Blogitekstejä
14.4.24
Blogiteksti 16
Antonio Gramchi (1891-1937) - kulttuurimarxisti, jonka mukaan uskonto, perhe, koulutus, media ja lainsäändäntö tulee vallata marxilaisilla ideologioilla, jotta kommunistinen vallankumous toteutuu
Antonio Gramchi (1891-1937) oli Italian kommunistisen puolueen perustaja fasistisessa Italiassa. Benito Mussolini laittoi hänet vankilaan. Vangittuna silmälasipäinen Gramchi kirjoitti poliittisen teoriansa muistikirjoihin, jotka salakuljetettiin hänen vankilasellistään ja jotka myöhemmin julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen osuvasti nimetyissä "Prison Notebooks" -julkaisussa.
Marx ja Engels väittivät, että hallitseva luokka, kapitalistinen porvaristo, sorsi taloudellisesti työväenluokkaa eli proletariaattia. Heidän kommunistisen manifestinsa vaati proletariaattia kapinoimaan porvaristoa vastaan ja perustamaan uuden maailmanlaajuisen hallintojärjestelmän.
Marx ja Engels pyrkivät väkivaltaisten kapinoiden kautta eliminoimaan kaikki luokkarakenteet ja kapitalistiset talousjärjestelmät koko planeetalla ja kehittämään utopistisen yhteiskunnan, jossa ihmisten yksilönvapaus ja poliittinen mielipidevapaus pyyhittäisiin pois kollektivistisen kommunismin hyväksi.
Antonio Gramchi ymmärsi, että Karl Marxin suunnitelma työväenvetoisesta vallankumouksesta hallitsevan luokan kaatamiseksi ei toteutuisi. Proletariaatti ei aikonut kapinoida porvaristoa vastaan, vaikka Marx kuinka sanoi heille, kuinka sorrettuja he ovat. Gramchin mukaan syy oli se, että työläiset viihtyivät liian hyvin kulttuuri-instituutioidensa ympäröimänä, ja marxilainen vallankumous järkyttyisi niitä. Gramchi väitti, että niin kauan kuin proletariaatti noudattaa hallitsevan luokan uskomusjärjestelmää ja arvoja - kuten uskoa ydinperheeseen, kapitalistinen talousjärjestelmään, Jumalaan, isänmaallisiin arvoihin ja kansallisvaltioon - Marxin vallankumous ei koskaan käynnistyisi.
Pelkän työläisten kapinan sijaan Gramchi ehdotti, että marxilainen teoria tarvitsi uudet suunnannäyttäjät. Uusien suunnnanäyttäjien luominen vaati proletariaatin uudelleenkoulutusta. Gramchi uskoi, että tämä olisi ensimmäinen askel kulttuuristen normien purkamisessa ja niiden kulttuuri-instituutioiden horjuttamisessa, joihin hallitseva luokka luotti. Kun kulttuuri-instituutiot on horjutettu, proletariaatilla ei enää olisi liian mukavaa, ja se toteuttaisi vallankumousen kapitalistista hallitsevaa luokkaa vastaan.
Gramchin teoria instituutioiden kumoamisesta marxilaisuuden asettamiseksi yhteiskuntaan ei ollut abstrakti idea. Gramchi tunnisti monia kulttuurin pilareja, joita vastaan on hyökättävä. Tärkeimmät niistä olivat uskonto, perhe, koulutus, media ja laki. Marxilaisten olisi otettava haltuun nämä, jotta kommunistinen vallankumous toteutuisi.
Lähde
Liz Wheeler: Hide Your Children - Exposing the Maxist behind the Attack on America's Kids. Regnery Publishing, 2023.
7.2.24
Blogiteksti 15
Marxismi ei ole talousjärjestelmä - se on uskonto, jonka keskeinen käsite on "dialektiikka"
Marxismi on uskonto, vaikka sen kannattajat eivät sitä välttämättä myönnä. Tämän uskonnon keskeinen käsite on "dialektiikka".
TIKHistory-kanavalla on hyvä esitys aiheesta. Suomensin siitä pätkän:
Tämän uskonnon kannattajat uskovat, että on olemassa todellinen jumala, joka ei ole aineellinen eikä fyysinen, vaan se on puhtaasti henkinen. Se on "Absoluuttinen Idea" tai "Henki" tai miksi sitä halutaan kutsua. He uskovat myös, että taivaassa oli halkeama, ja tästä halkeamisesta heitettiin tosijumalan sirpaleita eetteriin. Demiurgi (paholainen) loi sitten aineellisen maailman vankilaksi tosi jumalan sirpaleille. Aivan kuten Matrix-elokuvassa, olemme kaikki tämä fantasiamaailma, joka ei ole totta, me vain ajattelemme sen olevan. Ja agentti Smith, demiurgi, yrittää estää meitä ymmärtämästä mitä olemme - olemme jumala. Emme tiedä, että olemme jumala, mutta jos ymmärrämme, että olemme, näemme koodin Matrixissa ja voitamme. Mutta tämä tarkoittaa sitä, että aineellinen maailma ja jokainen meistä siinä ovat idean (jumalan) sirpaleita. Ja jumalan tarkoitus - meidän tarkoituksemme - on kokoontua yhdeksi ja ymmärtää, että olemme jumala. Itse asiassa jumala yrittää muistaa olevansa jumala. Joten kuinka muistamme, että olemme jumala? Tapa, jolla teemme sen, on ymmärtää, että jumala ei ole aineellinen, hän on siksi puhtaasti "Idea". Tarvitsemme siis tietoa tästä ideasta. Tästä syystä uskontoa kutsutaan gnostilaisuudeksi (tai ehkä hermetismiksi, joka on samanlainen). Kun tajuamme, että olemme jumala - se on gnosis. Tiedon tavoittelumme johtaa meidät Ideaan. Tavoitteemme on siis hankkia tietoa jumalasta. Ja kuinka saamme tämän tiedon jumalasta? Dialektiikan kautta. Dialektiikka esittelee itsensä logiikkana ja tieteenä - se ei ole kumpaakaan, se on alkemiaa, se on taikuutta, se on hölynpölyä. Se on jotain, mitä ihmiset uskovat, koska se on uskonnollinen usko.
Dialektiikan tarkoitus on A) hämärtää tosiasia, että se on uskonto B) luoda taivas maan päälle, jotta sinusta voi tulla jumala.
Dialektiikka uskoo, että jumalan yhdistäminen tapahtuu historian lopussa, koska kun jumala on luotu (kun sirpaleista tulee jälleen jumala), niin historiaa ei tarvita. Se on historian lopun kultti.
Dialektiikan tarkoitus on päästä historian loppuun ja yhdistyä jumalaksi. Dialektikot yrittävät "immanentize the eschaton", he yrittävät saada aikaan historian lopun. Paras tapa tehdä tämä on nopeuttaa yhteiskunnan kehitystä.
Ristiriidassa olevista asioista normaali ihminen sanoisi, että on ongelma - jotakin on ilmeisesti vialla, ja asiaa on mietittävä uudelleen. Dialektiikot hyväksyvät ristiriidan. Itse asiassa he sanovat, että ristiriidat ovat hyviä! He sanovat, että se on hedelmällinen maaperä progressiivisuudelle. He torjuvat ajatuksen, että meidän pitäisi selvittää, mikä argumentti on oikea ja mikä väärä. Dialektiikojen mukaan ristiriidat pitää syntetisoida yhdessä, jotta voidaan löytää "korkeampi" totuus; Loppujen lopuksi yritämme tulla jumalaksi, eikö niin? Kun olet dialektinen, oikeaa ja väärää ei voida enää määrittää. Menetät kykysi ajatella, koska kaikesta tulee ristiriitaista kaaosta. Joten ainoa oppaasi on korkeampi synteesi, joka on johtaja - esimerkiksi Stalin, Lenin tai Mao.
LÄHDE: https://www.youtube.com/watch?v=Bb_tJ59bSzg (katsottu 6.2.24)
29.1.24
Blogiteksti 14
Postmodernismi - keskustelu totuudesta ja valheesta on epäoleellista
Postmodernismi on uskomus siihen, että tieto ei ole aidosti maailmaa koskevia totuuksia vaan ilmaisee poliittisen valtaa. Postmodernistien mukaan tieto on kulttuurinen konstruktio ja vallan vahvistamaa. Postmodernismi perustuu osittain uskomukseen, että vaikka maailma saattaa olla olemassa, totuutta ei ole siksi, että se on kulttuurinen konstruktio. (1)
Yleisesti annettu esimerkki on, että jotkut kulttuurit menneisyydessä uskoivat, että aurinko kiertää maata - ja sitä pidettiin tietona. Se, onko se väite totta vai tarua, ei ole erityisen kiinnostavaa postmodernissa teoriassa. Olipa se totta tai tarua, sitä pidettiin totena, ja tämä totuus liittyy läheisesti valtaan, ja kuinka valta toimii yhteiskunnassa. Postmodernismi on kiinnostunut prosessista, jossa ne, joilla on valta päättää, onko väite "totta" tai "tietoa", tekevät niin, ja kuinka tuo "tiedon" asema välittyy vallan kautta koko yhteiskuntaan. Postmodernistit katsovat, että keskustelu totuudessa ja valheesta ovat epäoleellisia - kun joku uskoo jonkin olevan totta (eli se on hänelle tietoa), jollekulle on täytynyt antaa valtuudet sanoa sen olevan totta ja kehottaa uskomaan siihen sanomalla niin. Postmoderni teoria kyseenalaistaa kaiken sellaisen prosessin, jossa annetaan auktoriteetti tietoa koskeville väitteille. (1)
Tämän vuoksi sukupuolentutkijat ja queer-aktivistit pillastuvat, jos heille kertoo biologisia totuuksia - se on heille valtarakenteen rakentamista.
Lähde (1) James Lindsey: Race Marxism. New Discourses, 2022. Sivut 124-125.
27.1.24
Blogiteksti 13
Sukupuolten moninaisuudella ei ole mitään tekemistä minkään vähemmistön kanssa - kyseessä on queer-teoria
Presidenttiehdokkaiden vastausten myötä "sukupuolten moninaisuus" on taas herättänyt keskustelua. Esimerkiksi Ivan Puopolo on arvostellut Youtube-kanavallaan niitä ehdokkaita, jotka sanovat sukupuolia olevan enemmän kuin kaksi. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että on äärimmäisen noloa kierrellä tieteellisiä totuuksia suosion menettämisen pelossa. Arvostelusta huolimatta todella harvalla Suomessa on oikeaa tietoa tästä sukupuolisekoilusta.
Kyse ei ole sukupuolidysforiasta kärsivien ihmisten tukemisesta vaan queer-teoriasta. Queer-teoria on 1980- ja 1990-luvuilla Yhdysvaltojen yliopistoissa kehitetty äärivasemmistolainen seksuaalipoliittinen ohjelma, jossa on neljä tavoitetta.
1.) Tuhota ihmisten käsitys sukupuolesta. 2.) Tuhota ihmisten käsitys seksuaalisesta suuntautuneisuudesta, joka perustuu kahteen sukupuoleen. 3.) Tuhota lasten seksuaalinen viattomuus. 4.) Poistaa yhteiskunnasta kaikki seksuaaliset normit ja sallia myös lapsiporno, insesti ja pedofilia.
Queer-teoria on radikaalifeminismin pohjalta kehittynyt neomarxilainen ideologia, joka yhdistää Frankfurtin koulukunnan kehittämää "kriittistä teoriaa" ja postmodernismia. Sen mukaan edellä mainitut neljä asiaa ovat "sosiaalisia ja kulttuurisia konstruktioita", jotka ylläpitävät "heteronormatiivisuutta" ja "CIS-normatiivisuutta" ja sitä kautta kapitalistista yhteiskuntaa. SIksi nämä "valtarakenteet" pitää poistaa eli dekonstruoida.
Queer-teoria on Suomessa institutionalisoitunut yliopistoihin, lukuisiiin eri järjestöihin, lainsäädäntöön uuden translain myötä ja - mikä pahinta - varhaiskasvatuksen ohjeisiin, ja sitä tuetaan julkisilla verorahoilla. Uusi translaki, SETA, Pride-tapahtumat, Helsingin kaupungin sateenkaarityöpajat, Malmitalolla kulttuurifestivaalin alaikäisistä drag queeneistä kertova elokuva, opetushallituksen ohjeet ja kansanedustaja Juha Mäenpään muilutus perustuvat queer-teoriaan. Queer-teoria on yhdistelmä uskonnollista kulttia ja poliittista aktivismia. Vaaralliseksi sen tekee se, että queer-aktivistit pyrkivät ujuttamaan sitä pikku hiljaa yhteiskuntaan vähemmistöempatian varjossa ja suuntaavat propagandansa ensisijaisesti lapsiin ja nuoriin.
22.1.24
Blogiteksti 12
Max Horkhaimer, "The Critical Theory", Frankfurtin koulukunta, kulttuurimarxistit ja woke-ajattelun synty sata vuotta sitten - tieteen ei tarvitse olla kiinnostunut totuudesta
Suomensin ja tiivistin James Lindseyn tekstiä kriittisestä teoriasta.
Frankfurtin koulukunta on kutsumanimi 1920-luvulla Frankfurtin yliopistoon perustetulle Sosiaalitutkimuksen instituutille. Sen kehittämä kriittinen teoria (The Critical Theory), keskittyi valta-analyyseihin, jotka alkoivat marxilaisesta näkökulmasta tarkoituksenaan ymmärtää, miksi marxilaisuus ei osoittautunut menestyksekkääksi länsimaissa - maat eivät liittyneet joukolla Venäjän vallankumouksen aloittamaan liikkeeseen. Se kehitti nopeasti "post-marxilaisen" kannan, joka kritisoi Marxin ensisijaista keskittymistä talouteen ja laajensi hänen näkemyksensä vallasta, vieraantumisesta ja hyväksikäytöstä kaikkiin valistuksen jälkeisen länsimaisen kulttuurin osiin. Nämä teoreetikot kutsuivat joskus itseään "kulttuurimarxilaisiksi". Frankfurtin koulukunnan päätavoitteena oli yhdistää marxilainen talousteoria freudilaisen psykoanalyyttisen teorian kanssa, jotta voidaan selittää sekä fasismin nousu että syyt, miksi kommunistisia vallankumouksia ei tapahtunut ja ei tapahdu länsimaisissa demokratioissa, kuten Marx oli ennustanut. (1)
Max Horkheimer määritteli "kriittisen teorian" suorana vastakohtana "perinteiselle teorialle" vuoden 1937 teoksessa "Traditional and Critical Theory". Perinteisen teorian on tarkoitus kuvata jotakin ilmiötä, ja sen tarkoituksena on ymmärtää, miten se toimii ja miksi se toimii kyseisellä tavalla. Kriittisen teoria lähtee yhteiskunnan ohjaavasta normatiivisesta moraalisesta näkemyksestä ja kuvailee, kuinka kritisoitava kohde epäonnistuu tuossa visiossa ja määrää aktivismia sen kumoamiseksi, hajottamiseksi, kaatamiseksi tai muuttamiseksi – toisin sanoen yleensä yhteiskunnan murtamiseksi ja sitten uudelleen muokkaamiseksi tietyn kriittisen teorian määrätyn vision mukaisesti. Tämä sanan "kriittinen" käyttö on peräisin Marxin vaatimuksesta, että kaikkea on kritisoitava "häikäilemättömästi" ja hänen kehotuksestaan, että yhteiskunnan tutkimisen tarkoitus on muuttaa sitä. On syytä huomata, että kriittinen teoria on vain vähäisesti kiinnostunut totuudesta. (1)
Frankfurtin koulukunnan kriittiset teoreetikot tarkastelivat valtajärjestelmiä ensisijaisesti sen perusteella, kuinka ne riistävät ja sorsivat työväenluokkaa ja laajemmin tiettyjä jokapäiväisiä kansalaisia - toisin kuin eri eliittiluokkien jäseniä. Kriittisten teorioiden tarkoituksena on tehdä näkyväksi yhteiskunnan alitutkittuja tai näkymättömiä oletuksia ja valtadynamiikkaa sekä kyseenalaistaa, kritisoida ja varsinkin problematisoida niitä. Kriittisten teorioiden ensisijainen tavoite on jonkin tunnistaminen "ongelmalliseksi". (1)
Yksi Frankfurtin koulukunnan kriittisten teoreetikkojen tavoitteista oli käsitellä kulttuurista valtaa tavalla, joka mahdollisti työväenluokan tietoisuuden heräämisen pois kapitalismin ideologiasta sen voittamiseksi. Erityisesti nämä teoreetikot olivat päättäneet, että syynä, miksi kommunistinen vallankumous ei ollut vielä onnistuneesti levinnyt länteen, oli se, että jotkin asiat liberaalissa länsimaisessa kulttuurissa on täytynyt estää vallankumouksia toteutumasta. Kriittisen teorian tavoitteena oli tässä mielessä tunnistaa, mitä nämä ongelmat olivat, ja löytää tapoja niiden purkamiseksi. Hegemonisten ideoiden dominointi yhteiskunnassa johtaa muiden ideoiden syrjäytymiseen, mikä estää muutosta ja ylläpitää sortoa. (1)
Kriittisessä menetelmässä ei ole tarvetta ymmärtää käsitteitä tai rakenteita; tarvitsee vain valita tapoja, joilla ne voidaan tulkita epätäydellisiksi. Keskittyminen identiteettiin, kokemuksiin ja aktivismiin totuuden löytämisen sijaan johtaa ristiriitaan empiirisen tutkimuksen kanssa ja heikentää luottamusta tätä lähestymistapaa käyttävän tieteen arvoon. Kriittiset teoriat alkavat lähes aina johtopäätöksistään – heidän omista olettamuksistaan yhteiskunnan vallan dynamiikasta, niiden ongelmallisuudesta ja tarpeesta hajottaa tai purkaa niitä. (1)
Kriittinen teoria on tarkoitettu keinoksi muuttaa yhteiskuntaa taistelemalla vaurauden vakautta vastaan tuomalla ihmiseen uusi moraali, joka tekee hänestä fysiologisesti riippuvaisen jonkinlaisesta uussosialistisesta vapautumisen tunteesta. (2)
Lähteet: (1) https://newdiscourses.com/tftw-critical-theory/ (luettu 22.1.232) (2)James Lindsey: Race Marxism. New Discourses, 2022. Sivu 132.
Miten tämä liittyy Suomeen`? Frankfurtin koulukunnan kulttuurimarxistit olivat juutalaisia. He pakenivat Yhdysvaltoihin natsien tultua valtaan. Siellä he levittivät ajatuksiaan yliopistoissa. 60-luvulla ajatukset radikalisoituivat nuorisossa, ja nämä nuoret menivät aikuistuttuaan töihin yliopistoon. Kriittinen teoria on levinnyt Suomen yliopistoihin. Siellä opiskelijat aivopestään maailmankuvaan, joka perustuu kriittiselle teorialle. Nämä opiskelijat menevät töihin mediaan, kuten Yleen ja Helsingin Sanomiin. Tämän vuoksi Yle ja Helsingin Sanomat tuottavat vasemmistopropagandaa.
22.1.24
Blogiteksti 11
O'Sullivanin laki - vasemmistolaisuus on hengen ja järjen entropiaa
O´'Sullivanin laki (O'Sullivan's law) sanoo, että mikä tahansa organisaatio tai yritys, joka ei ole nimenomaisesti oikeistolainen, muuttuu ajan myötä vasemmistoiseksi. Laki on nimetty brittitoimittaja John O'Sullivanin (s.1942) mukaan. Organisaatiot voivat torjua O'Sullivanin lain, jos sen tekijät pitävät sen mielessä ja pysyvät valppaina ja totuudenmukaisina.
Yksi syy tähän on vasemmiston suvaitsemattomuus vs. oikeistolainen suvaitsemattomuus. Oikeistolaiset ovat valmiita palkkaamaan avoimesti vasemmistolaisia työntekijöitä oikeudenmukaisuuden nimissä. Vasemmistolaiset, äärimmäisen suvaitsemattomat, eivät päästä ei-liberaalia lähellensä ja ahdistelevat heitä aina kun on tilaisuus. Seurauksena on ajan mittaan, että konservatiivisiin yrityksiin soluttautuu vasemmisto, mutta vasemmistolaiset yritykset pysyvät ennallaan tai huononevat.
Näin tapahtuu esimerkiksi kansoille, kirkoille ja yliopistoille, kun niiden alkuvaiheen vapauttama energia hiipuu hitaasti. Sen sijaan, että ne käyttäisivät elinvoimaa omaperäisyyteen ja luomiseen, ne joutuvat pakkomielteeseen itsetutkiskelusta ja suosiosta. Vasemmisto on hengen ja älyn entropiaa.
Lähteet
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=O%E2%80%99Sullivan%E2%80%99s%20Law<br> (luettu 22.1.2024)
https://en.wikipedia.org/wiki/John_O%27Sullivan_(columnist)<br class=""> (luettu 22.1.2024)22.11.23
Blogiteksti 10
Queer-teoreetikko: "Transseksuaalinen ruumis on teknologinen rakennelma, joka edustaa sotaa länsimaista yhteiskuntaa vastaan."
Suomensin osan Christopher F. Rufon tekstistä "The Origins of transgenderism". https://www.youtube.com/watch?v=Xwsekb5QReo (katsottu 20.11.23). Siinä on tiivistetty hienosti se, mistä transaktivismissa ja sukupuolisekoilussa on kyse - kommunistien vallankumousyrityksestä.
Christopher F. Rufo: "The Origins of transgenderism
Ymmärtääkseen transliikettä meidän on aloitettava lyhyellä historian oppitunnilla. 1980-luvun lopulla joukko kirjailijoita, esimerkiksi Judith Butler, Gayle Rubin, Sandy Stone ja Susan Styker perustivat queer-teorian ja transsukupuolisuustutkimuksen. He väittivät, että sukupuoli oli sosiaalinen konstruktio, jota käytetään rotu- ja seksuaalivähemmistöjen sortamiseen. He tuomitsivat miehen ja naisen kategoriat ja sukupuolten binäärisyyden, joka tukee heidän mukaansa heteronormatiivisuutta, valkoisen miehen seksuaalista valtarakennetta. Queer-teoreetikot väittivät, että nämä järjestelmät on armottomasti purettava ja tuhottava, ja kaikkein tehokkain ja dramaattisin tapa saavuttaa se on transsukupuolisuus. Jos miehestä voi tulla nainen, ja nainenkin voi olla mies, he uskoivat, että koko luomakunnan rakenne voitaisiin kaataa.
Susan Styker on yksi transliikkeen perustajista. Tunnetuimmassa esseessään "Performing Transgender Rage" Styker väittää, että transseksuaalinen ruumis on teknologinen rakennelma, joka edustaa sotaa länsimaista yhteiskuntaa vastaan. "Olen transseksuaali, joten olen hirviö", Styker kirjoittaa. "Ja tämän ruumiin kohtalo on kanavoida raivonsa ja kostonsa luonnollistettua heteroseksuaalista järjestystä, perinteisiä perhearvoja ja itse luonnon hegemonista sortoa vastaan."
On tärkeä ymmärtää seuraava asia. Transsukupuolinen liike täysin poliittinen ja käyttää henkilökohtaisen identiteetin rakentamista edistämään kollektiivista poliittista visiota. Jotkut transaktivistit jopa uskovat heidän liikkeensä edustavan marxismin tulevaisuutta. Esseekokoelmassa nimeltä "Transgender Marxism" Rosa Lee väittää, että transihmiset voivat toimia proletariaatin uutena etujoukkona, joka lupaa poistaa heteronormatiivisuuden samalla tavalla kuin alkuperäinen marxismi lupasi lakkauttaa kapitalismin. Lee kirjoittaa: "Toisella aikakaudella marxilaiset puhuivat uuden sosialistisen ihmisen luomisesta ratkaisevana tehtävänä laajemmassa sosialistisen yhteiskunnan rakentamisessa. Nykyään nousevan fasismin ja nousevan sosialistisen liikkeen aikana haasteemme on transseksualisoida marxismimme. Meidän pitäisi ajatella aikamme kommunismiin siirtymistä niin, että se sisältää siirtymisen uuteen kommunistiseen minään, uusiin tapoihin olla ja ylläpitää suhteita toisiin. Tämä on transliikkeen suuri projekti: miehen ja naisen eron poistaminen, luonnon asettamien rajoitusten ylittäminen ja transihmisten henkilökohtaisen taistelun kytkeminen vallankumouksen poliittiseen taisteluun. Koko yhteiskunta on järjestettävä uudelleen vahvistamaan transihmisten identiteettiä, ja mikä tärkeämpää, heidän politiikkansa."
18.11.23
Blogiteksti 9
Huoltajat - suojelkaa lapsia ja nuoria Agenda2030-propagandalta
Agenda 2030 on kestävä kehityksen globaali toimintaohjelma. Sen nettisivulla lukee, että pääministeri Sipilän hallitus laati ensimmäisen toimeenpanosuunnitelman vuonna 2017 ja pääministeri Marinin hallitus päivitetyn toimintasuunnitelman vuonna 2020. Marin päätti rakentaa sen intersekstionaalisen feminismin varaan. Plan Internationalin asiakirjassa intersektionaalista feminismiä painotetaan sivulla 9
https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 https://plan.fi/wp-content/uploads/2021/09/tasa-arvo-ja-ilmastokriisi.pdf
Työskentelen opettajana yläkoulussa. Vuosittain kaikki kasiluokkalaiset viedään juhlasaliin, jossa ulkopuolinen henkilö pitää esityksen, jonka tarkoitus on "kasvattaa tahtotilaa edistää yhdenvertaisuutta". Käytännössä se on intersektionaalisen feminismin julistamista ja kommunismin paasaamista. Viime kerralla luennoitsija sanoi suoraan: "Tavoite on lopputulosten tasa-arvo."
Olen käsitellyt intersektionaalista feminismiä aikaisemmissa blogiteksteissäni ja lisää on luvassa. Intersektionaalinen feminismi sisältää maailmankuvan, jota en tahtoisi lapsille ja nuorille opettaa. Minusta huoltajien olisi hyvä tietää, mitä nuorille opetetaan Agenda2030-toimintaohjelman varjolla, jotta he voivat halutessaan anoa luokanohjaajalta kyseiset päivät vapaaksi.
Kumpaa seuraavista maailmankuvista haluat vahvistaa nuorten mieliin? *Vaihtoehto 1: Maailma on täynnä mahdollisuuksia, ja ahkeralla opiskelulla ja työnteolla voit rakentaa mielenkiintoisen ja palkitsevan elämän. *Vaihtoehto 2: Maailma on täynnä sortavia valtarakenteita, jotka tekevät hyvän elämän mahdottomaksi, ellei pyhitä koko elämäänsä niitä vastaan taistelemiseen. Ne valtarakenteet pitää purkaa, ja se jälkeen maailmasta tulee kommunistinen utopia.
Suomen oikeistohallituksen pitäisi herätä, korjata Sanna Marinin hallituksen sotkut tässäkin asiassa ja päivittää Agenda2030-toimintasuunnitelma. Jos seuraavat seitsemän vuotta paukutetaan kaikkien nuorten päähän intersektionaalista feminismiä, sillä voi olla aika huonoja vaikutuksia Suomen tulevaisuudelle. Tarvitsemme uusia ahkeria työntekijöitä, emme uhriutuvia mielenosoittajia.
11.11.23
Blogiteksti 8
Intersektionaalisen feminismin outouksia - Queers for Palestine
Hamasin Israeliin 7.10.23 tekemän terrori-iskun jälkeen yliopistoilla ja kaduilla nousi mielenosoituksia eri puolilla maailmaan. Hämmentävä ryhmä oli queer-aktivistit, jotka kantoivat kylttiä "Queers for Palestine!"
Mitä yhteistä on queer-aktivisteilla ja Hamasin terroristeilla? Lyhyesti tiivistäen queer-aktivistit haluavat rikkoa rajat sukupuolten ja seksuaalisten suuntautumisten välillä sekä poistaa seksuaalisuutta koskevat käyttäytymissäännöt, koska ne ylläpitävät "valtarakenteita". Hamasin islamistitaistelijat kannattavat sukupuolirooleja, ja heillä on tiukkoja seksuaalista käytöstä koskevia normeja. Mitä luulet - kuinka nopeasti queer-aktivisteille opetetaan basehyppyä ilman laskuvarjoa, jos heidät viedään Gazaan?
Mitä tästä "Queers for Palestine" -ilmiöstä pitäisi ajatella? Ensiksikin se on yksi todiste lisää sille, että intersektionaalinen feminismi on uskonto. Täysin erilaiset ihmiset eri puolilta maailmaa ovat yhdistyneet taistelemaan myyttistä vihollista vastaan. Tämä myyttinen vihollinen on "sortaminen", englanniksi "oppression", joka on tässä tapauksessa yhdistetty Israeliin neomarxilaisilla ideologioilla eli poiskoloniaalisella teorialla ja kriittisellä rotuteorialla.
Toiseksi intersektionaalinen feminismi tekee mahdottomaksi keskustella ja ratkaista vaikeita ongelmia järjellä ja logiikalla tai tehdä kompromisseja. On absoluuttisesti paha sortaja ja absoluuttisesti hyvä sorrettu. Tämä maailmankuva estää woke-ihmisiä näkemästä todellisuuden objektiivisesti, estää muodostamasta mielipiteitä eri näkökulmia pohtimalla ja estää muuttamasta mielipiteitä uuden tiedon perusteella.
Kolmanneksi intersektionaalisella feminismillä oikeutetaan eri moraaliset säännöt eri ihmisryhmille. Sorrettujen siviiliväestöön kohdistetut väkivaltaiset terroristi-iskut ovat moraalisesti oikein, sortajien vastatoimet terroristeja vastaan on moraalisesti väärin. Queer-aktivistien lisäksi myös BLM (Black Lives Matter) -liike ilmaisi tukensa Hamasille terrori-iskun jälkeen. Tämä osoittaa, että intersektionaalinen feminismi ei ole enää akatemista viisastelua - sillä pyritään vaikuttamaan jopa maailmanpolitiikkaan.
Queers for Palestine -ilmiöstä pohdintaa on myös kanavalla Black Conservative Perspective https://www.youtube.com/watch?v=Q6s3fvQEZpI
Olen käsitellyt queer-teoriaa blogiteksteissäni nro 5 ja 3.
4.11.23
Blogiteksti 7
CRITICAL RACE THEORY - objektiivisuus, neutraalius, tasapainoisuus ovatkin yhtäkkiä rasistisia
Oletko ihmetellyt, miksi rasismikeskustelu riehui kesällä 2023? Minä en ole. Jos oli perehtynyt neomarxilaisiin ideologioihin, tajusi jo etukäteeni, että rasismimylly syntyy sadan prosentin varmuudella.
Saanko esitellä teille ideologian "critical race theory"?
CRT on suomennettuna kriittinen rotuteoria. Tässä esityksessä käytän englanninkielisiä termejä, jotta termien kääntämisessä ei tule väärinkäsityksiä tai merkityseroja.
Critical race theory
CRT juontaa juurensa 1960-luvun Yhdysvaltoihin. Sinä aikana alkoi vasemmistolainen liikehdintä, josta käytetään nimeä "new left." Silloin opiskelijat, mustat, naiset ja homot alkoivat vaatia oikeuksia. Osa heistä perustelivat oikeuksia liberalismilla ja yksilönvapauksilla. Toinen osa näistä ihmisistä olivat radikaaleja äärivasemmistolaisia. Heille ei riittänyt tasa-arvoiset oikeudet, vaan heidän tavoitteenaan oli tehdä vallankumous koko yhteiskuntaan. Myöhemmin nämä radikaalit ajattelijat menivät töihin yliopistoihin. He kehittivät ajatuksiaan, ja näistä ajatuksista syntyi muun muassa critical race theory.
Traditional civil right discourses, Martin Luther King, color blindness
CRT-teoreetikoilla on syvä epäluottamus 60-70-lukujen kansalaisoikeusliikkeeseen, jota esimerkiksi Martin Luther King edusti. He haluavat korvata sen kokonaan uudella ajattelutavalla.
Traditionaalinen kansalaisoikeusliike ja Martin Luther King kannattivat "värisokeutta". Ihonväri otetaan pois päätäntäprosesseista päivittäisistä kohtaamisista ja lainsäädännöistä. Kaikkia kohdellaan ihonväristä riippumatta samalla tavalla. CRT-teoreetikoiden mukaan tämä ei toimi, koska ihmiset ovat ajattelultaan liian vinoutuneita.
Assimilation, racial integration, cultural genocide
CRT-teoreetikot eivät usko assimilaatioon eivätkä integraatioon. CRT-teoreetikoiden mukaan yhteiskunta on täynnä epätasa-arvoisia valtarakenteita. Vahvemmat kulttuurit tuhoavat vähemmän vahvan kulttuurin ja sen identiteetin. Tästä CRT-teoreetikot käyttävät vahvaa ilmaisua cultural genocide. Heidän mukaansa assimilaatio ja integraatio vähättelevät rodun merkitystä.
Race conciousness, black nationalism, Malcolm X, Stokely Carmichael
CRT-teoreetikoiden mukaan tavoitteena on iskostaa ihmisten mieleen rotutietoisuus. Tämän ajattelun juuret ovat black nationalismissa ja Malcolm X:n ja Stokely Carmichaelin 60-luvun julistuksissa.
Deconstruction, reconstruction, oppression
CRT yrittää paljastaa piilotettuja rakenteita ja sitä, miten rotu vaikuttaa elämässä. Se kyseenalaistaa liberalismia, tasa-arvoista kohtelua, valistuksen ajan rationalismia ja neutraalia suhtautumista lakiin. CRT yrittää rakentaa koko yhteiskuntaa uudestaan niin, että se vapauttaa sen kaikista sortorakenteisista (oppression).
Objektive, neutral, balanced, the white world
CRT yrittää muuttaa yhteiskuntaa siten, että se muuttaa ensin tieteen. Periaatteet objektiivisuudesta, neutraaliuudesta ja tasapainoisuudesta ovat "valkoista maailmaa", ja niistä tulee luopua tieteessä. Jos ihmisen ihonväri ei ole valkoinen, menettää identiteettinsä, jos noudattaa näitä periaatteita. Objektiivisuus, neutraalius ja tasapainoisuus ovat rasistista.
Race conciusness alternative, authenticity, subjectivity, political
CRT-teoreetikoiden mukaan tieteen pitää olla autenttista. Koko ajan pitää taistella sitä vastaan, että mukautuu valkoiseen maailmaan. Tieteen pitää olla subjektiivista ja poliittista. Tämä mielestäni täysin käsittämätön ja vahingollinen ajatus tulee, kuinka ollakaan - Max Horkheimerkin "Critical Theory" -kirjasta. Tämä kulttuurimarxisti ja hänen teoksensa on se tuhon siemen, josta länsimaiden vajoaminen hulluuteen on versonnut. Hänen ajatteluunsa hurahtaneet tutkijat työskentelevät akatemiassa vain poliittisten tavoitteiden takia.
Storytelling, experimental knowledge, lived experience
Mitä todisteita CRT-teoreetikot esittävät väitteilleen? Heidän mukaansa todisteena toimivat ihmisten tarinat ja kokemukset. Myös kaikki erot eri ihmisryhmien lopputuloksissa on merkki rasismista, muita selityksiä ei etsitä. Myös historiallinen konteksti pitää ottaa huomioon. Jos jotakin ihmisryhmää on syrjitty menneisyydessä, siitä löytyy todisteita nykyisyydessäkin. Pitää vain etsiä tarpeeksi tarkasti.
Power structures, racial biases
CRT-teoreetikoiden mukaan yhteiskunnan on täynnä rasistisia valtarakenteita ja vinoutumia. Jokainen joka osallistuu niihin, on rasisti. Jos valtarakenteet hyödyttävät ihmistä, eikä hän aktiivisesti vastusta niitä, hän on rasisti. Jos valtarakenteet eivät hyödytä ihmistä, hän ei voi olla rasisti. Toisin sanoen musta voi haukkua ja syrjiä valkoista miten paljon tahansa, eikä se ole rasismia. Jos valkoinen vain elää ja hengittää, hän on rasisti.
Systemic rasism
CRT-teoreetikoiden mukaan systeeminen rasismi on pilari, joka pitää amerikkalaista yhteiskuntaa koossa. Mielestäni on mielenkiintoista, että CRT on kehitetty Amerikassa muuttamaan amerikkalaista yhteiskuntaa ja se tuodaan noin vain Suomeen, vaikkei meillä ole mitään historian painolastia puuvillapelloilla raatavista orjista.
A regime of white supremise, reinforce the status quo
CRT-teoreetikoiden mukaan ihmisillä on rasistinen mielentila ilman, että he ovat siitä tietoisia. Rasismi on normeissa ja arvoissa. Sen takia yhteiskunnan arvoja on muutettava. Kun tarpeeksi paljon ihmisiä on saatettu rotutietoisuuteen, seuraa vallankumous, jonka tuloksena syntyy uusi yhteiskunta. Vallankumoukseen päästään levittämällä CRT-ideologiaa niin voimakkaasti, ettei kukaan enää kyseenalaista sitä. Se on kuin ympärillä oleva ilma.
CRT-teoreetikoiden mukaan kapitalismi on rasistista, ja siitä pitää luopua. CRT-teoreetikotkaan eivät tosin tiedä, millainen kapitalismista vapaa yhteiskunta olisi ja miten se toimisi. Tavoitteena on ainakin luopua demokratian periaatteesta "yksi ihminen, yksi ääni" ja varmistaa, että edustajat ovat rodun mukaan päättämässä asioista.
Yhteenveto ja oma mielipiteeni
Tiivistän yhteenvedoksi, että CRT ei ole mitään muuta kuin adaptoitunutta marxismia. Se on korvannut Marxin ajatuksen luokasta rodulla ja ihonvärillä. On sortavia ja sorrettuja ihmisryhmiä sekä piilotettuja sortorakenteita. Kun nämä sortorakenteet paljastetaan ja puretaan, jonkinlainen utopistinen yhteiskunta syntyy itsestään.
Itse pidän enemmän Martin Luther Kingin ajatuksista ja värisokeudesta. Kohtelen ihmisiä yksilöinä, en jonkun rodun edustajina. Lisäksi tieteen pitää ehdottomasti olla neutraalia, tasapainoista ja objektiivista. En irtisanoudu rasismista julkisesti, koska woke-ihmiset ovat muuttaneet salavihkaa rasismin määritelmää. Enkä ole antirasisti, koska en halua vahvistaa yhteiskunnassamme neomarxilaista kulttia, joka ajaa ihmisiä erilleen toisistaan. CRT on marxilaisten aktivistien salajuoni murtaa yhteiskunnan koossapitävät rakenteet.
Lähteenä Ryan Chapmanin videot (katsottu 4.11.23): *A Guide to Critical Race Theory https://www.youtube.com/watch?v=2rDu_VUpoJ8&t=906s *The '60s Radicals America forgot, Deep Dives https://www.youtube.com/watch?v=eHYpcXWCkUM
28.10.23
Blogiteksti 6
Milloin woke on ohi? Karmea totuus on, että ei koskaan.
Woke (Critical Social Justice) syntyi 1930-luvun lopulla niin sanotun Frankfurtin koulukunnan työn tuloksena. He jättivät tieteestä pois objektiivisen totuuden ja alkoivat etsimään piilotettuja valtarakenteita. 1960-luvun postmodernistit pyyhkäisivät toisenkin kerran pois totuuden pyrkimisen ja alkoivat kritisoimaan "dominoivia diskursseja". Karmea totuus on, että kokonaisia tieteenaloja on rakennettu täysin virheellisten paradigmojen varaan kohta sata vuotta. Paradigmojen korjaaminen uusilla paremmilla paradigmoilla on tieteessä erittäin vaikeaa.
Ihmis- ja yhteiskuntatieteet olisi pitänyt rakentaa biologian ja evoluutiopsykologian varaan, mutta niin ei haluttu tehdä poliittisista syistä. Biologia tuottaa populaation variaatiota - toisin sanoen ihmiset ovat erilaisia, ja heidän tuloksensa ovat luonnostaan erilaisia. Tämä ei kelvannut marxilaisille tieteentekijöille 1930-luvulla.
Critical Social Justice pulpahti yliopistojen ulkopuolelle 1960-luvulla. Silloin nuoriso radikalisoitui ja nämä radikaalit myöhemmin menivät opettamaan yliopistolle. Yliopistolta valmistuneet menivät töihin Piilaaksoon, mediaan ja politiikaan. Vasemmistopuolueet ovat ottaneet woke-ideologiat puolustettavikseen, koska mitä muuta niillä on? Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen vasemmistolla olisi ollut mahdollisuus esittää parannuksia ja vaihtoehtoja kapitalistisella talousjärjestelmälle. Sen sijaan se keskittyi identiteettipolitiikkaan ja jatkaa todennäköisesti samalla linjalla. Woke säilyy, mutta ideologian painotukset muuttuvat koko ajan.
Minulla selviytymiskeinona tällaisessa maailmassa on se, että opiskelen asioita mahdollisimman paljon, jotta tiedän, mistä mikäkin hullutus tulee. Näin säilytän oman mielenterveyteni ja saan tuotua joitakin positiivisia muutoksia ympäristööni. On vain hyväksyttävä se, ettei kaikkia pysty pelastamaan. Lisäksi on oltava rohkeutta sanoa asioita ääneen. Jos kaikki ovat hiljaa, marxismi ja postmoderni ovat ideapatogeenejä, jotka sairastuttavat maailman. Minä haluan olla yksi valkosolu - toivottavasti mahdollisimman monen muun joukossa.
27.10.23
Blogiteksti 5
Tuodaan queer-teoria päiväkoteihin ja peruskouluihin - mikähän voi mennä pieleen? Mietitäänpäs aivan kaikessa rauhassa.
Mitä ihmettä on "sukupuolten moninaisuus", joka on tuotu suomalaisiin peruskouluihin ja päiväkoteihin?
Sukupuolten moninaisuudella ei ole tekemistä trans-ihmisten kanssa, jotka haluavat kehodysmorfian vuoksi vaihtaa sukupuolensa toiseksi, miehestä naiseksi tai naisesta mieheksi (muutos kahden sukupuolten välillä). SIllä ei ole myöskään tekemistä intersukupuolisuuden kanssa.
Kyseessä ideologia, jonka nimi on "queer theory", jonka yksi keskeinen osa on niin sanottu gender-ideologia. Queer-teoria on yksi "kriittisiä teoriota". Kriittiset teorioista puhutaan nykyään woke-ideologioina. Yhteistä näille on se, että niiden kannattajat etsivät ja näkevät maailmassa myyttisiä valta- ja sortorakenteita, joita he pyrkivät aktiivisesti purkamaan. Siten he saavat kokemuksen siitä, että he ovat hyviä ihmisiä. Muita keskeisiä "kriittisiä teorioita" ovat intersektionaalinen feminismi, postkoloniaalinen teoria ja kriittinen rotuteoria. Tärkeimpiä queer-teorian luojia ovat Gayle Rubin ja Judith Butler.
Queer-teoria on tieteen, järjen ja logiikan kannalta niin omituinen, että sen ymmärtämiseksi pitää tietää seuraavat viisi historiallista taustatekijää:
1.) Postmodernismi ja ranskalaiset postmodernit filosofit Michel Foucault ja Jacques Derrida
Postmoderneilla filosofeilla oli radikaali skeptisismi objektiivista todellisuutta ja tiedettä (varsinkin biologiaa) kohtaan sekä poliittinen ideologia, jonka mukaan maailma on täynnä valtarakenteita, jotka on rakennettu tiedon ja kielen varaan.
2.) Kulttuurimarxismi
Muut maat eivät joukolla liittyneet Venäjän vallankumouksen aikana proletariaattien kapinaan. Tämä oli marxilaisten filosofien mukaan merkillinen mysteeri. He keksivät, että perhearvot, sukupuoliroolit ja seksuaaliset normit ylläpitävät kapitalistista järjestelmää, koska niiden avulla ihmiset ovat liian tyytyväisiä elämäänsä. Kun ne tuhotaan, kansalaiset heräävät sorron yöstä ja ryhtyvät kommunistiseen vallankumoukseen. Keskeisiä kulttuurimarxistisia filosofeja olivat Antonio Gramchi ja Herbert Marcuse.
3.) Seksologia-nimisen tieteenalan synkkä alkuhistoria
Seksologian pioneerit (esimerkiksi Alfred Kinsey, John Money) eivät olleet viisaita tieteen uranuurtajia vaan häiriintyneitä ihmisiä, joiden tutkimukset olivat puistattavan moraalittomia ja oksettavia. Alfred Kinsey haastatteli pedofiileja ja teki heidän lausunnoistaan päätelmiä lasten seksuaalisuudesta. John Moneyn oli vielä suurempi sekopää - hän yritti kasvattaa tyttöä pojasta, joka oli menettänyt vauvana peniksensä onnettomuudessa. Poika teki aikuisena itsemurhan. Kinseyn ja Moneyn sekopäiset älyttömät ajatukset jäivät kuitenkin elämään ilman, että ihmiset jaksaisivat tarkistaa niiden alkuperän.
4.) Feminismi ja seksipositiivisuus
Äänioikeuden ja samanpalkkaisuuden saavutettuaan feministit hajosivat erilaisiin koulukuntiin, joiden yhteinen piirre oli se, että kaikki koulukunnat vihasivat toinen tosiaan. Seksinegatiivisten feministien ja seksipositiivisten feministien välillä käytiin taistelu. Seksinegatiiviset ajattelivat, että yhdyntä on aina raiskaus. Seksipositiiviset puolestaan ajattelivat, että holtiton seksuaalinen käytös ja normien rikkominen ovat "voimaannuttavia kokemuksia". Seksipositiiviset voittivat, mutta juhlat eivät jatkuneet pitkään, koska HIV-virus levisi populaatioon. Jotkut feministit (kuten Monique Wittig) saivat idean, että naisten ja miesten biologian kieltäminen parantaisi naisten asemaa.
5.) Homona ja lesbona elämisen laittomuus
Joskus ei niin kauan sitten homona ja lesbona eläminen oli laitonta. Osa näistä vähemmistön edustajista ajatteli, että seksuaalinen anarkismi ja hölynpölyn levittäminen parantaisivat heidän asemaansa. Nyt jälkeenpäin tiedämme, että homot ja lesbot ovat saaneet tasa-arvoiset oikeudet poliittista tietä aivan järkiperusteilla. Tasa-arvon saavuttamisesta huolimatta anarkismi ja höpöhopö ovat jääneet aktivisteilla päähän.
Tällaisista historiallisista taustoista nousevat queer-teorian väitteet. Seuraavaksi tiivistän queer-teorian seitsemän kohdan avulla. Sen jälkeen selitän esimerkkien avulla keskeisiä queer-teorian käsitteitä.
Queer-teoria
1,) Tieteen tehtävänä ei ole tuottaa uutta tietoa todellisuudesta vaan paljastaa piilotettuja valtarakenteita.
2.) Objektiivista todellisuutta ei ole, tai ihmiset eivät pysty samaan siitä tietoa. Todellisuus luodaan kielen avulla. Ne, jotka kontrolloivat kieltä, kontrolloivat valtaa.
3.) Koko biologinen tiede on vain valkoisten heteromiesten salajuoni valtarakenteiden ylläpitämiseksi (esimerkiksi binäärinen sukupuolijako miehiin ja naisiin). Queer-aktivistit eivät yksinkertaisesti usko biologiaan. He suuttuvat, jos edes mainitsee koko sanan.
4.) Sukupuoli on vain sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio. Se on valtarakenne, joka pitää purkaa.
5.) Seksuaalinen suuntautuminen on sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio. Se on valtarakenne, joka pitää purkaa.
6.) Seksuaalisen käytöksen jakaminen normaaliin ja epänormaaliin on sosiaalinen kulttuurinen konstruktio. Se on valtarakenne, joka pitää purkaa.
7.) Suojaikäraja aikuisen ja lapsen seksuaaliselle kohtaamiselle on sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio. Se on valtarakenne, joka pitää purkaa.
Luepa uudestaan kohdat 1-7. Onko yhdessäkään mielestäsi mitään järkeä? Ilmeisesti vuonna 2023 järjellä ei ole mitään merkitystä. Annetaan vain kaikkien elää omissa harhoissaan, ettei kenellekään tule paha mieli.
Vai ajatteletko niin, että queer-teorian ajatukset ovat tieteeseen pohjautuvia väitteitä? Voit siinä tapauksessa tutustua tiedehuijauksiin, joita Helen Pluckrose, James Lindsey ja Peter Boghossian tekivät muutamia vuosia sitten. Jos parodisoitu hölynpöly menee "tiedejulkaisuihin" aivan täydestä, niin se todistaa, että harhaanjohtavaa ideologista "tietoa" pidetään totuutena. (Voit lukea lisää netistä hakusanoilla "the grievence studies affair".)
Selitän vielä tarkemmin seuraavat Queer-teorian käsitteet. Otan esimerkkejä aktivistien toiminnasta USA:sta, jossa "kehitys" on pidemmällä.
CIS-normatiivisuus
Kun lääkäri toteaa vastasyntyneet lapsen sukupuolen, queer-aktivistien mukaan se on arvaus. Lapsi voi olla heidän mukaansa sukupuolielimistä riippumatta poika, tyttö tai jokin muista sadoista vaihtoehdoista. Miksi sitten käytännössä aina lapset, joilla on pippeli, kasvavat pojiksi ja lapset, joilla on pimppi, kasvavat tytöiksi? Kyseessä ei ole queer-aktivistien mukaan geenit ja hormonit (hehän kieltävät biologian) vaan se seurausta CIS-normatiivisuudesta. Se sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio, valtarakenne, joka pitää purkaa. Tämä purkaminen tapahtuu esimerkiksi siten, että lapsille opetetaan päiväkodissa, että pojillakin voi olla pimppi. Toinen tapa purkaa tätä "valtarakennetta" on vielä lapset drag show -esityksiin joko katsojaksi tai jopa esiintyjiksi. Kolmas tapa on järjestää Pride-kuukauden aikana kirjastoissa "työpajoja", joissa lapset voivat leikkiä eri sukupuolilla.
Heteronormatiivisuus
Biologian mukaan elämä on itsekkäiden geenien siirtymistä sukupolvesta toiseen. Lajin säilymisen kannalta on luonnollista, että populaation yksilöistä suurin osa on heteroita. Queer-aktivistit eivät usko biologiaan, joten he ovat keksineet sille, että suurin osa ihmisistä on heteroita aivan oman selityksensä, heteronormatiivisuuden. Se sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio, valtarakenne, joka pitää purkaa. Yhteiskunta pakottaa lapsia ja nuoria heteroiksi, joten yhteiskuntaa pitää muuttaa. Lapset pitää "pelastaa" tästä heteronormatiivisuuden vallasta. Amerikassa drag-esitysten lisäksi aktivistiopettajat lukevat koulussa pikkulapsille homopornoa, ettei lapsista vain tule heteroita, mikä olisi ihan kauhea asia. Osa vanhemmista on jo herännyt todellisuuteen, ja koulujen edustalla on ollut väkivaltaisia mielenosoituksia queer-aktivisteja vastaan. Floridassa kuvernööri sääti lain, joka kieltää seksuaalisen materiaalin lukemisen lapsille.
Queer, normien rikkominen
Mitä tämä ihmeellinen sana "queer" tarkoittaa? Se tarkoittaa asiaa, jota ei pidetä normaalina. Jako normaaliin ja epänormaaliiin on valtarakenne, joka pitää purkaa. Siksi kaikkea epänormaalia pidettävää pitää glorifioida, ja kaikkea normaalia vastustaa. Jos olet parisuhdeuskollisessa liitossa ja haluat perustaa perheen ja kasvattaa lapsia, se on normaalia (siis huonoa valtarakenteen rakentamista). Jos vaihtelet sukupuoltasi ja seksuaalista suuntautumistasi fiiliksen mukaan, olet polyamorisessa suhteessa ja lisäksi myit itseäsi sekä keikuttelet fetissiasussa sateenkaariparaatissa, olet epänormaali eli hyvä "queer" ja taistelet "valtarakenteita" vastaan. Onko mitään niin omituista, jota nämä aktivistit eivät enää halua normalisoida? Malta vähän aikaa - kun luet kappaleen "Lasten seksualisointi", saat tietää.
Genderfucking, genderfluidity, blunding the boundaries
Ennen woke-villitystä transihmiset olivat henkilöitä, jotka kehodysmorfian takia halusivat elää toisen sukupuolen edustajana ja sitoutuivat siihen. He elivät rauhassa omaa elämäänsä ilman mitään poliittista agendaa. Heitä oli yksi 30 000-110 00 ihmisestä.
Uusilla woke-ajan queer-aktivisteilla ei ole mitään kehodysmorfiaa. He vaihtelevat sukupuoltansa vaikka tunnin välein ja osa kuvittelee olevansa samaan aikaan mies, nainen ja nonbinääri ihminen. He haluavat herättää huomioita vaatetuksellaan, hiuksillaan ja ehostuksellaan, keksiä koko ajan uusia termeiä ja sanoja, hämmentää, vääristelllä totuutta ja tiedettä. houkutella lapsia, uhriutua ja kapinoida. Joko ymmärrät, mistä syystä? Se kuuluu heidän poliittiseen ideologiaansa, se on valtarakenteiden vastustamista. Helsinki Priden teema oli 2023 "riemu ja kapina". Kapina mitä vastaan? Lait on jo muutettu. Kapina ei ilmeisestikään lopu niin kauan kuin yksikin ihminen uskoo, että on vain kaksi sukupuolta.
Lasten seksualisointi
Queer-teorian luojat (Foucault, Rubin ja Butler) kannattivat pedofiliaa, insestiä ja lapsipornoa. Lisäksi heillä oli pakkomielteinen kiinnostus pikkulasten masturboimiseen. Pedofilian normaalina pitäminen kuulostaa "pikkuisen" oudolta, mutta on linjassa queer-ideologian normien rikkomisen kanssa. Kun pedofilia on normalisoitu, viimeinenkin seksuaalinen tabu on murrettu ja äärivasemmistolaisten utopia "tasa-arvoisesta" yhteiskunnasta on toteutunut.
Lisäksi se sopii hyvin postmoderniin ajatteluun "useista totuuksista". Minun totuuteni, sinun totuutesi, hänen totuutensa - kuka pystyy, määrittelemään, mikä nainen tai mies on? Minun totuuteni, sinun totuutesi, hänen totuutensa - kuka pystyy määrittämään, mikä on oikein ja väärin?
Amerikassa queer-aktivistit eivät viitsi enää piilotella lopullista tavoitettaan vaan lauloivat joukolla kesän 2023 New Yorkin Pride-kulkueessa: "We are here, we are queer, we are coming for your children!" Ammatikseen tietokonepelejä pelaava Nickmercs kirjoitti nettiin: "Leave the kids alone". Hänet cancelöitiin. Suomessa tullaan hyvää vauhtia perässä. Helsinki Pride järjesti 2023 "drag show -työpajoja" 13-29-vuotiaille "nuorille".
Oma kannanottoni
Queer-teorialla ei pitäisi olla mitään asiaa päiväkodeissa ja peruskoulussa. Perustelen väitettäni seuraavilla asioilla:
1.) Queer-teoria on uskonnollinen kultti.
2.) Queer-teoria on täysin tieteen, järjen ja logiikan vastainen.
3.) Queer-teoria on äärimmäisen poliittinen.
4.) Queer-teoria sotkee herkässä kehitysvaiheessa olevien lasten ja nuorten ajattelua.
5.) Queer-teoria haluaa rikkoa kaikki seksuaaliset normit. Yhteiskunta tarvitsee seksuaalisia normeja.
5.) Queer-teoria loukkaa kaikkia ihmisiä - heteroita, homoja, lesboja, biseksuaaleja ja aitoja transihmisiä. Kenenkään biologiset ominaisuudet eivät ole mitään "sosiaalisia ja kulttuurisia konstruktioita", joita voi ja pitää alkaa purkamaan.
6.) Queer-teoria seksualisoi lapsia ja flirttailee pedofilian, insestin ja lapsipornon kanssa.
Yhteenveto
Jokaisen kasvatusalan ammattilaisen ja muidenkin kansalaisten pitää tulla välittömästi todellisuuteen itsepetoksen ja ryhmäajatteluharhan vallasta.. Kysymys ei ole mistään "tasa-arvosta" tai "yhdenvertaisuudesta" vaan uskonnollisesta kultista ja sekopäisestä poliittisesta ideologiasta, joka on ujutettu peruskouluihin ja päiväkoteihin. Yliopistossa ihmiset aivopestään sukupuolentutkimuslaitoksella queer-teoriaan, ja nämä ihmiset hakeutuvat myöhemmin töihin eri järjestöihin. Nämä järjestöt toimivat "asiantuntijalähteinä" Opetushallituksen ohjeille. Tämä tyhmyys ei naurata, koska se tulee aiheuttamaan lapsille hämmennystä ja kärsimystä. Syy on Sanna Marinin hallituksen. Sanna Marin ujutti täysin tietoisesti queer-teorian translain uudistukseen ilman, että kansanedustajat tajusivat, mistä siellä äänestetään.
25.10.23
Blogiteksti 4
Intersektionaalinen feminismi on sekä marxilainen että postmoderni ideologia
Kokoomusnuorten Binga Tupamäki on rohkeasti kritisoinut intersektionaalista feminismiä ensin Verkkouutiset-sivustolla (löydät sen "tekstilinkkejä"-välilehdeltä) ja sitten Neuvottelija-podcastissa. Linkki sinne on
https://www.youtube.com/watch?v=UgpA6tC_4-8
Intersektionaalinen feminismi toisaalta pohjautuu marxismiin, mutta toisaalta se on mutatoitunut Michel Foucaultin postmoderniin tietoteoriaan vallitsevista ja syrjityistä diskursseista. Osa tutkimusaloista, jotka olen luetellut "Mitä on woke?" -välilehdellä, ovat marxilaisia, osa postmoderneja. Marxilaisia ovat postkoloniaalinen teoria ja kriittinen rotuteoria, postmoderneja queer-teoria, fat studies ja disability studies. Intersektionaalisuus yrittää pitää kaikki nämä syrjintäteoriat kasassa. Mielenkiintoista on, että se ei ole onnistunut siinä marxilaisen feminismin ja postmodernin queer-feminismin kanssa. J.K.Rowling yritti yhdistää niitä twiiteillään ja joutui queer-aktivistien teilaamaksi.
Tässä on Helen Plucrosen tiivistys postmodernin intersektionaalisuuden ideologiasta, ja olen lisännyt omat kommenttini sulkuihin.
1) Tieto on yhteiskunnan ryhmien luoma sosiaalinen rakennelma. Nämä ryhmät määräytyvät identiteettinsä rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden ja muiden osalta, ja niillä katsotaan olevan hallitseva tai marginalisoitu asema yhteiskunnassa.
2) Hallitsevat ryhmät – valkoiset, varakkaat, heterot, länsimaiset miehet – saavat päättää, mitkä tiedot ovat oikeutettuja ja mitkä eivät. He valitsevat ne, jotka palvelevat heidän omia etujaan.
3) Näistä legitimoiduista tiedoista tulee sitten hallitsevia diskursseja yhteiskunnassa ja yksinkertaisesti tapa puhua asioista. Kaikki ovat väistämättä sosiaalistuneet niihin, eivätkä voi välttyä siltä.
4) Ihmiset yhteiskunnan kaikilla tasoilla puhuvat sitten näillä tavoilla – tämä luo ja ylläpitää sortovallan järjestelmiä, kuten valkoisten ylivaltaa, patriarkaattia ja transfobiaa.
5) Useimmat ihmiset eivät voi nähdä sortovallan järjestelmiä, joihin he ovat osallisina, koska heidät on sosialisoitu niin, että heillä on tiedostamatta noita hyvin erityisiä ennakkoluuloja.
6) Siksi sortoa käyttävän vallan järjestelmät ovat suurelta osin näkymättömiä ja Critical Social Justice - aktivistien on teoretisoitava niiden olemassaolo ja toimintatavat. (Juuri tästä teoretisoinnista on tuloksena intersektionaalisen feminismin etuoikeuskehä.)
7) Ne, jotka ovat opiskelleet Critical Social Justice -teorioita – erityisesti niitä kannattavat syrjäytyneet ryhmät – pystyvät paremmin näkemään näkymättömät valtarakenteet ja välittämään tietoa niistä kaikille muille. Tästä syystä heitä kutsutaan usein heränneiksi "woke"-ihmisiksi.
8) Sosiaalinen oikeudenmukaisuus voidaan saavuttaa vain saamalla kaikki uskomaan näihin teorioihin. Tämä edellyttää näiden näkymättömien valtarakenteiden ja niiden oman osallisuuden näkemistä sekä sitoutumista niiden purkamiseen. (Tästä syystä woke-aktivistien tärkein tavoite on saada etuoikeutetut ihmiset - valkoiset heteromiehet - myöntämään etuoikeutensa joissakin julkisissa tilaisuuksissa. Olen nähnyt näistä videoita ja ihmetellyt, miten sellainen "synnintunnustus" auttaa ketään. Maolaisuudessakin oli niin sanottuja "struggle sessioita".)
9) Kaikki erimielisyydet yllä olevien uskomusten kanssa tai vastustaminen niiden vahvistamiselle on todiste joko tietämättömyydestä tai itsekkäästä haluttomuudesta hyväksyä osallisuutta sortaviin valtarakenteihin ja on automaattisesti pätemätön. (Tästä johtuu woke-aktivistien vihainen suhtautuminen ihmisiin, jotka ovat kriittisiä heidän teorioilleen ja ideologioilleen eivätkä halua tunnustaa etuoikeutettua asemaansa.)
10) Tästä syystä liberaali usko yksilön tahdonvapauteen arvioida erilaisia ideoita ja hyväksyä tai hylätä ne on itseään palveleva myytti ja liberalismi, ennen kaikkea lähes kaikki muut ideologiat, on suuri este sosiaalisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiselle. (Tästä johtuu se, että woke-aktivistit taistelevat sananvapautta vastaan ja haluavat pakottaa ihmisiä omaksumaan ideologiansa. Tämä voi johtaa pahimmillaan totalitarismiin.)
https://helenpluckrose.substack.com/p/defining-woke-and-wokeness (luettu 25.10.23)
21.10.23 blogiteksti 3
Sukupuolten moninaisuus -propagandaa Apteekkariliiton julkaisussa
Olin vierailulla vanhempien luona, ja äitini toi apteekista palattuaan apteekin asiakaslehden Terveydeksi! (numero 2/23). Julkaisija on Apteekkariliiton viestintäyhtiö.
Avasin kyseisen lehden ja kuinka ollakaan - siellä on Setan propaganda-artikkeli sukupuolten moninaisuudesta "Sukupuolten moninaisuus - mitä termit tarkoittavat?" Jutussa toimittaja on käyttänyt "asiantuntijana" Setan koulutusasiantuntijaa.
Otetaanpas Setan asiantuntijan lausuntoja kriittiseen tarkasteluun. Setan asiantuntijat eivät ole mitään muuta kuin queer-aktivisteja, joiden työnkuvana on sotkea asioita mahdollisimman paljon.
SETA
"Sukupuolten moninaisuus on herkkä aihe, joista monella on vahvoja mielipiteitä ja joista voi seurata kiperiäkin keskusteluja."
KOMMENTTI
Opetushallituksen ohjeiden mukaan pojille pitää päiväkodissa opettaa, että pojillakin voi olla pimppi. Jos minulla olisi päiväkoti-ikäinen lapsi, niin todellakin seuraisi kiperiä keskusteluja päiväkodin opetushallitukseen soluttautuneiden aktivistien ja päiväkotien työntekijöiden kanssa.
SETA
"Vuorovaikutusta aiheesta ei kuitenkaan kannata pelätä, vaikka sukupuolisanasto ei olisikaan kunnolla hallussa."
KOMMENTTI
Niinkö? Oletko kuullut Kansallisteatterijupakasta vuonna 2020? Entä Aleksi Valavuoren cancelöinnistä? Tai J.K.Rowlingin saamista tappouhkauksista?
SETA
"Jos sukupuolten moninaisuus aiheena hämmentää tai pelottaa, olisi hyödyllistä miettiä miksi: mistä pelkoni johtuu vai voisinko ottaa epämukavat tunteeni vastaan avoimin mielin?"
KOMMENTTI
Pelkoni johtuvat siitä, että on sellainen asia kuin totuus. Ihmisillä on yksilönvapaus, mutta ihmisille pitäisi tarjota tieteeseen pohjautuvaa tietoa valintojensa avuksi. Nyt asiantuntijajärjestö johdattaa harhaan tiedolla, joka pohjautuu poliittiseen ideologiaan (queer-teoriaan) eikä biologiaan ja lääketieteeseen.
SETA
"Huomaamme herkästi, jos joku esimerkiksi puhuu, ilmehtii tai pukeutuu tavalla, joka ei noudata perinteistä sukupuolinormistoa. Tällainen erottautuminen on osa sukupuolten moninaisuutta, eivätkä kaikki ihmiset mahdu perinteisiin naisen tai miehen muotteihin. Naisellisuus ei myöskään ole ainoastaan naisten eikä miehisyys ainoastaan miesten yksinoikeus."
KOMMENTTI
On kaksi sukupuolta ja loputon määrä persoonallisuuksia. Sukupuolen ilmaisuun vaikuttaa persoonallisuus, testosteronin eritys sikiön kehityksen aikana, saman hormonin eritys teini-iästä lähtien sekä ympäristö. Jokaisella on vapaus ilmaista itseään vapaasti. Mikään ihmisen käytös ei kuitenkaan lisää sukupuolten määrä kahdesta kolmeen tai useampaan.
SETA
"Trans-ihmisiin kuuluvat myös muunsukupuoliset. Heillä voi olla erilaisia sukupuoli-identiteettejä: henkilö voi kokea olevansa sekä mies että nainen, jotakin siltä väliltä tai täysin tämän ajattelun ulkopuolella. On myös ihmisiä, jotka eivät koe olevansa mitään sukupuolta.
KOMMENTTI
On ihmisiä, joilla on kehodysmorfia, he ovat saaneet apua ongelmaansa, ja heistä on puhuttu trans-ihmisinä. Nyt Seta lukee trans-ihmisiksi ne, jotka poliittisen ideologian (queer theory) tai jonkun vaihtuvan fiiliksen perusteella haluavat kapinoida biologiaa vastaan. Perinteiset trans-ihmiset ovat tahtomattaan otettu poliittiseksi pelinappulaksi kulttuurisodassa.
Ihmisellä on vapaus kokea mitä tahansa. Ihmisen kokemukset eivät kuitenkaan muuta objektiivista totuutta - että on olemassa vain kaksi sukupuolta. Ongelma on se, että nämä ihmiset, jotka kokevat päässään asioita, alkavat vaatia intersektionaalisen feminismin etuoikeuskehän perusteella itselleen erityiskohtelua. Lisäksi ongelma on se, että tällaista epätieteellistä ja epäloogista ideologiaa yritetään istuttaa lapsiin ja nuoriin, joiden aivot eivät ole vielä kehittyneet. Koko tämän ajattelun taustalla on väite "sukupuoli on sosiaalinen konstruktio". Se on yksiselitteisesti väärin. Olemme biologia olentoja, ja lapsia ei tulisi rohkaista taistelemaan biologiaa vastaan. Elämässä on haasteita muutenkin.
20.10.23 blogiteksti 2
Intersektionaalinen feminismi peruskouluihin - ette voi olla tosissanne!
Lähetin seuraavan Wilma-viestin koulumme rehtoreille ja kaikille opettajille tammikuussa 2023.
Perjantaina 13.1. olin kuuntelemassa kasiluokkalaisten kanssa auditorioissa "Kunnioitan moninaisuutta" -luentoa. Siitä on jo kohta kaksi viikkoa, enkä ole vieläkään toipunut järkytyksestäni.
Luennoitsija ei puhunut mistään moninaisuuden kunnioittamisesta vaan paasasi oppilaille intersektionaalista feminismiä. Dia ja video toisensa jälkeen hän puhui "privilagesta" "etuoikeuskehistä" ja "mikroaggressiosta, joka johtaa kansanmurhaan". Tarkistin ja googlasin - esimerkiksi hänen etuoikeuskehäkaavioinsa oli kopioitu suoraan intersektionaalisen feminismin oppikirjasta.
Koulumme rehtori ja suuri osa opettajista seurasi haltioissaan tätä "hienoa" esitystä. Ysien moko-tiimi on suunnitellut vakavissaan, että tämä henkilö kutsuttaisiin uudestaan indoktrinoimaan nuoria. Hän oli niin "karismaattinen puhuja". Joseph Goebbelsinkin oli karismaattinen puhuja, mutta oliko hänen sanomassaan mitään järkeä?
Kysyn suoraan: Oletteko oikeasti tosissanne? Tiedättekö, mitä intersektionaalinen feminismi on? Sellaiselleko arvoperustalle koulumme toimintakulttuuria tullaan rakentamaan?
Voin tässä selittää lyhyesti, mitä intersektionaalinen feminismi on ja mitä ajatteluvirheitä siihen sisältyy.
Intersektionaalinen feminismi perustuu siihen ajatukseen, että ihmistä ei ajatella yksilöinä. Ihmiset jaetaan sukupuolen, etnisen taustan ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella lokeroihin. Sitten nämä lokerot laitetaan järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon tällä lokerolla on etuoikeuksia (privilage) ja sitä myötä valtaa. Alla on karkea yksinkertaistettu kaavio intersektionaalisesta ajattelusta Suomessa:
VALTA JA ETUOIKEUDET 1.) valkoiset heteromiehet 2.) valkoiset heteronaiset 3.) maahanmuuttajat 4.) homot/lesbot 5.) transihmiset UHRIT, EI ETUOIKEUKSIA
Seuraavaksi kriittinen analyysi tästä ideologiasta:
AJATTELUVIRHE 1
Ihmisiä ei voi niputtaa lokeroiksi. On olemassa valkoisia heteromiehiä, jotka käyttäytyvät fiksusti ja on olemassa valkoisia heteromiehiä, jotka eivät käyttäydy fiksusti. Samoin on jokaisen muunkin lokeron ihmisten kohdalla. Lisäksi yksilö voi muuttaa käytöstään parempaan tai huonompaan suuntaan. Tärkeä aihe on pohtia, mikä käytös on fiksua ja mikä ei ja miten ihmisiä kannustetaan käyttäytymään järkevästi - ei lokerikot ja niiden järjestys.
AJATTELUVIRHE 2
Koko etuoikeushierarkia on aikansa elänyt. Emme elä enää Minna Canthin aikaa. Lakeja on korjattu ja asenteita muutettu jo aikoja sitten. Intersektionaalisten feministien löytämät syrjivät rakenteet on keksimällä keksittyjä. Uhriutuminen on aikamme muoti-ilmiö, mutta alkaa jo kyllästyttää.
AJATTELUVIRHE 3
Seuraavaksi selitän kaikista idioottimaisin virheen, joka on kaatamassa koko länsimaisen sivilisaation. Länsimaisiin kulttuureihin on pesiytynyt sellainen kirjoittamaton sääntö, että hierarkian yläosan lokerikkoon kuuluva ihminen ei voi kritisoida millään tavalla alempiin lokeroihin kuuluvien ihmisten käytöstä. Toisin päin sen sijaan kannustetaan tekemään, koska se on "voimaannuttavaa toimintaa" tai "valtarakenteiden haastamista".
Valkoinen heteromies ei voi kritisoida naisten käytöstä (misogyniaa), maahanmuuttoa (rasismia), homojen tai transihmisten käytöstä (fobiaa). Sen sijaan "etuoikeutettuna" ihmisenä hänen tulisi ottaa hiljaa vastaan perusteettomia syytöksiä "patriarkaatin vallasta", "toksisesta maskuliinisuudesta", "seksuaalisesta ahdistelusta", "mikroaggressiosta" ja toimia kaikin tavoin muiden lokeroiden ihmisten pahan olon purkautumiskohteena.
Vastakohtana ovat transihmiset, jotka ovat uhrihierarkian huipulla. Suurin osa heistä ei edes ole kehodysmorfiasta kärsiviä trans-ihmisiä vaan queer-ihmisiä, jotka ovat vain päättäneet kapinoida biologiaa vastaan, koska he pitävät sitä valtarakenteena. He voivat sanoa ja tehdä aivan mitä tahansa, eikä kukaan uskalla sanoa mitään. He voivat vaatia uusia pronomineja ja muuta sanastoa, keksiä uusia sukupuolia, aiheuttaa kaaosta pukuhuoneisiin ja urheilukentille, itkeä "seksuaalisesta rasismista", jos joku ei halua intiimiin suhteisiin heidän kanssaan yms. Jopa biologisia faktoja muutetaan heidän takiaan (miehetkin voivat tulla nykyään raskaaksi). Jos joku uskaltaa sanoa sanankin, mikä ei sovi heidän maailmankatsomukseensa, hänet cancelöidään välittömästi, ja hän saa vuosikausiksi tappouhkauksia (esim. J.K. Rowling).
Huvittavinta oli, että esiintyjä lopetti luentonsa sanoihin "ei saa lokeroida ihmisiä", kun hän itse oli lokeroinut ihmisiä koko esityksensä ajan ja hänen ideologiansa perustuu kokonaan ihmisten lokerointiin.
19.10.23 blogiteksti 1
Woke on länsimaista maolaisuutta
Joku vasemmistoanarkisti oli käynyt spraymaalaamassa tekstin "Eläköön maoismi!" kiviaitaan Vuosaaressa. Mistä tämä kertoo? Se kertoo siitä, että woke ei todellakaan ole mikään muutaman Afrikan tähti -pelin kieltoa vaativan ulkomaisen vaihto-opiskelijan sekoilua. Se vasemmistolaisten tietoinen yritys toteuttaa maolainen kulttuurivallankumous, jossa järki, logiikka, tiede ja juutalais-kristilliseen perinteeseen pohjautuvat moraaliset arvot korvataan postmoderneilla neomarxilaisilla ideologiolla. Ideologioita vastustavat henkilöt hiljennetään tai cancelöidään.
Kiinassa 60-luvulla maolainen ideologia painotti kansanjoukkojen kollektiivista tahtoa ja oli luonteeltaan anti-intellektuellia. Kansanjoukkojen sisäisten jakolinjojen avulla luotiin ristiriitoja, joiden avulla ruokittiin luokkataistelua. Maon kauden lopulla suurin osa poliittisesta keskustelusta taantui erilaisten ulkoaopeteltujen iskulauseiden ja kliseiden toisteluksi.
Mitä yhteistä wokella ja maolaisuudella on? Mitä muuta intersektionaalinen feminismi on kuin jakolinjojen jakamista ihmisten väliin eri ominaisuuksien perusteella? Kansanjoukot kootaan yhteen sateenkaariparaateihin ja antirasismimielenosoituksiin, jossa esitetään anti-intellektuellisia mielipiteitä ja järjetöntä toimintaa - esimerkiksi esitellään lakanaa, jossa lukee: "Jos joltain leikataan, leikataa Petteriltä ja Riikalta pää." Mitä vain soopaa voidaan perustella ulkoaopetelluilla iskulauseilla, kuten: "Ihmisoikeudet eivät ole mielipideasia."
Maolaisessa kulttuurivallankumouksessa työkaluna oli koulutettu nuoriso, jota kannustettiin muodostamaan punakaarteja ja hyökkäämään vastavallankumouksellisia henkilöitä ja ilmiöitä vastaan. Wokessa yliopisto-opiskelijat ja -työntekijät aivopestään taistelemaan postmodernien neomarxilaisten ideologioiden puolesta ja vaientamaan kriittiset äänet. Maolaiseen kulttuurivallankumoukseen kuuluivat myös näytösoikeudenkäynnit. Päivi Räsäsen syytteet ja Perussuomalaisten kansanedustajiin kohdistuvat ajojahdit ovat woke-aktivistien kehittämä versio näytösoikeudenkäynneistä.
Sen sijaan että vasemmisto katsoisi objektiivisesti todellisuutta, käyttäisi logiikkaa ja tarjoaisi ratkaisuehdotuksia nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin, se on ottanut itselleen ideologian vuosikymmenten takaa Kiinasta. Se ei aiheuttanut Kiinassa kuin sekopäistä kaaosta, samaa on luvassa täälläkin.