.7.2024)
3.7.24 Blogiteksti 22
Vuoden tieteentekijäksi 2022 valitun sukupuolentutkijan mielestä ajatus tieteen objektiivisuudesta on kapea-alaista ajattelua
Jyväskylän Ylioppilaslehti haastatteli vuonna 2021 kulttuurin- ja sukupuolentutkija Tuija Saresmaata, joka seuraavana vuonna sai vuoden tieteentekijän palkinnon.
Saresmaata ja muita sukupuolentutkijoita on syytetty ideologisiksi ja siten epäpäteviksi tutkijoiksi. Syytös objektiivisuuden puutteesta on hänen mukaansa melko tavanomainen. (1)
Avoimesti feministiksi identifioituva Saresma pitää kuitenkin oletusta tieteen objektiivisuudesta kapea-alaisena ajatteluna. (1)
"Kaikki tutkimus perustuu jonkinlaiseen ideologiaan. Feministisenä tutkijana ja kulttuurintutkijana en väitä olevani puolueeton, vaan koen, että minulla on velvollisuus ottaa kantaa tutkimiini asioihin ja ilmiöihin. Feministinen tutkimus on kuitenkin keskeisesti maailman muuttamiseen ja parantamiseen pyrkivää", hän sanoo. (1)
Mielestäni se, että palkittu tutkija ei edes yritä erottaa tiedettä, uskontoa ja politiikkaa kertoo yliopistojen täydellisestä korruptiosta. Nuoret opiskelijat uskovat, että he opiskelevat tiedettä, vaikka heidät aivopestään neomarxilaisiin ideologioihin. Parhaassa (tai pahimmassa) tapauksessa nämä opiskelijat menevät myöhemmin vastuullisiin tehtäviin, esimerkiksi Suomen hallituksen ministereiksi.
Lähde:
(1) https://www.jylkkari.fi/2021/02/tutkisin-naita-aiheita-vaikka-minulle-ei-maksettaisi-palkkaa-nykykulttuurin-tutkija-ei-voi-kaantaa-katsettaan-yhteiskunnan-epakohdille/ (Luettu 3.7.2024)
24.6.24 Blogiteksti 21
Paljastusvideo Disneyn rekrytointivalinnoista osoittaa, mistä identiteettimarxismissa on kysymys - sillä ei ole mitään tekemistä "tasa-arvon" ja "yhdenvertaisuuden" kanssa
Identiteettimarxismi tarkoittaa sitä, että ihmiset jaetaan sukupuolen, ihonvärin, rodun tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella sortajiin ja sorrettuihin. Sorretut yritetään saada tietoiseksi omasta sorretusta tilastaan, jotta saadaan aikaiseksi vallankumous, jossa sorretut ja sortavat luokat kiepsautetaan toisin päin. Uusi hallitseva luokka lyö entistä sortavaa luokkaa nuijalla päähän. Saman kohtalon saavat "hyödylliset idiootit", jotka ovat osallistuneet vallankumoukseen, mutta eivät ole oikeanlaisia, tai heillä ei ole täysin oikeita mielipiteitä.
Feminismi ja intersektionaalinen feminismi ei ole muuta kuin idententiteettimarxismia, jonka tavoitteena on saada valtaa. Yksi todistus siitä saatiin lisää, kun Disneyn varatoimitusjohtaja ja tiiminvetäjä Michael Giordano myönsi salaa kuvatussa videossa tutkivalle journalistille, että yrityksen rekrytointipolitiikkana oli välttää palkkaamasta valkoisia miehiä. "Look, nobody else is going to tell you this, Mike, but they're not considering any white males for this job." Giordano sanoi myös, että olemalla valkoinen mies estää uralla etenemisen yhtiössä.
Lähde:
https://www.dailywire.com/news/undercover-okeefe-video-disney-vp-says-the-company-discriminates-against-white-men<br> (Luettu 24.6.2024)
23.6.24 Blogiteksti 20
Intersektionaalisuus on indentiteettimarxismia, jonka juuret voi jäljittää radikaalivasemmiston oppi-isään Herbert Marcuseen
Intersektionaalisen feminismin luojana pidetään Kimberly Crenshawta, jonka 1991 jukaisema artikkeli "Mapping the Margins" esitti ajatuksen, että ihmiset muodostavat risteäviä sosiopoliittisia luokkia eivätkä ole yksilöitä. (1) Kimberly Crenshaw on myös keskeinen vaikuttaja siihen, että vasemmisto ymppäsi postmodernin teorian ajatteluunsa. Hän on myös yksi kriittisen rotuteorian kehittäjistä. (2)
Intersektionaalisuus merkitsee sitä, että erilaiset identiteettimarxistiset teoriat yhdistetään, jotta saadaan aikaan sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia muutoksia, jotka vastaavat intersektionaalisen kultin jäsenten tavoitteita. (1)
Kimberly Crenshaw ei keksinyt intersektionalisuutta itse tyhjästä. Jo neljätoista vuotta aikaisemmin 1977 ryhmä mustia feministejä, Combahee River Collective, julkaisi manifestin, jossa se julisti identiteettipolitiikkaa ja halusi yhdistää feminismin ja mustan nationalismin. Jo nämä mustat feministit esittivät ajatuksen, että eri syrjintärakenteet (oppression) voivat risteytyä. Yksi tämän ryhmä jäsen, Angela Davis, oli suoraan Herbert Marcusen oppilas ja keskeinen hahmo 60-luvun vasemmistoradikalismissa. (1)
Herbert Marcuse on uuden vasemmistoradikalismin oppi-isä, joka loi ajatuksen "uudesta proletariaatista". Uusi proletariaatti koostuisi eri vähemmistöistä ja feministeistä. Herbert Marcuse oli osa Frankfurtin koulukuntaa, joka toi marxismin Amerikkaan. Marcuse ihaili Mao Zedongia ja hänen toteuttamaansa kulttuurivallankumousta Kiinassa. (1)
Lähteet:
(1) James Lindsay: Intersectionality is American Maoism. https://newdiscourses.com/2023/05/intersectionality-is-american-maoism/ (Luettu 23.6.2024)
(2) James Lindsay: Race Marxismi, New Discourses 2022, sivu 135.
20.6.24 Blogiteksti 19
Linna ja piha -manipulaatiota Suomen Kuvalehden artikkelissa, jossa puolustetaan "sateenkaariopetusta"
Woke-aktivistien tyypillinen manipulointitapa on linna ja piha (motte and bailey) -taktiikka. Linna ja piha -manipulaation kuvasi filosofi Nicholas Shackel vuonna 2005. Keskiaikaisessa linnoituksessa oli helposti puolustettava linna kukkulan päällä. Sen ympärillä oli laajemmalle alueelle rakennettu aita. Aidattua aluetta oli vaikeampi puolustaa kuin linnaa. Puolustajat ovat linnan suojassa, mutta pyrkivät valtaamaan aluetta pihalla. Kun heille tulee tukalat oltavat, he pakenevat linnan suojaan ja yrittävät vähän ajan kuluttua levittäytyä uudestaan. (1)
Motte and bailey -manipulaatiossa on helposti puolustettava asia (linna), kuten "ihmisoikeudet eivät ole mielipideasia". Sitä vastaan on vaikea hyökätä. Tämän "linnan" suojasta sitten tehdään vaikeammin puolustettavia väitteitä esimerkiksi alaikäisten lasten "trans-hoidoista" eli laajennutaan "pihalle". Kun joku esittää kriittisiä vastaväitteitä, aktivistit menevät takaisin linnaan: "Me puolustamme vain ihmisoikeuksia".
Linna ja piha -manipulointi näkyy hyvin Leena Sharman kirjoittamassa Suomen Kuvalehden artikkelissa "Sehän on vain tietoa". Artikkeli käsittelee sitä, että seitsemän kansanedustajaa on allekirjoittanut kirjallisen kysymyksen hallitukselle maaliskuun puolivälissä 2024. Miksi Seta ry on päästetty kouluihin edistämään poliittisia tavoitteitaan? Mitä hallitus tekee, jotta Seta ry;n vierailut Suomen peruskouluissa loppuvat? Kansanedustajat vaativat perusopetuslain 29 pykälän mukaista turvallista oppimisympäristöä. Lisäksi he muistuttavat, että opetussuunnitelman perusteissa sanotaan, että opetuksen tulee olla "uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta".
Kysymyksen allekirjoittaneen kansanedustajat ovat Pekka Aittakumpu (Kesk.), TImo Mehtälä (Kesk.), Teemu Keskisarja (PS), Kaisa Garedew (PS), Anne Rintamäki (PS), Päivi Räsänen (KD) ja Peter Östman (KD). (2)
Helsingin kaupunki järjesti vuonna 2023 satoja niin kutsuttuja saleenkaarityöpajoja, jotka olivat pakollisia jokaiselle 6.-9.-luokkalaisille. Suomen Kuvalehden artikkelissa luodaan sympaattinen tarina Emma ja Oili -nimisistä nuorista, jotka saivat idean sateenkaarityöpajoista ja päättivät toteuttaa sen OmaStadi-äänestyksellä ja käyttää siihen Helsingin kaupungin "osallistuvaa budjetointia". Sehän on vain tietoa. Seta on vain ihmisoikeusjärjestö. Tämän on osallistuvaa budjetointia, jossa nuoret pääsevät vaikuttamaan. Näin ollaan linnan suojassa.
Vaikka artikkelissa yritetään pehmentää asioita, siitä paljastuu tarkkaan lukemalla se, kuinka linnan suojasta pyritään menemään pihalle ja manipuloimaan lapsia poliittisiin ideologioihin.
Empatiaa herättävä tarina Emmasta ja Oilista saa uutta sävyä artikkelin seuraavassa kohdassa:
Kouluille jaetaan joka vuosi niin sanottu ruutiraha. Sillä voidaan hankkia uusi sohva, urheiluvälineitä tai parantaa muuten viihtyvyyttä. Mutta Ollilla ja Emmalla oli paljon kunnianhimoisempi idea. (2)
"Me ajateltiin alun perin tosi intohimoisesti, että halutaan muuttaa koko opetussuunnitelma: oppikirja, opettajien tietämys, kaikki", Oili kertoo. (2)
Ruutirahalla ei tehdä vallankumousta, joten tytöt alkoivat miettiä jotain maltillisempaa. He keksivät sateenkaarityöpajat.(2)
Artikkelissa siis sanotaan suoraan, että tavoitteena on vallankumous ja muuttaa koko opetussuunnitelma, oppikirjat ja opettajien tietämys. Muuttaa mihin suuntaan? Tähän ei artikkeli vastaa, Sillä perusteella, mitä on tapahtunut USA:ssa ja Kanadassa, tavoitteena on uittaa queer-aktivistien queer-pedagogiikka sekä Paulo Freiren kehittämä marxilainen sorrettujen pedagogiikka Suomen kouluihin.
Miten vallankumouksen ajaminen voi olla perusopetuslain mukaista katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta opetusta?
Lisää todisteita sateenkaaripajojen poliittisuudesta paljastuu seuraavissa kohdissa:
Kilpailutus tehtiin kevennettynä, mikä tarkoitti, että kasvatuksen ja koulutuksen toimiala valitsi neljä potentiaalista palveluntuottajaa ja lähetti tarjouspyynnön niille suoraan. (2)
Tarjouspyyntö lähetettiin Seta ry:lle, Helsingin Pride -yhteisölle, Ekvalitalle ja Equility Inc- yritykselle. Pyyntöön oli vastattava viimeistään syyskuussa 2022. SIihen mennessä saapui kaksi tarjousta: Setalta ja Equilityltä. (2)
Vuonna 2022 perustettu Equility Inc. pyrkii Setan tavoin yhteiskunnalliseen muutokseen. Se on "sitoutunut kehittämään ja edistämään yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia yhteiskunnan kaikilla tasoilla intersektionaalisesta näkökulmasta". (2)
Eli "kevennettyä kilpailusta" käytettiin hyvänä tekosyynä sille, että tarjouspyyntö jätettiin neljälle yhdistykselle ja yritykselle, jotka kaikki perustavat toimintansa woke-ideologioihin. Equality inc.-yrityksestä sanotaan suoraan, että se pyrkii yhteiskunnalliseen muutokseen. Miten sen toiminta voi olla perusopetuslain mukaista katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta opetusta? Teksti mainitsee myös intersektionaalisuuden, joka on neomarxilainen ideologia. Toistan kysymykseni - miten se voi olla perusopetuslain mukaista katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta opetusta?
Suomen Kuvalehden artikkelin lopussa taulukon muotoon laadittu luettelo "Sateenkaarityöpajan tietoisku - näistä teemoista luokissa puhuttiin". Siinä on ympäripyöreää lässytystä, kuten "puhu aina positiivisesti moninaisuudesta" ja "miten varmistamme, että jokainen saa olla oma itsensä". Poliittinen vaikuttaminen paljastuu listan keskellä: "sukupuoli - jokainen saa itse määrätä kuka on". Tämä on äärimmäisen poliittinen väite, joka on herättänyt paljon keskustelua, ja se keskustelu ei tule loppumaan. Tämä "self-ID-ideologia" aiheuttaa esimerkiksi sen, että kuka tahansa mies voi identifioitua naiseksi ja mennä naisten pukutiloihin tai urheilukilpailuihin. Se, että Suomen peruskouluissa poliittinen järjestö yrittää vaikuttaa lasten poliittisiin mielipiteisiin erittäin kiistanalaisessa asioissa ei mitenkään ole perusopetuslain mukaista toimintaa.
Lähteet:
(1) James Lindsay: Race Marxism, New Discourses 2022. Sivu 243.
(2) Leena Sharma: Sehän on vain tietoa. Suomen Kuvalehti 17.5.2024.
14.6.24 Blogiteksti 18
Woken moraalikäsitys: kaikki mikä helpottaa vallankumousta, on moraalisesti oikein
Miten voi olla mahdollista, että joidenkin ihmisten mielestä on moraalisesti oikein juhlia siviilien surmaamista Hamasin terrori-iskun jälkeen? Miten joidenkin mielestä on moraalisesti oikein estää lasten murrosiän kehitys hormoniblokkereilla? Miten joidenkin mielestä voi olla oikein leikata alaikäisten lasten sukupuolielimet pois? Miten joidenkin mielestä on oikein haukkua kaikkia valkoihoisia rasisteiksi tai eri mieltä olevia fasisteiksi?
Marxilainen moraalikäsitys on tiivistetty jo 1869 Sergei Netšajevin, Pjotr Tkatšovin ja Mihail Bakuninin kirjoittamassa teoksessa "Vallankumouksen katekismus". Jo teoksen nimi osoittaa, että marxismi on uskonto, ei oppi siitä, miten taloudelliset resurssit jaetaan.
Vladimir Lenin ihailema Netšajev ja hänen kumppaninsa julistivat Vallankumouksen katekismuksessa: "Vallankumouksellinen henkilö halveksii ja vihaa vallitsevan yhteiskunnan moraalia ja kaikkea sen vaatimuksia ja ilmauksia. Heille moraali merkitsee kaikkea sellaista, joka helpottaa vallankumouksen voittoa, kaikki mikä estää sitä, on epämoraalista ja rikollista." (1)
Lähde:
(1) Lauri Hokkanen: Kenen joukoissa seisoin - taistolaiset ja valtionterrorin perintö. Docendo 2021. Sivu 95.
21.5.24 Blogiteksti 17
Woke on täynnä "äärimmäisen yliarvostettuja uskomuksia" (engl. extremely overvalued belief, EOB)
Yli sata vuotta sitten saksalainen psykiatri Carl Wernicke (1848-1905) keksi käsitteen "yliarvostettu idea", jonka hän näki liittyvän moniin mielen sairauksiin. Käsite on ollut pohjana joidenkin nykypsykologien käyttämälle "äärimmäisen yliarvostetulle uskomukselle" (engl extemely overvalued belief, EOB). (1)
EOB tarkoittaa uskomusta, joka on jaettu henkilön uskonnollisessa, kulttuurisessa tai alakulttuuriryhmässä. EOB:n omaava henkilö nauttii EOB:staan, vahvistaa sitä ja puolustaa sitä. EOB on eräänlainen superuskomus, ei siis pakkomielle eikä harha. Ajan myötä EOB muuttuu yhä hallitsevammaksi ja yhä vastustuskykyisemmäksi muutokselle. Henkilö sitoutuu EOB:hen ja voi ryhtyä väkivaltaisiin tekoihin sen mukaisesti. (1)
Woke-kultin jäsenillä on esimerkiksi seuraavia EOB:itä. Sukupuoli on sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio. Transnaiset ovat naisia. Yhteiskunta on rakennettu syrjivän hetero- ja CIS-normatiivisuuden varaan. Ympärillämme on systeemistä rasismia. Naisen euro on 80 senttiä. Israel on kolonialistinen valtio. Kaikki eri mieltä olevat ovat fasisteja, natseja tai foobikoita. Minkäänlaiset järkeen ja logiikkaan perustuvat argumentit eivät muuta woke-uskovaisen mielipiteitä. Hän on sitoutunut EOB-uskomuksiinsa.
Lähde:
(1) Matti Vuonto: Uskomattomat uskomukset - ihmislepakoista energiaterapiaan. Gaudeamus 2023. SIvut 284-285.
14.4.24 Blogiteksti 16
Antonio Gramchi (1891-1937) - kulttuurimarxisti, jonka mukaan uskonto, perhe, koulutus, media ja lainsäändäntö tulee vallata marxilaisilla ideologioilla, jotta kommunistinen vallankumous toteutuu
Antonio Gramchi (1891-1937) oli Italian kommunistisen puolueen perustaja fasistisessa Italiassa. Benito Mussolini laittoi hänet vankilaan. Vangittuna silmälasipäinen Gramchi kirjoitti poliittisen teoriansa muistikirjoihin, jotka salakuljetettiin hänen vankilasellistään ja jotka myöhemmin julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen osuvasti nimetyissä "Prison Notebooks" -julkaisussa.
Marx ja Engels väittivät, että hallitseva luokka, kapitalistinen porvaristo, sorsi taloudellisesti työväenluokkaa eli proletariaattia. Heidän kommunistisen manifestinsa vaati proletariaattia kapinoimaan porvaristoa vastaan ja perustamaan uuden maailmanlaajuisen hallintojärjestelmän.
Marx ja Engels pyrkivät väkivaltaisten kapinoiden kautta eliminoimaan kaikki luokkarakenteet ja kapitalistiset talousjärjestelmät koko planeetalla ja kehittämään utopistisen yhteiskunnan, jossa ihmisten yksilönvapaus ja poliittinen mielipidevapaus pyyhittäisiin pois kollektivistisen kommunismin hyväksi.
Antonio Gramchi ymmärsi, että Karl Marxin suunnitelma työväenvetoisesta vallankumouksesta hallitsevan luokan kaatamiseksi ei toteutuisi. Proletariaatti ei aikonut kapinoida porvaristoa vastaan, vaikka Marx kuinka sanoi heille, kuinka sorrettuja he ovat. Gramchin mukaan syy oli se, että työläiset viihtyivät liian hyvin kulttuuri-instituutioidensa ympäröimänä, ja marxilainen vallankumous järkyttäisi niitä. Gramchi väitti, että niin kauan kuin proletariaatti noudattaa hallitsevan luokan uskomusjärjestelmää ja arvoja - kuten uskoa ydinperheeseen, kapitalistinen talousjärjestelmään, Jumalaan, isänmaallisiin arvoihin ja kansallisvaltioon - Marxin vallankumous ei koskaan käynnistyisi.
Pelkän työläisten kapinan sijaan Gramchi ehdotti, että marxilainen teoria tarvitsi uudet suunnannäyttäjät. Uusien suunnnanäyttäjien luominen vaati proletariaatin uudelleenkoulutusta. Gramchi uskoi, että tämä olisi ensimmäinen askel kulttuuristen normien purkamisessa ja niiden kulttuuri-instituutioiden horjuttamisessa, joihin hallitseva luokka luotti. Kun kulttuuri-instituutiot on horjutettu, proletariaatilla ei enää olisi liian mukavaa, ja se toteuttaisi vallankumousen kapitalistista hallitsevaa luokkaa vastaan.
Gramchin teoria instituutioiden kumoamisesta marxilaisuuden asettamiseksi yhteiskuntaan ei ollut abstrakti idea. Gramchi tunnisti monia kulttuurin pilareja, joita vastaan on hyökättävä. Tärkeimmät niistä olivat uskonto, perhe, koulutus, media ja laki. Marxilaisten olisi otettava haltuun nämä, jotta kommunistinen vallankumous toteutuisi.
Lähde
Liz Wheeler: Hide Your Children - Exposing the Maxist behind the Attack on America's Kids. Regnery Publishing, 2023.
7.2.24 Blogiteksti 15
Marxismi ei ole talousjärjestelmä - se on uskonto, jonka keskeinen käsite on "dialektiikka"
Marxismi on uskonto, vaikka sen kannattajat eivät sitä välttämättä myönnä. Tämän uskonnon keskeinen käsite on "dialektiikka".
TIKHistory-kanavalla on hyvä esitys aiheesta. Suomensin siitä pätkän:
Tämän uskonnon kannattajat uskovat, että on olemassa todellinen jumala, joka ei ole aineellinen eikä fyysinen, vaan se on puhtaasti henkinen. Se on "Absoluuttinen Idea" tai "Henki" tai miksi sitä halutaan kutsua. He uskovat myös, että taivaassa oli halkeama, ja tästä halkeamisesta heitettiin tosijumalan sirpaleita eetteriin. Demiurgi (paholainen) loi sitten aineellisen maailman vankilaksi tosi jumalan sirpaleille. Aivan kuten Matrix-elokuvassa, olemme kaikki tämä fantasiamaailma, joka ei ole totta, me vain ajattelemme sen olevan. Ja agentti Smith, demiurgi, yrittää estää meitä ymmärtämästä mitä olemme - olemme jumala. Emme tiedä, että olemme jumala, mutta jos ymmärrämme, että olemme, näemme koodin Matrixissa ja voitamme. Mutta tämä tarkoittaa sitä, että aineellinen maailma ja jokainen meistä siinä ovat idean (jumalan) sirpaleita. Ja jumalan tarkoitus - meidän tarkoituksemme - on kokoontua yhdeksi ja ymmärtää, että olemme jumala. Itse asiassa jumala yrittää muistaa olevansa jumala. Joten kuinka muistamme, että olemme jumala? Tapa, jolla teemme sen, on ymmärtää, että jumala ei ole aineellinen, hän on siksi puhtaasti "Idea". Tarvitsemme siis tietoa tästä ideasta. Tästä syystä uskontoa kutsutaan gnostilaisuudeksi (tai ehkä hermetismiksi, joka on samanlainen). Kun tajuamme, että olemme jumala - se on gnosis. Tiedon tavoittelumme johtaa meidät Ideaan. Tavoitteemme on siis hankkia tietoa jumalasta. Ja kuinka saamme tämän tiedon jumalasta? Dialektiikan kautta. Dialektiikka esittelee itsensä logiikkana ja tieteenä - se ei ole kumpaakaan, se on alkemiaa, se on taikuutta, se on hölynpölyä. Se on jotain, mitä ihmiset uskovat, koska se on uskonnollinen usko.
Dialektiikan tarkoitus on A) hämärtää tosiasia, että se on uskonto B) luoda taivas maan päälle, jotta sinusta voi tulla jumala.
Dialektiikka uskoo, että jumalan yhdistäminen tapahtuu historian lopussa, koska kun jumala on luotu (kun sirpaleista tulee jälleen jumala), niin historiaa ei tarvita. Se on historian lopun kultti.
Dialektiikan tarkoitus on päästä historian loppuun ja yhdistyä jumalaksi. Dialektikot yrittävät "immanentize the eschaton", he yrittävät saada aikaan historian lopun. Paras tapa tehdä tämä on nopeuttaa yhteiskunnan kehitystä.
Ristiriidassa olevista asioista normaali ihminen sanoisi, että on ongelma - jotakin on ilmeisesti vialla, ja asiaa on mietittävä uudelleen. Dialektiikot hyväksyvät ristiriidan. Itse asiassa he sanovat, että ristiriidat ovat hyviä! He sanovat, että se on hedelmällinen maaperä progressiivisuudelle. He torjuvat ajatuksen, että meidän pitäisi selvittää, mikä argumentti on oikea ja mikä väärä. Dialektiikojen mukaan ristiriidat pitää syntetisoida yhdessä, jotta voidaan löytää "korkeampi" totuus; Loppujen lopuksi yritämme tulla jumalaksi, eikö niin? Kun olet dialektinen, oikeaa ja väärää ei voida enää määrittää. Menetät kykysi ajatella, koska kaikesta tulee ristiriitaista kaaosta. Joten ainoa oppaasi on korkeampi synteesi, joka on johtaja - esimerkiksi Stalin, Lenin tai Mao.
LÄHDE: https://www.youtube.com/watch?v=Bb_tJ59bSzg (katsottu 6.2.24)
29.1.24 Blogiteksti 14
Postmodernismi - keskustelu totuudesta ja valheesta on epäoleellista
Postmodernismi on uskomus siihen, että tieto ei ole aidosti maailmaa koskevia totuuksia vaan ilmaisee poliittisen valtaa. Postmodernistien mukaan tieto on kulttuurinen konstruktio ja vallan vahvistamaa. Postmodernismi perustuu osittain uskomukseen, että vaikka maailma saattaa olla olemassa, totuutta ei ole siksi, että se on kulttuurinen konstruktio. (1)
Yleisesti annettu esimerkki on, että jotkut kulttuurit menneisyydessä uskoivat, että aurinko kiertää maata - ja sitä pidettiin tietona. Se, onko se väite totta vai tarua, ei ole erityisen kiinnostavaa postmodernissa teoriassa. Olipa se totta tai tarua, sitä pidettiin totena, ja tämä totuus liittyy läheisesti valtaan, ja kuinka valta toimii yhteiskunnassa. Postmodernismi on kiinnostunut prosessista, jossa ne, joilla on valta päättää, onko väite "totta" tai "tietoa", tekevät niin, ja kuinka tuo "tiedon" asema välittyy vallan kautta koko yhteiskuntaan. Postmodernistit katsovat, että keskustelu totuudessa ja valheesta ovat epäoleellisia - kun joku uskoo jonkin olevan totta (eli se on hänelle tietoa), jollekulle on täytynyt antaa valtuudet sanoa sen olevan totta ja kehottaa uskomaan siihen sanomalla niin. Postmoderni teoria kyseenalaistaa kaiken sellaisen prosessin, jossa annetaan auktoriteetti tietoa koskeville väitteille. (1)
Tämän vuoksi sukupuolentutkijat ja queer-aktivistit pillastuvat, jos heille kertoo biologisia totuuksia - se on heille valtarakenteen rakentamista.
Lähde (1) James Lindsey: Race Marxism. New Discourses, 2022. Sivut 124-125.
27.1.24 Blogiteksti 13
Sukupuolten moninaisuudella ei ole mitään tekemistä minkään vähemmistön kanssa - kyseessä on queer-teoria
Presidenttiehdokkaiden vastausten myötä "sukupuolten moninaisuus" on taas herättänyt keskustelua. Esimerkiksi Ivan Puopolo on arvostellut Youtube-kanavallaan niitä ehdokkaita, jotka sanovat sukupuolia olevan enemmän kuin kaksi. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että on äärimmäisen noloa kierrellä tieteellisiä totuuksia suosion menettämisen pelossa. Arvostelusta huolimatta todella harvalla Suomessa on oikeaa tietoa tästä sukupuolisekoilusta.
Kyse ei ole sukupuolidysforiasta kärsivien ihmisten tukemisesta vaan queer-teoriasta. Queer-teoria on 1980- ja 1990-luvuilla Yhdysvaltojen yliopistoissa kehitetty äärivasemmistolainen seksuaalipoliittinen ohjelma, jossa on neljä tavoitetta.
1.) Tuhota ihmisten käsitys sukupuolesta. 2.) Tuhota ihmisten käsitys seksuaalisesta suuntautuneisuudesta, joka perustuu kahteen sukupuoleen. 3.) Tuhota lasten seksuaalinen viattomuus. 4.) Poistaa yhteiskunnasta kaikki seksuaaliset normit ja sallia myös lapsiporno, insesti ja pedofilia.
Queer-teoria on radikaalifeminismin pohjalta kehittynyt neomarxilainen ideologia, joka yhdistää Frankfurtin koulukunnan kehittämää "kriittistä teoriaa" ja postmodernismia. Sen mukaan edellä mainitut neljä asiaa ovat "sosiaalisia ja kulttuurisia konstruktioita", jotka ylläpitävät "heteronormatiivisuutta" ja "CIS-normatiivisuutta" ja sitä kautta kapitalistista yhteiskuntaa. SIksi nämä "valtarakenteet" pitää poistaa eli dekonstruoida.
Queer-teoria on Suomessa institutionalisoitunut yliopistoihin, lukuisiiin eri järjestöihin, lainsäädäntöön uuden translain myötä ja - mikä pahinta - varhaiskasvatuksen ohjeisiin, ja sitä tuetaan julkisilla verorahoilla. Uusi translaki, SETA, Pride-tapahtumat, Helsingin kaupungin sateenkaarityöpajat, Malmitalolla kulttuurifestivaalin alaikäisistä drag queeneistä kertova elokuva, opetushallituksen ohjeet ja kansanedustaja Juha Mäenpään muilutus perustuvat queer-teoriaan. Queer-teoria on yhdistelmä uskonnollista kulttia ja poliittista aktivismia. Vaaralliseksi sen tekee se, että queer-aktivistit pyrkivät ujuttamaan sitä pikku hiljaa yhteiskuntaan vähemmistöempatian varjossa ja suuntaavat propagandansa ensisijaisesti lapsiin ja nuoriin.
22.1.24 Blogiteksti 12
Max Horkhaimer, "The Critical Theory", Frankfurtin koulukunta, kulttuurimarxistit ja woke-ajattelun synty sata vuotta sitten - tieteen ei tarvitse olla kiinnostunut totuudesta
Suomensin ja tiivistin James Lindseyn tekstiä kriittisestä teoriasta.
Frankfurtin koulukunta on kutsumanimi 1920-luvulla Frankfurtin yliopistoon perustetulle Sosiaalitutkimuksen instituutille. Sen kehittämä kriittinen teoria (The Critical Theory), keskittyi valta-analyyseihin, jotka alkoivat marxilaisesta näkökulmasta tarkoituksenaan ymmärtää, miksi marxilaisuus ei osoittautunut menestyksekkääksi länsimaissa - maat eivät liittyneet joukolla Venäjän vallankumouksen aloittamaan liikkeeseen. Se kehitti nopeasti "post-marxilaisen" kannan, joka kritisoi Marxin ensisijaista keskittymistä talouteen ja laajensi hänen näkemyksensä vallasta, vieraantumisesta ja hyväksikäytöstä kaikkiin valistuksen jälkeisen länsimaisen kulttuurin osiin. Nämä teoreetikot kutsuivat joskus itseään "kulttuurimarxilaisiksi". Frankfurtin koulukunnan päätavoitteena oli yhdistää marxilainen talousteoria freudilaisen psykoanalyyttisen teorian kanssa, jotta voidaan selittää sekä fasismin nousu että syyt, miksi kommunistisia vallankumouksia ei tapahtunut ja ei tapahdu länsimaisissa demokratioissa, kuten Marx oli ennustanut. (1)
Max Horkheimer määritteli "kriittisen teorian" suorana vastakohtana "perinteiselle teorialle" vuoden 1937 teoksessa "Traditional and Critical Theory". Perinteisen teorian on tarkoitus kuvata jotakin ilmiötä, ja sen tarkoituksena on ymmärtää, miten se toimii ja miksi se toimii kyseisellä tavalla. Kriittisen teoria lähtee yhteiskunnan ohjaavasta normatiivisesta moraalisesta näkemyksestä ja kuvailee, kuinka kritisoitava kohde epäonnistuu tuossa visiossa ja määrää aktivismia sen kumoamiseksi, hajottamiseksi, kaatamiseksi tai muuttamiseksi – toisin sanoen yleensä yhteiskunnan murtamiseksi ja sitten uudelleen muokkaamiseksi tietyn kriittisen teorian määrätyn vision mukaisesti. Tämä sanan "kriittinen" käyttö on peräisin Marxin vaatimuksesta, että kaikkea on kritisoitava "häikäilemättömästi" ja hänen kehotuksestaan, että yhteiskunnan tutkimisen tarkoitus on muuttaa sitä. On syytä huomata, että kriittinen teoria on vain vähäisesti kiinnostunut totuudesta. (1)
Frankfurtin koulukunnan kriittiset teoreetikot tarkastelivat valtajärjestelmiä ensisijaisesti sen perusteella, kuinka ne riistävät ja sorsivat työväenluokkaa ja laajemmin tiettyjä jokapäiväisiä kansalaisia - toisin kuin eri eliittiluokkien jäseniä. Kriittisten teorioiden tarkoituksena on tehdä näkyväksi yhteiskunnan alitutkittuja tai näkymättömiä oletuksia ja valtadynamiikkaa sekä kyseenalaistaa, kritisoida ja varsinkin problematisoida niitä. Kriittisten teorioiden ensisijainen tavoite on jonkin tunnistaminen "ongelmalliseksi". (1)
Yksi Frankfurtin koulukunnan kriittisten teoreetikkojen tavoitteista oli käsitellä kulttuurista valtaa tavalla, joka mahdollisti työväenluokan tietoisuuden heräämisen pois kapitalismin ideologiasta sen voittamiseksi. Erityisesti nämä teoreetikot olivat päättäneet, että syynä, miksi kommunistinen vallankumous ei ollut vielä onnistuneesti levinnyt länteen, oli se, että jotkin asiat liberaalissa länsimaisessa kulttuurissa on täytynyt estää vallankumouksia toteutumasta. Kriittisen teorian tavoitteena oli tässä mielessä tunnistaa, mitä nämä ongelmat olivat, ja löytää tapoja niiden purkamiseksi. Hegemonisten ideoiden dominointi yhteiskunnassa johtaa muiden ideoiden syrjäytymiseen, mikä estää muutosta ja ylläpitää sortoa. (1)
Kriittisessä menetelmässä ei ole tarvetta ymmärtää käsitteitä tai rakenteita; tarvitsee vain valita tapoja, joilla ne voidaan tulkita epätäydellisiksi. Keskittyminen identiteettiin, kokemuksiin ja aktivismiin totuuden löytämisen sijaan johtaa ristiriitaan empiirisen tutkimuksen kanssa ja heikentää luottamusta tätä lähestymistapaa käyttävän tieteen arvoon. Kriittiset teoriat alkavat lähes aina johtopäätöksistään – heidän omista olettamuksistaan yhteiskunnan vallan dynamiikasta, niiden ongelmallisuudesta ja tarpeesta hajottaa tai purkaa niitä. (1)
Kriittinen teoria on tarkoitettu keinoksi muuttaa yhteiskuntaa taistelemalla vaurauden vakautta vastaan tuomalla ihmiseen uusi moraali, joka tekee hänestä fysiologisesti riippuvaisen jonkinlaisesta uussosialistisesta vapautumisen tunteesta. (2)
Lähteet: (1) https://newdiscourses.com/tftw-critical-theory/ (luettu 22.1.232) (2)James Lindsey: Race Marxism. New Discourses, 2022. Sivu 132.
Miten tämä liittyy Suomeen`? Frankfurtin koulukunnan kulttuurimarxistit olivat juutalaisia. He pakenivat Yhdysvaltoihin natsien tultua valtaan. Siellä he levittivät ajatuksiaan yliopistoissa. 60-luvulla ajatukset radikalisoituivat nuorisossa, ja nämä nuoret menivät aikuistuttuaan töihin yliopistoon. Kriittinen teoria on levinnyt Suomen yliopistoihin. Siellä opiskelijat aivopestään maailmankuvaan, joka perustuu kriittiselle teorialle. Nämä opiskelijat menevät töihin mediaan, kuten Yleen ja Helsingin Sanomiin. Tämän vuoksi Yle ja Helsingin Sanomat tuottavat vasemmistopropagandaa.
22.1.24 Blogiteksti 11
O'Sullivanin laki - vasemmistolaisuus on hengen ja järjen entropiaa
O´'Sullivanin laki (O'Sullivan's law) sanoo, että mikä tahansa organisaatio tai yritys, joka ei ole nimenomaisesti oikeistolainen, muuttuu ajan myötä vasemmistoiseksi. Laki on nimetty brittitoimittaja John O'Sullivanin (s.1942) mukaan. Organisaatiot voivat torjua O'Sullivanin lain, jos sen tekijät pitävät sen mielessä ja pysyvät valppaina ja totuudenmukaisina.
Yksi syy tähän on vasemmiston suvaitsemattomuus vs. oikeistolainen suvaitsemattomuus. Oikeistolaiset ovat valmiita palkkaamaan avoimesti vasemmistolaisia työntekijöitä oikeudenmukaisuuden nimissä. Vasemmistolaiset, äärimmäisen suvaitsemattomat, eivät päästä ei-liberaalia lähellensä ja ahdistelevat heitä aina kun on tilaisuus. Seurauksena on ajan mittaan, että konservatiivisiin yrityksiin soluttautuu vasemmisto, mutta vasemmistolaiset yritykset pysyvät ennallaan tai huononevat.
Näin tapahtuu esimerkiksi kansoille, kirkoille ja yliopistoille, kun niiden alkuvaiheen vapauttama energia hiipuu hitaasti. Sen sijaan, että ne käyttäisivät elinvoimaa omaperäisyyteen ja luomiseen, ne joutuvat pakkomielteeseen itsetutkiskelusta ja suosiosta. Vasemmisto on hengen ja älyn entropiaa.
Lähteet
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=O%E2%80%99Sullivan%E2%80%99s%20Law<br> (luettu 22.1.2024)
https://en.wikipedia.org/wiki/John_O%27Sullivan_(columnist)<br class=""> (luettu 22.1.2024)22.11.23 Blogiteksti 10
Queer-teoreetikko: "Transseksuaalinen ruumis on teknologinen rakennelma, joka edustaa sotaa länsimaista yhteiskuntaa vastaan."
Suomensin osan Christopher F. Rufon tekstistä "The Origins of transgenderism". https://www.youtube.com/watch?v=Xwsekb5QReo (katsottu 20.11.23). Siinä on tiivistetty hienosti se, mistä transaktivismissa ja sukupuolisekoilussa on kyse - kommunistien vallankumousyrityksestä.
Christopher F. Rufo: "The Origins of transgenderism
Ymmärtääkseen transliikettä meidän on aloitettava lyhyellä historian oppitunnilla. 1980-luvun lopulla joukko kirjailijoita, esimerkiksi Judith Butler, Gayle Rubin, Sandy Stone ja Susan Styker perustivat queer-teorian ja transsukupuolisuustutkimuksen. He väittivät, että sukupuoli oli sosiaalinen konstruktio, jota käytetään rotu- ja seksuaalivähemmistöjen sortamiseen. He tuomitsivat miehen ja naisen kategoriat ja sukupuolten binäärisyyden, joka tukee heidän mukaansa heteronormatiivisuutta, valkoisen miehen seksuaalista valtarakennetta. Queer-teoreetikot väittivät, että nämä järjestelmät on armottomasti purettava ja tuhottava, ja kaikkein tehokkain ja dramaattisin tapa saavuttaa se on transsukupuolisuus. Jos miehestä voi tulla nainen, ja nainenkin voi olla mies, he uskoivat, että koko luomakunnan rakenne voitaisiin kaataa.
Susan Styker on yksi transliikkeen perustajista. Tunnetuimmassa esseessään "Performing Transgender Rage" Styker väittää, että transseksuaalinen ruumis on teknologinen rakennelma, joka edustaa sotaa länsimaista yhteiskuntaa vastaan. "Olen transseksuaali, joten olen hirviö", Styker kirjoittaa. "Ja tämän ruumiin kohtalo on kanavoida raivonsa ja kostonsa luonnollistettua heteroseksuaalista järjestystä, perinteisiä perhearvoja ja itse luonnon hegemonista sortoa vastaan."
On tärkeä ymmärtää seuraava asia. Transsukupuolinen liike täysin poliittinen ja käyttää henkilökohtaisen identiteetin rakentamista edistämään kollektiivista poliittista visiota. Jotkut transaktivistit jopa uskovat heidän liikkeensä edustavan marxismin tulevaisuutta. Esseekokoelmassa nimeltä "Transgender Marxism" Rosa Lee väittää, että transihmiset voivat toimia proletariaatin uutena etujoukkona, joka lupaa poistaa heteronormatiivisuuden samalla tavalla kuin alkuperäinen marxismi lupasi lakkauttaa kapitalismin. Lee kirjoittaa: "Toisella aikakaudella marxilaiset puhuivat uuden sosialistisen ihmisen luomisesta ratkaisevana tehtävänä laajemmassa sosialistisen yhteiskunnan rakentamisessa. Nykyään nousevan fasismin ja nousevan sosialistisen liikkeen aikana haasteemme on transseksualisoida marxismimme. Meidän pitäisi ajatella aikamme kommunismiin siirtymistä niin, että se sisältää siirtymisen uuteen kommunistiseen minään, uusiin tapoihin olla ja ylläpitää suhteita toisiin. Tämä on transliikkeen suuri projekti: miehen ja naisen eron poistaminen, luonnon asettamien rajoitusten ylittäminen ja transihmisten henkilökohtaisen taistelun kytkeminen vallankumouksen poliittiseen taisteluun. Koko yhteiskunta on järjestettävä uudelleen vahvistamaan transihmisten identiteettiä, ja mikä tärkeämpää, heidän politiikkansa."
18.11.23 Blogiteksti 9
Huoltajat - suojelkaa lapsia ja nuoria Agenda2030-propagandalta
Agenda 2030 on kestävä kehityksen globaali toimintaohjelma. Sen nettisivulla lukee, että pääministeri Sipilän hallitus laati ensimmäisen toimeenpanosuunnitelman vuonna 2017 ja pääministeri Marinin hallitus päivitetyn toimintasuunnitelman vuonna 2020. Marin päätti rakentaa sen intersekstionaalisen feminismin varaan. Plan Internationalin asiakirjassa intersektionaalista feminismiä painotetaan sivulla 9
https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 https://plan.fi/wp-content/uploads/2021/09/tasa-arvo-ja-ilmastokriisi.pdf
Työskentelen opettajana yläkoulussa. Vuosittain kaikki kasiluokkalaiset viedään juhlasaliin, jossa ulkopuolinen henkilö pitää esityksen, jonka tarkoitus on "kasvattaa tahtotilaa edistää yhdenvertaisuutta". Käytännössä se on intersektionaalisen feminismin julistamista ja kommunismin paasaamista. Viime kerralla luennoitsija sanoi suoraan: "Tavoite on lopputulosten tasa-arvo."
Olen käsitellyt intersektionaalista feminismiä aikaisemmissa blogiteksteissäni ja lisää on luvassa. Intersektionaalinen feminismi sisältää maailmankuvan, jota en tahtoisi lapsille ja nuorille opettaa. Minusta huoltajien olisi hyvä tietää, mitä nuorille opetetaan Agenda2030-toimintaohjelman varjolla, jotta he voivat halutessaan anoa luokanohjaajalta kyseiset päivät vapaaksi.
Kumpaa seuraavista maailmankuvista haluat vahvistaa nuorten mieliin? *Vaihtoehto 1: Maailma on täynnä mahdollisuuksia, ja ahkeralla opiskelulla ja työnteolla voit rakentaa mielenkiintoisen ja palkitsevan elämän. *Vaihtoehto 2: Maailma on täynnä sortavia valtarakenteita, jotka tekevät hyvän elämän mahdottomaksi, ellei pyhitä koko elämäänsä niitä vastaan taistelemiseen. Ne valtarakenteet pitää purkaa, ja sen jälkeen maailmasta tulee kommunistinen utopia.
Suomen oikeistohallituksen pitäisi herätä, korjata Sanna Marinin hallituksen sotkut tässäkin asiassa ja päivittää Agenda2030-toimintasuunnitelma. Jos seuraavat seitsemän vuotta paukutetaan kaikkien nuorten päähän intersektionaalista feminismiä, sillä voi olla aika huonoja vaikutuksia Suomen tulevaisuudelle. Tarvitsemme uusia ahkeria työntekijöitä, emme uhriutuvia mielenosoittajia.
11.11.23 Blogiteksti 8
Intersektionaalisen feminismin outouksia - Queers for Palestine
Hamasin Israeliin 7.10.23 tekemän terrori-iskun jälkeen yliopistoilla ja kaduilla nousi mielenosoituksia eri puolilla maailmaan. Hämmentävä ryhmä oli queer-aktivistit, jotka kantoivat kylttiä "Queers for Palestine!"
Mitä yhteistä on queer-aktivisteilla ja Hamasin terroristeilla? Lyhyesti tiivistäen queer-aktivistit haluavat rikkoa rajat sukupuolten ja seksuaalisten suuntautumisten välillä sekä poistaa seksuaalisuutta koskevat käyttäytymissäännöt, koska ne ylläpitävät "valtarakenteita". Hamasin islamistitaistelijat kannattavat sukupuolirooleja, ja heillä on tiukkoja seksuaalista käytöstä koskevia normeja. Mitä luulet - kuinka nopeasti queer-aktivisteille opetetaan basehyppyä ilman laskuvarjoa, jos heidät viedään Gazaan?
Mitä tästä "Queers for Palestine" -ilmiöstä pitäisi ajatella? Ensiksikin se on yksi todiste lisää sille, että intersektionaalinen feminismi on uskonto. Täysin erilaiset ihmiset eri puolilta maailmaa ovat yhdistyneet taistelemaan myyttistä vihollista vastaan. Tämä myyttinen vihollinen on "sortaminen", englanniksi "oppression", joka on tässä tapauksessa yhdistetty Israeliin neomarxilaisilla ideologioilla eli poiskoloniaalisella teorialla ja kriittisellä rotuteorialla.
Toiseksi intersektionaalinen feminismi tekee mahdottomaksi keskustella ja ratkaista vaikeita ongelmia järjellä ja logiikalla tai tehdä kompromisseja. On absoluuttisesti paha sortaja ja absoluuttisesti hyvä sorrettu. Tämä maailmankuva estää woke-ihmisiä näkemästä todellisuuden objektiivisesti, estää muodostamasta mielipiteitä eri näkökulmia pohtimalla ja estää muuttamasta mielipiteitä uuden tiedon perusteella.
Kolmanneksi intersektionaalisella feminismillä oikeutetaan eri moraaliset säännöt eri ihmisryhmille. Sorrettujen siviiliväestöön kohdistetut väkivaltaiset terroristi-iskut ovat moraalisesti oikein, sortajien vastatoimet terroristeja vastaan on moraalisesti väärin. Queer-aktivistien lisäksi myös BLM (Black Lives Matter) -liike ilmaisi tukensa Hamasille terrori-iskun jälkeen. Tämä osoittaa, että intersektionaalinen feminismi ei ole enää akatemista viisastelua - sillä pyritään vaikuttamaan jopa maailmanpolitiikkaan.
Queers for Palestine -ilmiöstä pohdintaa on myös kanavalla Black Conservative Perspective https://www.youtube.com/watch?v=Q6s3fvQEZpI
Olen käsitellyt queer-teoriaa blogiteksteissäni nro 5 ja 3.
4.11.23 Blogiteksti 7
CRITICAL RACE THEORY - objektiivisuus, neutraalius, tasapainoisuus ovatkin yhtäkkiä rasistisia
Oletko ihmetellyt, miksi rasismikeskustelu riehui kesällä 2023? Minä en ole. Jos oli perehtynyt neomarxilaisiin ideologioihin, tajusi jo etukäteeni, että rasismimylly syntyy sadan prosentin varmuudella.
Saanko esitellä teille ideologian "critical race theory"?
CRT on suomennettuna kriittinen rotuteoria. Tässä esityksessä käytän englanninkielisiä termejä, jotta termien kääntämisessä ei tule väärinkäsityksiä tai merkityseroja.
Critical race theory
CRT juontaa juurensa 1960-luvun Yhdysvaltoihin. Sinä aikana alkoi vasemmistolainen liikehdintä, josta käytetään nimeä "new left." Silloin opiskelijat, mustat, naiset ja homot alkoivat vaatia oikeuksia. Osa heistä perustelivat oikeuksia liberalismilla ja yksilönvapauksilla. Toinen osa näistä ihmisistä olivat radikaaleja äärivasemmistolaisia. Heille ei riittänyt tasa-arvoiset oikeudet, vaan heidän tavoitteenaan oli tehdä vallankumous koko yhteiskuntaan. Myöhemmin nämä radikaalit ajattelijat menivät töihin yliopistoihin. He kehittivät ajatuksiaan, ja näistä ajatuksista syntyi muun muassa critical race theory.
Traditional civil right discourses, Martin Luther King, color blindness
CRT-teoreetikoilla on syvä epäluottamus 60-70-lukujen kansalaisoikeusliikkeeseen, jota esimerkiksi Martin Luther King edusti. He haluavat korvata sen kokonaan uudella ajattelutavalla.
Traditionaalinen kansalaisoikeusliike ja Martin Luther King kannattivat "värisokeutta". Ihonväri otetaan pois päätäntäprosesseista päivittäisistä kohtaamisista ja lainsäädännöistä. Kaikkia kohdellaan ihonväristä riippumatta samalla tavalla. CRT-teoreetikoiden mukaan tämä ei toimi, koska ihmiset ovat ajattelultaan liian vinoutuneita.
Assimilation, racial integration, cultural genocide
CRT-teoreetikot eivät usko assimilaatioon eivätkä integraatioon. CRT-teoreetikoiden mukaan yhteiskunta on täynnä epätasa-arvoisia valtarakenteita. Vahvemmat kulttuurit tuhoavat vähemmän vahvan kulttuurin ja sen identiteetin. Tästä CRT-teoreetikot käyttävät vahvaa ilmaisua cultural genocide. Heidän mukaansa assimilaatio ja integraatio vähättelevät rodun merkitystä.
Race conciousness, black nationalism, Malcolm X, Stokely Carmichael
CRT-teoreetikoiden mukaan tavoitteena on iskostaa ihmisten mieleen rotutietoisuus. Tämän ajattelun juuret ovat black nationalismissa ja Malcolm X:n ja Stokely Carmichaelin 60-luvun julistuksissa.
Deconstruction, reconstruction, oppression
CRT yrittää paljastaa piilotettuja rakenteita ja sitä, miten rotu vaikuttaa elämässä. Se kyseenalaistaa liberalismia, tasa-arvoista kohtelua, valistuksen ajan rationalismia ja neutraalia suhtautumista lakiin. CRT yrittää rakentaa koko yhteiskuntaa uudestaan niin, että se vapauttaa sen kaikista sortorakenteisista (oppression).
Objektive, neutral, balanced, the white world
CRT yrittää muuttaa yhteiskuntaa siten, että se muuttaa ensin tieteen. Periaatteet objektiivisuudesta, neutraaliuudesta ja tasapainoisuudesta ovat "valkoista maailmaa", ja niistä tulee luopua tieteessä. Jos ihmisen ihonväri ei ole valkoinen, menettää identiteettinsä, jos noudattaa näitä periaatteita. Objektiivisuus, neutraalius ja tasapainoisuus ovat rasistista.
Race conciusness alternative, authenticity, subjectivity, political
CRT-teoreetikoiden mukaan tieteen pitää olla autenttista. Koko ajan pitää taistella sitä vastaan, että mukautuu valkoiseen maailmaan. Tieteen pitää olla subjektiivista ja poliittista. Tämä mielestäni täysin käsittämätön ja vahingollinen ajatus tulee, kuinka ollakaan - Max Horkheimerkin "Critical Theory" -kirjasta. Tämä kulttuurimarxisti ja hänen teoksensa on se tuhon siemen, josta länsimaiden vajoaminen hulluuteen on versonnut. Hänen ajatteluunsa hurahtaneet tutkijat työskentelevät akatemiassa vain poliittisten tavoitteiden takia.
Storytelling, experimental knowledge, lived experience
Mitä todisteita CRT-teoreetikot esittävät väitteilleen? Heidän mukaansa todisteena toimivat ihmisten tarinat ja kokemukset. Myös kaikki erot eri ihmisryhmien lopputuloksissa on merkki rasismista, muita selityksiä ei etsitä. Myös historiallinen konteksti pitää ottaa huomioon. Jos jotakin ihmisryhmää on syrjitty menneisyydessä, siitä löytyy todisteita nykyisyydessäkin. Pitää vain etsiä tarpeeksi tarkasti.
Power structures, racial biases
CRT-teoreetikoiden mukaan yhteiskunnan on täynnä rasistisia valtarakenteita ja vinoutumia. Jokainen joka osallistuu niihin, on rasisti. Jos valtarakenteet hyödyttävät ihmistä, eikä hän aktiivisesti vastusta niitä, hän on rasisti. Jos valtarakenteet eivät hyödytä ihmistä, hän ei voi olla rasisti. Toisin sanoen musta voi haukkua ja syrjiä valkoista miten paljon tahansa, eikä se ole rasismia. Jos valkoinen vain elää ja hengittää, hän on rasisti.
Systemic rasism
CRT-teoreetikoiden mukaan systeeminen rasismi on pilari, joka pitää amerikkalaista yhteiskuntaa koossa. Mielestäni on mielenkiintoista, että CRT on kehitetty Amerikassa muuttamaan amerikkalaista yhteiskuntaa ja se tuodaan noin vain Suomeen, vaikkei meillä ole mitään historian painolastia puuvillapelloilla raatavista orjista.
A regime of white supremise, reinforce the status quo
CRT-teoreetikoiden mukaan ihmisillä on rasistinen mielentila ilman, että he ovat siitä tietoisia. Rasismi on normeissa ja arvoissa. Sen takia yhteiskunnan arvoja on muutettava. Kun tarpeeksi paljon ihmisiä on saatettu rotutietoisuuteen, seuraa vallankumous, jonka tuloksena syntyy uusi yhteiskunta. Vallankumoukseen päästään levittämällä CRT-ideologiaa niin voimakkaasti, ettei kukaan enää kyseenalaista sitä. Se on kuin ympärillä oleva ilma.
CRT-teoreetikoiden mukaan kapitalismi on rasistista, ja siitä pitää luopua. CRT-teoreetikotkaan eivät tosin tiedä, millainen kapitalismista vapaa yhteiskunta olisi ja miten se toimisi. Tavoitteena on ainakin luopua demokratian periaatteesta "yksi ihminen, yksi ääni" ja varmistaa, että edustajat ovat rodun mukaan päättämässä asioista.
Yhteenveto ja oma mielipiteeni
Tiivistän yhteenvedoksi, että CRT ei ole mitään muuta kuin adaptoitunutta marxismia. Se on korvannut Marxin ajatuksen luokasta rodulla ja ihonvärillä. On sortavia ja sorrettuja ihmisryhmiä sekä piilotettuja sortorakenteita. Kun nämä sortorakenteet paljastetaan ja puretaan, jonkinlainen utopistinen yhteiskunta syntyy itsestään.
Itse pidän enemmän Martin Luther Kingin ajatuksista ja värisokeudesta. Kohtelen ihmisiä yksilöinä, en jonkun rodun edustajina. Lisäksi tieteen pitää ehdottomasti olla neutraalia, tasapainoista ja objektiivista. En irtisanoudu rasismista julkisesti, koska woke-ihmiset ovat muuttaneet salavihkaa rasismin määritelmää. Enkä ole antirasisti, koska en halua vahvistaa yhteiskunnassamme neomarxilaista kulttia, joka ajaa ihmisiä erilleen toisistaan. CRT on marxilaisten aktivistien salajuoni murtaa yhteiskunnan koossapitävät rakenteet.
Lähteenä Ryan Chapmanin videot (katsottu 4.11.23): *A Guide to Critical Race Theory https://www.youtube.com/watch?v=2rDu_VUpoJ8&t=906s *The '60s Radicals America forgot, Deep Dives https://www.youtube.com/watch?v=eHYpcXWCkUM
28.10.23 Blogiteksti 6
Milloin woke on ohi? Karmea totuus on, että ei koskaan.
Woke (Critical Social Justice) syntyi 1930-luvun lopulla niin sanotun Frankfurtin koulukunnan työn tuloksena. He jättivät tieteestä pois objektiivisen totuuden ja alkoivat etsimään piilotettuja valtarakenteita. 1960-luvun postmodernistit pyyhkäisivät toisenkin kerran pois totuuden pyrkimisen ja alkoivat kritisoimaan "dominoivia diskursseja". Karmea totuus on, että kokonaisia tieteenaloja on rakennettu täysin virheellisten paradigmojen varaan kohta sata vuotta. Paradigmojen korjaaminen uusilla paremmilla paradigmoilla on tieteessä erittäin vaikeaa.
Ihmis- ja yhteiskuntatieteet olisi pitänyt rakentaa biologian ja evoluutiopsykologian varaan, mutta niin ei haluttu tehdä poliittisista syistä. Biologia tuottaa populaation variaatiota - toisin sanoen ihmiset ovat erilaisia, ja heidän tuloksensa ovat luonnostaan erilaisia. Tämä ei kelvannut marxilaisille tieteentekijöille 1930-luvulla.
Critical Social Justice pulpahti yliopistojen ulkopuolelle 1960-luvulla. Silloin nuoriso radikalisoitui ja nämä radikaalit myöhemmin menivät opettamaan yliopistolle. Yliopistolta valmistuneet menivät töihin Piilaaksoon, mediaan ja politiikaan. Vasemmistopuolueet ovat ottaneet woke-ideologiat puolustettavikseen, koska mitä muuta niillä on? Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen vasemmistolla olisi ollut mahdollisuus esittää parannuksia ja vaihtoehtoja kapitalistisella talousjärjestelmälle. Sen sijaan se keskittyi identiteettipolitiikkaan ja jatkaa todennäköisesti samalla linjalla. Woke säilyy, mutta ideologian painotukset muuttuvat koko ajan.
Minulla selviytymiskeinona tällaisessa maailmassa on se, että opiskelen asioita mahdollisimman paljon, jotta tiedän, mistä mikäkin hullutus tulee. Näin säilytän oman mielenterveyteni ja saan tuotua joitakin positiivisia muutoksia ympäristööni. On vain hyväksyttävä se, ettei kaikkia pysty pelastamaan. Lisäksi on oltava rohkeutta sanoa asioita ääneen. Jos kaikki ovat hiljaa, marxismi ja postmoderni ovat ideapatogeenejä, jotka sairastuttavat maailman. Minä haluan olla yksi valkosolu - toivottavasti mahdollisimman monen muun joukossa.
27.10.23 Blogiteksti 5
Tuodaan queer-teoria päiväkoteihin ja peruskouluihin - mikähän voi mennä pieleen? Mietitäänpäs aivan kaikessa rauhassa.
Mitä ihmettä on "sukupuolten moninaisuus", joka on tuotu suomalaisiin peruskouluihin ja päiväkoteihin?
Sukupuolten moninaisuudella ei ole tekemistä trans-ihmisten kanssa, jotka haluavat kehodysmorfian vuoksi vaihtaa sukupuolensa toiseksi, miehestä naiseksi tai naisesta mieheksi (muutos kahden sukupuolten välillä). SIllä ei ole myöskään tekemistä intersukupuolisuuden kanssa.
Kyseessä ideologia, jonka nimi on "queer theory", jonka yksi keskeinen osa on niin sanottu gender-ideologia. Queer-teoria on yksi "kriittisiä teoriota". Kriittiset teorioista puhutaan nykyään woke-ideologioina. Yhteistä näille on se, että niiden kannattajat etsivät ja näkevät maailmassa myyttisiä valta- ja sortorakenteita, joita he pyrkivät aktiivisesti purkamaan. Siten he saavat kokemuksen siitä, että he ovat hyviä ihmisiä. Muita keskeisiä "kriittisiä teorioita" ovat intersektionaalinen feminismi, postkoloniaalinen teoria ja kriittinen rotuteoria. Tärkeimpiä queer-teorian luojia ovat Gayle Rubin ja Judith Butler.
Queer-teoria on tieteen, järjen ja logiikan kannalta niin omituinen, että sen ymmärtämiseksi pitää tietää seuraavat viisi historiallista taustatekijää:
1.) Postmodernismi ja ranskalaiset postmodernit filosofit Michel Foucault ja Jacques Derrida
Postmoderneilla filosofeilla oli radikaali skeptisismi objektiivista todellisuutta ja tiedettä (varsinkin biologiaa) kohtaan sekä poliittinen ideologia, jonka mukaan maailma on täynnä valtarakenteita, jotka on rakennettu tiedon ja kielen varaan.
2.) Kulttuurimarxismi
Muut maat eivät joukolla liittyneet Venäjän vallankumouksen aikana proletariaattien kapinaan. Tämä oli marxilaisten filosofien mukaan merkillinen mysteeri. He keksivät, että perhearvot, sukupuoliroolit ja seksuaaliset normit ylläpitävät kapitalistista järjestelmää, koska niiden avulla ihmiset ovat liian tyytyväisiä elämäänsä. Kun ne tuhotaan, kansalaiset heräävät sorron yöstä ja ryhtyvät kommunistiseen vallankumoukseen. Keskeisiä kulttuurimarxistisia filosofeja olivat Antonio Gramchi ja Herbert Marcuse.
3.) Seksologia-nimisen tieteenalan synkkä alkuhistoria
Seksologian pioneerit (esimerkiksi Alfred Kinsey, John Money) eivät olleet viisaita tieteen uranuurtajia vaan häiriintyneitä ihmisiä, joiden tutkimukset olivat puistattavan moraalittomia ja oksettavia. Alfred Kinsey haastatteli pedofiileja ja teki heidän lausunnoistaan päätelmiä lasten seksuaalisuudesta. John Moneyn oli vielä suurempi sekopää - hän yritti kasvattaa tyttöä pojasta, joka oli menettänyt vauvana peniksensä onnettomuudessa. Poika teki aikuisena itsemurhan. Kinseyn ja Moneyn sekopäiset älyttömät ajatukset jäivät kuitenkin elämään ilman, että ihmiset jaksaisivat tarkistaa niiden alkuperän.
4.) Feminismi ja seksipositiivisuus
Äänioikeuden ja samanpalkkaisuuden saavutettuaan feministit hajosivat erilaisiin koulukuntiin, joiden yhteinen piirre oli se, että kaikki koulukunnat vihasivat toinen tosiaan. Seksinegatiivisten feministien ja seksipositiivisten feministien välillä käytiin taistelu. Seksinegatiiviset ajattelivat, että yhdyntä on aina raiskaus. Seksipositiiviset puolestaan ajattelivat, että holtiton seksuaalinen käytös ja normien rikkominen ovat "voimaannuttavia kokemuksia". Seksipositiiviset voittivat, mutta juhlat eivät jatkuneet pitkään, koska HIV-virus levisi populaatioon. Jotkut feministit (kuten Monique Wittig) saivat idean, että naisten ja miesten biologian kieltäminen parantaisi naisten asemaa.
5.) Homona ja lesbona elämisen laittomuus
Joskus ei niin kauan sitten homona ja lesbona eläminen oli laitonta. Osa näistä vähemmistön edustajista ajatteli, että seksuaalinen anarkismi ja hölynpölyn levittäminen parantaisivat heidän asemaansa. Nyt jälkeenpäin tiedämme, että homot ja lesbot ovat saaneet tasa-arvoiset oikeudet poliittista tietä aivan järkiperusteilla. Tasa-arvon saavuttamisesta huolimatta anarkismi ja höpöhopö ovat jääneet aktivisteilla päähän.
Tällaisista historiallisista taustoista nousevat queer-teorian väitteet. Seuraavaksi tiivistän queer-teorian seitsemän kohdan avulla. Sen jälkeen selitän esimerkkien avulla keskeisiä queer-teorian käsitteitä.
Queer-teoria
1,) Tieteen tehtävänä ei ole tuottaa uutta tietoa todellisuudesta vaan paljastaa piilotettuja valtarakenteita.
2.) Objektiivista todellisuutta ei ole, tai ihmiset eivät pysty samaan siitä tietoa. Todellisuus luodaan kielen avulla. Ne, jotka kontrolloivat kieltä, kontrolloivat valtaa.
3.) Koko biologinen tiede on vain valkoisten heteromiesten salajuoni valtarakenteiden ylläpitämiseksi (esimerkiksi binäärinen sukupuolijako miehiin ja naisiin). Queer-aktivistit eivät yksinkertaisesti usko biologiaan. He suuttuvat, jos edes mainitsee koko sanan.
4.) Sukupuoli on vain sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio. Se on valtarakenne, joka pitää purkaa.
5.) Seksuaalinen suuntautuminen on sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio. Se on valtarakenne, joka pitää purkaa.
6.) Seksuaalisen käytöksen jakaminen normaaliin ja epänormaaliin on sosiaalinen kulttuurinen konstruktio. Se on valtarakenne, joka pitää purkaa.
7.) Suojaikäraja aikuisen ja lapsen seksuaaliselle kohtaamiselle on sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio. Se on valtarakenne, joka pitää purkaa.
Luepa uudestaan kohdat 1-7. Onko yhdessäkään mielestäsi mitään järkeä? Ilmeisesti vuonna 2023 järjellä ei ole mitään merkitystä. Annetaan vain kaikkien elää omissa harhoissaan, ettei kenellekään tule paha mieli.
Vai ajatteletko niin, että queer-teorian ajatukset ovat tieteeseen pohjautuvia väitteitä? Voit siinä tapauksessa tutustua tiedehuijauksiin, joita Helen Pluckrose, James Lindsey ja Peter Boghossian tekivät muutamia vuosia sitten. Jos parodisoitu hölynpöly menee "tiedejulkaisuihin" aivan täydestä, niin se todistaa, että harhaanjohtavaa ideologista "tietoa" pidetään totuutena. (Voit lukea lisää netistä hakusanoilla "the grievence studies affair".)
Selitän vielä tarkemmin seuraavat Queer-teorian käsitteet. Otan esimerkkejä aktivistien toiminnasta USA:sta, jossa "kehitys" on pidemmällä.
CIS-normatiivisuus
Kun lääkäri toteaa vastasyntyneet lapsen sukupuolen, queer-aktivistien mukaan se on arvaus. Lapsi voi olla heidän mukaansa sukupuolielimistä riippumatta poika, tyttö tai jokin muista sadoista vaihtoehdoista. Miksi sitten käytännössä aina lapset, joilla on pippeli, kasvavat pojiksi ja lapset, joilla on pimppi, kasvavat tytöiksi? Kyseessä ei ole queer-aktivistien mukaan geenit ja hormonit (hehän kieltävät biologian) vaan se seurausta CIS-normatiivisuudesta. Se sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio, valtarakenne, joka pitää purkaa. Tämä purkaminen tapahtuu esimerkiksi siten, että lapsille opetetaan päiväkodissa, että pojillakin voi olla pimppi. Toinen tapa purkaa tätä "valtarakennetta" on vielä lapset drag show -esityksiin joko katsojaksi tai jopa esiintyjiksi. Kolmas tapa on järjestää Pride-kuukauden aikana kirjastoissa "työpajoja", joissa lapset voivat leikkiä eri sukupuolilla.
Heteronormatiivisuus
Biologian mukaan elämä on itsekkäiden geenien siirtymistä sukupolvesta toiseen. Lajin säilymisen kannalta on luonnollista, että populaation yksilöistä suurin osa on heteroita. Queer-aktivistit eivät usko biologiaan, joten he ovat keksineet sille, että suurin osa ihmisistä on heteroita aivan oman selityksensä, heteronormatiivisuuden. Se sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio, valtarakenne, joka pitää purkaa. Yhteiskunta pakottaa lapsia ja nuoria heteroiksi, joten yhteiskuntaa pitää muuttaa. Lapset pitää "pelastaa" tästä heteronormatiivisuuden vallasta. Amerikassa drag-esitysten lisäksi aktivistiopettajat lukevat koulussa pikkulapsille homopornoa, ettei lapsista vain tule heteroita, mikä olisi ihan kauhea asia. Osa vanhemmista on jo herännyt todellisuuteen, ja koulujen edustalla on ollut väkivaltaisia mielenosoituksia queer-aktivisteja vastaan. Floridassa kuvernööri sääti lain, joka kieltää seksuaalisen materiaalin lukemisen lapsille.
Queer, normien rikkominen
Mitä tämä ihmeellinen sana "queer" tarkoittaa? Se tarkoittaa asiaa, jota ei pidetä normaalina. Jako normaaliin ja epänormaaliiin on valtarakenne, joka pitää purkaa. Siksi kaikkea epänormaalia pidettävää pitää glorifioida, ja kaikkea normaalia vastustaa. Jos olet parisuhdeuskollisessa liitossa ja haluat perustaa perheen ja kasvattaa lapsia, se on normaalia (siis huonoa valtarakenteen rakentamista). Jos vaihtelet sukupuoltasi ja seksuaalista suuntautumistasi fiiliksen mukaan, olet polyamorisessa suhteessa ja lisäksi myit itseäsi sekä keikuttelet fetissiasussa sateenkaariparaatissa, olet epänormaali eli hyvä "queer" ja taistelet "valtarakenteita" vastaan. Onko mitään niin omituista, jota nämä aktivistit eivät enää halua normalisoida? Malta vähän aikaa - kun luet kappaleen "Lasten seksualisointi", saat tietää.
Genderfucking, genderfluidity, blunding the boundaries
Ennen woke-villitystä transihmiset olivat henkilöitä, jotka kehodysmorfian takia halusivat elää toisen sukupuolen edustajana ja sitoutuivat siihen. He elivät rauhassa omaa elämäänsä ilman mitään poliittista agendaa. Heitä oli yksi 30 000-110 00 ihmisestä.
Uusilla woke-ajan queer-aktivisteilla ei ole mitään kehodysmorfiaa. He vaihtelevat sukupuoltansa vaikka tunnin välein ja osa kuvittelee olevansa samaan aikaan mies, nainen ja nonbinääri ihminen. He haluavat herättää huomioita vaatetuksellaan, hiuksillaan ja ehostuksellaan, keksiä koko ajan uusia termeiä ja sanoja, hämmentää, vääristelllä totuutta ja tiedettä. houkutella lapsia, uhriutua ja kapinoida. Joko ymmärrät, mistä syystä? Se kuuluu heidän poliittiseen ideologiaansa, se on valtarakenteiden vastustamista. Helsinki Priden teema oli 2023 "riemu ja kapina". Kapina mitä vastaan? Lait on jo muutettu. Kapina ei ilmeisestikään lopu niin kauan kuin yksikin ihminen uskoo, että on vain kaksi sukupuolta.
Lasten seksualisointi
Queer-teorian luojat (Foucault, Rubin ja Butler) kannattivat pedofiliaa, insestiä ja lapsipornoa. Lisäksi heillä oli pakkomielteinen kiinnostus pikkulasten masturboimiseen. Pedofilian normaalina pitäminen kuulostaa "pikkuisen" oudolta, mutta on linjassa queer-ideologian normien rikkomisen kanssa. Kun pedofilia on normalisoitu, viimeinenkin seksuaalinen tabu on murrettu ja äärivasemmistolaisten utopia "tasa-arvoisesta" yhteiskunnasta on toteutunut.
Lisäksi se sopii hyvin postmoderniin ajatteluun "useista totuuksista". Minun totuuteni, sinun totuutesi, hänen totuutensa - kuka pystyy, määrittelemään, mikä nainen tai mies on? Minun totuuteni, sinun totuutesi, hänen totuutensa - kuka pystyy määrittämään, mikä on oikein ja väärin?
Amerikassa queer-aktivistit eivät viitsi enää piilotella lopullista tavoitettaan vaan lauloivat joukolla kesän 2023 New Yorkin Pride-kulkueessa: "We are here, we are queer, we are coming for your children!" Ammatikseen tietokonepelejä pelaava Nickmercs kirjoitti nettiin: "Leave the kids alone". Hänet cancelöitiin. Suomessa tullaan hyvää vauhtia perässä. Helsinki Pride järjesti 2023 "drag show -työpajoja" 13-29-vuotiaille "nuorille".
Oma kannanottoni
Queer-teorialla ei pitäisi olla mitään asiaa päiväkodeissa ja peruskoulussa. Perustelen väitettäni seuraavilla asioilla:
1.) Queer-teoria on uskonnollinen kultti.
2.) Queer-teoria on täysin tieteen, järjen ja logiikan vastainen.
3.) Queer-teoria on äärimmäisen poliittinen.
4.) Queer-teoria sotkee herkässä kehitysvaiheessa olevien lasten ja nuorten ajattelua.
5.) Queer-teoria haluaa rikkoa kaikki seksuaaliset normit. Yhteiskunta tarvitsee seksuaalisia normeja.
5.) Queer-teoria loukkaa kaikkia ihmisiä - heteroita, homoja, lesboja, biseksuaaleja ja aitoja transihmisiä. Kenenkään biologiset ominaisuudet eivät ole mitään "sosiaalisia ja kulttuurisia konstruktioita", joita voi ja pitää alkaa purkamaan.
6.) Queer-teoria seksualisoi lapsia ja flirttailee pedofilian, insestin ja lapsipornon kanssa.
Yhteenveto
Jokaisen kasvatusalan ammattilaisen ja muidenkin kansalaisten pitää tulla välittömästi todellisuuteen itsepetoksen ja ryhmäajatteluharhan vallasta.. Kysymys ei ole mistään "tasa-arvosta" tai "yhdenvertaisuudesta" vaan uskonnollisesta kultista ja sekopäisestä poliittisesta ideologiasta, joka on ujutettu peruskouluihin ja päiväkoteihin. Yliopistossa ihmiset aivopestään sukupuolentutkimuslaitoksella queer-teoriaan, ja nämä ihmiset hakeutuvat myöhemmin töihin eri järjestöihin. Nämä järjestöt toimivat "asiantuntijalähteinä" Opetushallituksen ohjeille. Tämä tyhmyys ei naurata, koska se tulee aiheuttamaan lapsille hämmennystä ja kärsimystä. Syy on Sanna Marinin hallituksen. Sanna Marin ujutti täysin tietoisesti queer-teorian translain uudistukseen ilman, että kansanedustajat tajusivat, mistä siellä äänestetään.
25.10.23 Blogiteksti 4
Intersektionaalinen feminismi on sekä marxilainen että postmoderni ideologia
Kokoomusnuorten Binga Tupamäki on rohkeasti kritisoinut intersektionaalista feminismiä ensin Verkkouutiset-sivustolla (löydät sen "tekstilinkkejä"-välilehdeltä) ja sitten Neuvottelija-podcastissa. Linkki sinne on
https://www.youtube.com/watch?v=UgpA6tC_4-8
Intersektionaalinen feminismi toisaalta pohjautuu marxismiin, mutta toisaalta se on mutatoitunut Michel Foucaultin postmoderniin tietoteoriaan vallitsevista ja syrjityistä diskursseista. Osa tutkimusaloista, jotka olen luetellut "Mitä on woke?" -välilehdellä, ovat marxilaisia, osa postmoderneja. Marxilaisia ovat postkoloniaalinen teoria ja kriittinen rotuteoria, postmoderneja queer-teoria, fat studies ja disability studies. Intersektionaalisuus yrittää pitää kaikki nämä syrjintäteoriat kasassa. Mielenkiintoista on, että se ei ole onnistunut siinä marxilaisen feminismin ja postmodernin queer-feminismin kanssa. J.K.Rowling yritti yhdistää niitä twiiteillään ja joutui queer-aktivistien teilaamaksi.
Tässä on Helen Plucrosen tiivistys postmodernin intersektionaalisuuden ideologiasta, ja olen lisännyt omat kommenttini sulkuihin.
1) Tieto on yhteiskunnan ryhmien luoma sosiaalinen rakennelma. Nämä ryhmät määräytyvät identiteettinsä rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden ja muiden osalta, ja niillä katsotaan olevan hallitseva tai marginalisoitu asema yhteiskunnassa.
2) Hallitsevat ryhmät – valkoiset, varakkaat, heterot, länsimaiset miehet – saavat päättää, mitkä tiedot ovat oikeutettuja ja mitkä eivät. He valitsevat ne, jotka palvelevat heidän omia etujaan.
3) Näistä legitimoiduista tiedoista tulee sitten hallitsevia diskursseja yhteiskunnassa ja yksinkertaisesti tapa puhua asioista. Kaikki ovat väistämättä sosiaalistuneet niihin, eivätkä voi välttyä siltä.
4) Ihmiset yhteiskunnan kaikilla tasoilla puhuvat sitten näillä tavoilla – tämä luo ja ylläpitää sortovallan järjestelmiä, kuten valkoisten ylivaltaa, patriarkaattia ja transfobiaa.
5) Useimmat ihmiset eivät voi nähdä sortovallan järjestelmiä, joihin he ovat osallisina, koska heidät on sosialisoitu niin, että heillä on tiedostamatta noita hyvin erityisiä ennakkoluuloja.
6) Siksi sortoa käyttävän vallan järjestelmät ovat suurelta osin näkymättömiä ja Critical Social Justice - aktivistien on teoretisoitava niiden olemassaolo ja toimintatavat. (Juuri tästä teoretisoinnista on tuloksena intersektionaalisen feminismin etuoikeuskehä.)
7) Ne, jotka ovat opiskelleet Critical Social Justice -teorioita – erityisesti niitä kannattavat syrjäytyneet ryhmät – pystyvät paremmin näkemään näkymättömät valtarakenteet ja välittämään tietoa niistä kaikille muille. Tästä syystä heitä kutsutaan usein heränneiksi "woke"-ihmisiksi.
8) Sosiaalinen oikeudenmukaisuus voidaan saavuttaa vain saamalla kaikki uskomaan näihin teorioihin. Tämä edellyttää näiden näkymättömien valtarakenteiden ja niiden oman osallisuuden näkemistä sekä sitoutumista niiden purkamiseen. (Tästä syystä woke-aktivistien tärkein tavoite on saada etuoikeutetut ihmiset - valkoiset heteromiehet - myöntämään etuoikeutensa joissakin julkisissa tilaisuuksissa. Olen nähnyt näistä videoita ja ihmetellyt, miten sellainen "synnintunnustus" auttaa ketään. Maolaisuudessakin oli niin sanottuja "struggle sessioita".)
9) Kaikki erimielisyydet yllä olevien uskomusten kanssa tai vastustaminen niiden vahvistamiselle on todiste joko tietämättömyydestä tai itsekkäästä haluttomuudesta hyväksyä osallisuutta sortaviin valtarakenteihin ja on automaattisesti pätemätön. (Tästä johtuu woke-aktivistien vihainen suhtautuminen ihmisiin, jotka ovat kriittisiä heidän teorioilleen ja ideologioilleen eivätkä halua tunnustaa etuoikeutettua asemaansa.)
10) Tästä syystä liberaali usko yksilön tahdonvapauteen arvioida erilaisia ideoita ja hyväksyä tai hylätä ne on itseään palveleva myytti ja liberalismi, ennen kaikkea lähes kaikki muut ideologiat, on suuri este sosiaalisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiselle. (Tästä johtuu se, että woke-aktivistit taistelevat sananvapautta vastaan ja haluavat pakottaa ihmisiä omaksumaan ideologiansa. Tämä voi johtaa pahimmillaan totalitarismiin.)
https://helenpluckrose.substack.com/p/defining-woke-and-wokeness (luettu 25.10.23)
21.10.23 blogiteksti 3
Sukupuolten moninaisuus -propagandaa Apteekkariliiton julkaisussa
Olin vierailulla vanhempien luona, ja äitini toi apteekista palattuaan apteekin asiakaslehden Terveydeksi! (numero 2/23). Julkaisija on Apteekkariliiton viestintäyhtiö.
Avasin kyseisen lehden ja kuinka ollakaan - siellä on Setan propaganda-artikkeli sukupuolten moninaisuudesta "Sukupuolten moninaisuus - mitä termit tarkoittavat?" Jutussa toimittaja on käyttänyt "asiantuntijana" Setan koulutusasiantuntijaa.
Otetaanpas Setan asiantuntijan lausuntoja kriittiseen tarkasteluun. Setan asiantuntijat eivät ole mitään muuta kuin queer-aktivisteja, joiden työnkuvana on sotkea asioita mahdollisimman paljon.
SETA
"Sukupuolten moninaisuus on herkkä aihe, joista monella on vahvoja mielipiteitä ja joista voi seurata kiperiäkin keskusteluja."
KOMMENTTI
Opetushallituksen ohjeiden mukaan pojille pitää päiväkodissa opettaa, että pojillakin voi olla pimppi. Jos minulla olisi päiväkoti-ikäinen lapsi, niin todellakin seuraisi kiperiä keskusteluja päiväkodin opetushallitukseen soluttautuneiden aktivistien ja päiväkotien työntekijöiden kanssa.
SETA
"Vuorovaikutusta aiheesta ei kuitenkaan kannata pelätä, vaikka sukupuolisanasto ei olisikaan kunnolla hallussa."
KOMMENTTI
Niinkö? Oletko kuullut Kansallisteatterijupakasta vuonna 2020? Entä Aleksi Valavuoren cancelöinnistä? Tai J.K.Rowlingin saamista tappouhkauksista?
SETA
"Jos sukupuolten moninaisuus aiheena hämmentää tai pelottaa, olisi hyödyllistä miettiä miksi: mistä pelkoni johtuu vai voisinko ottaa epämukavat tunteeni vastaan avoimin mielin?"
KOMMENTTI
Pelkoni johtuvat siitä, että on sellainen asia kuin totuus. Ihmisillä on yksilönvapaus, mutta ihmisille pitäisi tarjota tieteeseen pohjautuvaa tietoa valintojensa avuksi. Nyt asiantuntijajärjestö johdattaa harhaan tiedolla, joka pohjautuu poliittiseen ideologiaan (queer-teoriaan) eikä biologiaan ja lääketieteeseen.
SETA
"Huomaamme herkästi, jos joku esimerkiksi puhuu, ilmehtii tai pukeutuu tavalla, joka ei noudata perinteistä sukupuolinormistoa. Tällainen erottautuminen on osa sukupuolten moninaisuutta, eivätkä kaikki ihmiset mahdu perinteisiin naisen tai miehen muotteihin. Naisellisuus ei myöskään ole ainoastaan naisten eikä miehisyys ainoastaan miesten yksinoikeus."
KOMMENTTI
On kaksi sukupuolta ja loputon määrä persoonallisuuksia. Sukupuolen ilmaisuun vaikuttaa persoonallisuus, testosteronin eritys sikiön kehityksen aikana, saman hormonin eritys teini-iästä lähtien sekä ympäristö. Jokaisella on vapaus ilmaista itseään vapaasti. Mikään ihmisen käytös ei kuitenkaan lisää sukupuolten määrä kahdesta kolmeen tai useampaan.
SETA
"Trans-ihmisiin kuuluvat myös muunsukupuoliset. Heillä voi olla erilaisia sukupuoli-identiteettejä: henkilö voi kokea olevansa sekä mies että nainen, jotakin siltä väliltä tai täysin tämän ajattelun ulkopuolella. On myös ihmisiä, jotka eivät koe olevansa mitään sukupuolta.
KOMMENTTI
On ihmisiä, joilla on kehodysmorfia, he ovat saaneet apua ongelmaansa, ja heistä on puhuttu trans-ihmisinä. Nyt Seta lukee trans-ihmisiksi ne, jotka poliittisen ideologian (queer theory) tai jonkun vaihtuvan fiiliksen perusteella haluavat kapinoida biologiaa vastaan. Perinteiset trans-ihmiset ovat tahtomattaan otettu poliittiseksi pelinappulaksi kulttuurisodassa.
Ihmisellä on vapaus kokea mitä tahansa. Ihmisen kokemukset eivät kuitenkaan muuta objektiivista totuutta - että on olemassa vain kaksi sukupuolta. Ongelma on se, että nämä ihmiset, jotka kokevat päässään asioita, alkavat vaatia intersektionaalisen feminismin etuoikeuskehän perusteella itselleen erityiskohtelua. Lisäksi ongelma on se, että tällaista epätieteellistä ja epäloogista ideologiaa yritetään istuttaa lapsiin ja nuoriin, joiden aivot eivät ole vielä kehittyneet. Koko tämän ajattelun taustalla on väite "sukupuoli on sosiaalinen konstruktio". Se on yksiselitteisesti väärin. Olemme biologia olentoja, ja lapsia ei tulisi rohkaista taistelemaan biologiaa vastaan. Elämässä on haasteita muutenkin.
20.10.23 blogiteksti 2
Intersektionaalinen feminismi peruskouluihin - ette voi olla tosissanne!
Lähetin seuraavan Wilma-viestin koulumme rehtoreille ja kaikille opettajille tammikuussa 2023.
Perjantaina 13.1. olin kuuntelemassa kasiluokkalaisten kanssa auditorioissa "Kunnioitan moninaisuutta" -luentoa. Siitä on jo kohta kaksi viikkoa, enkä ole vieläkään toipunut järkytyksestäni.
Luennoitsija ei puhunut mistään moninaisuuden kunnioittamisesta vaan paasasi oppilaille intersektionaalista feminismiä. Dia ja video toisensa jälkeen hän puhui "privilagesta" "etuoikeuskehistä" ja "mikroaggressiosta, joka johtaa kansanmurhaan". Tarkistin ja googlasin - esimerkiksi hänen etuoikeuskehäkaavioinsa oli kopioitu suoraan intersektionaalisen feminismin oppikirjasta.
Koulumme rehtori ja suuri osa opettajista seurasi haltioissaan tätä "hienoa" esitystä. Ysien moko-tiimi on suunnitellut vakavissaan, että tämä henkilö kutsuttaisiin uudestaan indoktrinoimaan nuoria. Hän oli niin "karismaattinen puhuja". Joseph Goebbelsinkin oli karismaattinen puhuja, mutta oliko hänen sanomassaan mitään järkeä?
Kysyn suoraan: Oletteko oikeasti tosissanne? Tiedättekö, mitä intersektionaalinen feminismi on? Sellaiselleko arvoperustalle koulumme toimintakulttuuria tullaan rakentamaan?
Voin tässä selittää lyhyesti, mitä intersektionaalinen feminismi on ja mitä ajatteluvirheitä siihen sisältyy.
Intersektionaalinen feminismi perustuu siihen ajatukseen, että ihmistä ei ajatella yksilöinä. Ihmiset jaetaan sukupuolen, etnisen taustan ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella lokeroihin. Sitten nämä lokerot laitetaan järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon tällä lokerolla on etuoikeuksia (privilage) ja sitä myötä valtaa. Alla on karkea yksinkertaistettu kaavio intersektionaalisesta ajattelusta Suomessa:
VALTA JA ETUOIKEUDET 1.) valkoiset heteromiehet 2.) valkoiset heteronaiset 3.) maahanmuuttajat 4.) homot/lesbot 5.) transihmiset UHRIT, EI ETUOIKEUKSIA
Seuraavaksi kriittinen analyysi tästä ideologiasta:
AJATTELUVIRHE 1
Ihmisiä ei voi niputtaa lokeroiksi. On olemassa valkoisia heteromiehiä, jotka käyttäytyvät fiksusti ja on olemassa valkoisia heteromiehiä, jotka eivät käyttäydy fiksusti. Samoin on jokaisen muunkin lokeron ihmisten kohdalla. Lisäksi yksilö voi muuttaa käytöstään parempaan tai huonompaan suuntaan. Tärkeä aihe on pohtia, mikä käytös on fiksua ja mikä ei ja miten ihmisiä kannustetaan käyttäytymään järkevästi - ei lokerikot ja niiden järjestys.
AJATTELUVIRHE 2
Koko etuoikeushierarkia on aikansa elänyt. Emme elä enää Minna Canthin aikaa. Lakeja on korjattu ja asenteita muutettu jo aikoja sitten. Intersektionaalisten feministien löytämät syrjivät rakenteet on keksimällä keksittyjä. Uhriutuminen on aikamme muoti-ilmiö, mutta alkaa jo kyllästyttää.
AJATTELUVIRHE 3
Seuraavaksi selitän kaikista idioottimaisin virheen, joka on kaatamassa koko länsimaisen sivilisaation. Länsimaisiin kulttuureihin on pesiytynyt sellainen kirjoittamaton sääntö, että hierarkian yläosan lokerikkoon kuuluva ihminen ei voi kritisoida millään tavalla alempiin lokeroihin kuuluvien ihmisten käytöstä. Toisin päin sen sijaan kannustetaan tekemään, koska se on "voimaannuttavaa toimintaa" tai "valtarakenteiden haastamista".
Valkoinen heteromies ei voi kritisoida naisten käytöstä (misogyniaa), maahanmuuttoa (rasismia), homojen tai transihmisten käytöstä (fobiaa). Sen sijaan "etuoikeutettuna" ihmisenä hänen tulisi ottaa hiljaa vastaan perusteettomia syytöksiä "patriarkaatin vallasta", "toksisesta maskuliinisuudesta", "seksuaalisesta ahdistelusta", "mikroaggressiosta" ja toimia kaikin tavoin muiden lokeroiden ihmisten pahan olon purkautumiskohteena.
Vastakohtana ovat transihmiset, jotka ovat uhrihierarkian huipulla. Suurin osa heistä ei edes ole kehodysmorfiasta kärsiviä trans-ihmisiä vaan queer-ihmisiä, jotka ovat vain päättäneet kapinoida biologiaa vastaan, koska he pitävät sitä valtarakenteena. He voivat sanoa ja tehdä aivan mitä tahansa, eikä kukaan uskalla sanoa mitään. He voivat vaatia uusia pronomineja ja muuta sanastoa, keksiä uusia sukupuolia, aiheuttaa kaaosta pukuhuoneisiin ja urheilukentille, itkeä "seksuaalisesta rasismista", jos joku ei halua intiimiin suhteisiin heidän kanssaan yms. Jopa biologisia faktoja muutetaan heidän takiaan (miehetkin voivat tulla nykyään raskaaksi). Jos joku uskaltaa sanoa sanankin, mikä ei sovi heidän maailmankatsomukseensa, hänet cancelöidään välittömästi, ja hän saa vuosikausiksi tappouhkauksia (esim. J.K. Rowling).
Huvittavinta oli, että esiintyjä lopetti luentonsa sanoihin "ei saa lokeroida ihmisiä", kun hän itse oli lokeroinut ihmisiä koko esityksensä ajan ja hänen ideologiansa perustuu kokonaan ihmisten lokerointiin.
19.10.23 blogiteksti 1
Woke on länsimaista maolaisuutta

Joku vasemmistoanarkisti oli käynyt spraymaalaamassa tekstin "Eläköön maoismi!" kiviaitaan Vuosaaressa. Mistä tämä kertoo? Se kertoo siitä, että woke ei todellakaan ole mikään muutaman Afrikan tähti -pelin kieltoa vaativan ulkomaisen vaihto-opiskelijan sekoilua. Se vasemmistolaisten tietoinen yritys toteuttaa maolainen kulttuurivallankumous, jossa järki, logiikka, tiede ja juutalais-kristilliseen perinteeseen pohjautuvat moraaliset arvot korvataan postmoderneilla neomarxilaisilla ideologiolla. Ideologioita vastustavat henkilöt hiljennetään tai cancelöidään.
Kiinassa 60-luvulla maolainen ideologia painotti kansanjoukkojen kollektiivista tahtoa ja oli luonteeltaan anti-intellektuellia. Kansanjoukkojen sisäisten jakolinjojen avulla luotiin ristiriitoja, joiden avulla ruokittiin luokkataistelua. Maon kauden lopulla suurin osa poliittisesta keskustelusta taantui erilaisten ulkoaopeteltujen iskulauseiden ja kliseiden toisteluksi.
Mitä yhteistä wokella ja maolaisuudella on? Mitä muuta intersektionaalinen feminismi on kuin jakolinjojen jakamista ihmisten väliin eri ominaisuuksien perusteella? Kansanjoukot kootaan yhteen sateenkaariparaateihin ja antirasismimielenosoituksiin, jossa esitetään anti-intellektuellisia mielipiteitä ja järjetöntä toimintaa - esimerkiksi esitellään lakanaa, jossa lukee: "Jos joltain leikataan, leikataa Petteriltä ja Riikalta pää." Mitä vain soopaa voidaan perustella ulkoaopetelluilla iskulauseilla, kuten: "Ihmisoikeudet eivät ole mielipideasia."
Maolaisessa kulttuurivallankumouksessa työkaluna oli koulutettu nuoriso, jota kannustettiin muodostamaan punakaarteja ja hyökkäämään vastavallankumouksellisia henkilöitä ja ilmiöitä vastaan. Wokessa yliopisto-opiskelijat ja -työntekijät aivopestään taistelemaan postmodernien neomarxilaisten ideologioiden puolesta ja vaientamaan kriittiset äänet. Maolaiseen kulttuurivallankumoukseen kuuluivat myös näytösoikeudenkäynnit. Päivi Räsäsen syytteet ja Perussuomalaisten kansanedustajiin kohdistuvat ajojahdit ovat woke-aktivistien kehittämä versio näytösoikeudenkäynneistä.
Sen sijaan että vasemmisto katsoisi objektiivisesti todellisuutta, käyttäisi logiikkaa ja tarjoaisi ratkaisuehdotuksia nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin, se on ottanut itselleen ideologian vuosikymmenten takaa Kiinasta. Se ei aiheuttanut Kiinassa kuin sekopäistä kaaosta, samaa on luvassa täälläkin.