MITÄ ON WOKE?

Kun asioista puhutaan tai kirjoitetaan, on tärkeä määritellä käsitteet. Mitä on woke? Woke on nippu yhdysvaltalaisissa yliopistoissa vuosikymmeniä sitten syntyneitä ja kehittyneitä ideologioita. Alkuperäinen nimi niille on "Critical Social Justice", mutta woke on lyhyempänä terminä levinnyt median kautta yleiskieleen. Nämä ideologiat pysyivät pääosin akateemisissa piireissä yliopiston sisällä, kunnes 2011-2012 ne levisivät Yhdysvalloissa laajaan ihmisryhmään todella nopeasti. Yhtenä laukaisevana tekijänä oli Occupy Wall Street -mielenosoitus 2011. Suomessa woke-ideologiat ovat levinneet yliopistoista mediaan, järjestöihin ja instituutioihin.

Woke-ideologiat ovat:

Postcolonial Theory (postkoloniaalinen teoria)

Queer Theory (queer-teoria)

Intersectionality (intersektionaalinen feminismi)

Critical Race Theory (kriittinen rotuteoria)

Feminisms (patriarkaatin ja toksisen maskuliinisuuden vastustus)

Gender Studies (sukupuolentutkimus, ennen naistutkimus)

Disability Studies (yhteiskuntarakenteet sortavat vammaisia, ableismi)

Fat Studies (yhteiskuntarakenteet sortavat lihavia, "läskipositiivisuus")

Yhteistä näille ideologioille on neomarxilaisen Frankfurtin koulukunnan kehittämä "kriittinen teoria" sekä postmoderni ajattelu. Näiden ideologioiden kannattajat eivät usko objektiiviseen todellisuuteen, järkeen, logiikkaan ja tieteeseen. Kaikki asiat ovat sosiaalisia ja kulttuurisia konstruktioita ja valtarakenteita. Woke-aktivistien mukaan näitä valtarakenteita purkamalla maailmasta voidaan luoda jonkinlainen tasa-arvoinen utopia. Tämä valtarakenneajattelu voidaan johtaa aatehistoriassa marxilaisiin filosofeihin.

Tässä blogissa pyrin kirjoittamaan siitä, että woke on postmoderni uskonto. Sen ideologiat ovat niin epäloogisia sekä tieteen ja järjen vastaisia, että niiden leviäminen ei johda tasa-arvoiseen utopiaan, vaan valtavaan inhimilliseen kärsimykseen ja länsimaisten yhteiskuntien tuhoutumiseen.

Helen Pluckrose on tutkinut paljon Critical Social Justice -ideologiota varsinkin postmodernismin näkökulmasta. Hän määrittelee ideologiakokonaisuuden kymmenen kohdan avulla omassa blogissaan. Omasta mielestäni kolme viimeistä kohtaa 8-10 tekevät Critical Social Justice -ideologioista äärimmäisen vaarallisia koko länsimaiselle kulttuurille.

1) Tieto on yhteiskunnan ryhmien luoma sosiaalinen rakennelma. Nämä ryhmät määräytyvät identiteettinsä rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden ja muiden osalta, ja niillä katsotaan olevan hallitseva tai marginalisoitu asema yhteiskunnassa.

2) Hallitsevat ryhmät – valkoiset, varakkaat, heterot, länsimaiset miehet – saavat päättää, mitkä tiedot ovat oikeutettuja ja mitkä eivät. He valitsevat ne, jotka palvelevat heidän omia etujaan.

3) Näistä legitimoiduista tiedoista tulee sitten hallitsevia diskursseja yhteiskunnassa ja yksinkertaisesti tapa puhua asioista. Kaikki ovat väistämättä sosiaalistuneet niihin, eivätkä voi välttyä siltä.

4) Ihmiset yhteiskunnan kaikilla tasoilla puhuvat sitten näillä tavoilla – tämä luo ja ylläpitää sortovallan järjestelmiä, kuten valkoisten ylivaltaa, patriarkaattia ja transfobiaa.

5) Useimmat ihmiset eivät voi nähdä sortovallan järjestelmiä, joihin he ovat osallisina, koska heidät on sosialisoitu niin, että heillä on tiedostamatta noita hyvin erityisiä ennakkoluuloja.

6) Siksi sortoa käyttävän vallan järjestelmät ovat suurelta osin näkymättömiä ja kriittisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aktivistien on teoretisoitava niiden olemassaolo ja toimintatavat.

7) Ne, jotka ovat opiskelleet Critical Social Justice -teorioita – erityisesti niitä kannattavat syrjäytyneet ryhmät – pystyvät paremmin näkemään näkymättömät valtarakenteet ja välittämään tietoa niistä kaikille muille. (Tästä syystä heitä kutsutaan usein heränneiksi "woke"-ihmisiksi)

8) Sosiaalinen oikeudenmukaisuus voidaan saavuttaa vain saamalla kaikki uskomaan näihin teorioihin. Tämä edellyttää näiden näkymättömien valtarakenteiden ja niiden oman osallisuuden näkemistä sekä sitoutumista niiden purkamiseen.

9) Kaikki erimielisyydet yllä olevien uskomusten kanssa tai vastustaminen niiden vahvistamiselle on todiste joko tietämättömyydestä tai itsekkäästä haluttomuudesta hyväksyä osallisuutta sortaviin valtarakenteihin ja on automaattisesti pätemätön.

10) Tästä syystä liberaali usko yksilön tahdonvapauteen arvioida erilaisia ​​ideoita ja hyväksyä tai hylätä ne on itseään palveleva myytti ja liberalismi, ennen kaikkea lähes kaikki muut ideologiat, on suuri este sosiaalisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiselle.

https://helenpluckrose.substack.com/p/defining-woke-and-wokeness (luettu 24.10.23)