MITÄ ON WOKE? 

Critical constuctionism epistemology, critical social justice, identitety marxism

Kun asioista puhutaan tai kirjoitetaan, on tärkeä määritellä käsitteet. Mitä on woke? Woke on nippu yhdysvaltalaisissa yliopistoissa vuosikymmeniä sitten syntyneitä ja kehittyneitä ideologioita. Woke nimitettiin aluksi  termillä "Critical Social Justice", mutta woke on lyhyempänä terminä levinnyt median kautta yleiskieleen. Nämä ideologiat pysyivät pääosin akateemisissa piireissä yliopiston sisällä, kunnes 2011-2012 ne levisivät Yhdysvalloissa laajaan ihmisryhmään todella nopeasti. Yhtenä laukaisevana tekijänä oli Occupy Wall Street -mielenosoitus 2011. Suomessa woke-ideologiat ovat levinneet yliopistoista mediaan, järjestöihin ja instituutioihin.

Woke-ideologiat ovat:

Postcolonial Theory (postkoloniaalinen teoria)

Queer Theory (queer-teoria)

Intersectionality (intersektionaalinen feminismi)

Critical Race Theory (kriittinen rotuteoria)

Feminisms (patriarkaatin ja toksisen maskuliinisuuden vastustus)

Gender Studies (sukupuolentutkimus, ennen naistutkimus)

Disability Studies (yhteiskuntarakenteet sortavat vammaisia, ableismi)

Fat Studies (yhteiskuntarakenteet sortavat lihavia, "läskipositiivisuus")

On muitakin woke-ideologioita, kuten Climamate Justice sek' Black Studies ja Chicano Studies. Marxilaisilla sortaja-sorrettu-ajattelulla niitä voi keksiä lisää lähes loputtomiin.

Yhteistä näille ideologioille on neomarxilaisen Frankfurtin koulukunnan kehittämä "kriittinen teoria" sekä postmoderni ajattelu. Näiden ideologioiden kannattajat eivät usko objektiiviseen todellisuuteen, järkeen, logiikkaan ja tieteeseen. Kaikki asiat ovat sosiaalisia ja kulttuurisia konstruktioita ja valtarakenteita. Woke-aktivistien mukaan näitä valtarakenteita purkamalla maailmasta voidaan luoda jonkinlainen tasa-arvoinen utopia. Tämä valtarakenneajattelu voidaan johtaa aatehistoriassa marxilaisiin filosofeihin.

Tässä blogissa pyrin kirjoittamaan siitä, että woke on postmoderni uskonto. Sen ideologiat ovat niin epäloogisia sekä tieteen ja järjen vastaisia, että niiden leviäminen ei johda tasa-arvoiseen utopiaan, vaan valtavaan inhimilliseen kärsimykseen ja länsimaisten yhteiskuntien tuhoutumiseen.

Hyvä synonyymi wokelle on identiteettimarxismi, koska pohjalla on marxilainen nollasummapeliajattelu, jota sovelletaan erilaisiin identiteettiryhmiin. Seuraava video avaa hyvin tätä ajattelua.

Tarkka "tieteeellinen" termi wokelle on "critical constructionism epistemology". Critical constructionism epistemology oni tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista koskeva suuntaus, joka yhdistää sosiaalisen konstruktionismin ja kriittisen teorian näkökulmat. Se pyrkii ymmärtämään, miten tieto rakentuu yhteiskunnallisissa, kielellisissä ja valtasuhteissa – ja miten voimme tiedostaa ja haastaa näitä rakenteita.

Social constructionism (sosiaalinen konstruktionismi) sanoo: "Tieto ei ole objektiivista tai universaalia – se rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kielessä. Critical constructionism lisää: "Tieto ei ainoastaan rakennu sosiaalisesti, vaan sen rakentumiseen vaikuttavat myös valtarakenteet, ideologiat ja historialliset kontekstit. Siksi meidän pitää olla kriittisiä tiedon alkuperää ja tarkoitusperiä kohtaan."

Critical constuctionism epistemologyn (CCE) ajattelee, että tieto ei ole absoluuttista, vaan suhteellista ja kontekstuaalista. CCE kysyy: Kuka tuottaa tietoa? Kenen näkökulma jää ulkopuolelle? CCE:n mukaan tieto on kielellisesti välittynyt. Tieto rakentuu kielen kautta – kieli ei vain kuvaa todellisuutta, vaan muokkaa sitä. CCE:n näkökulman mukaan tieto on historiallinen ja kulttuurinen.Tiedon rakentumista ei voi ymmärtää ilman sen aikakauden, kulttuurin ja vallan tarkastelua. CCE korostaa toimijuutta (aktivismia). Tiedon tuottaminen ei ole passiivista – ihmiset voivat muuttaa tietoa ja rakenteita. CCE:n mukaan kaikki tieto on rakennettua, ei löydettyä. Epistemologia ei ole vain kysymys "mitä voimme tietää?" vaan myös "kenen tieto on validia?" ja "mitä seurauksia tällä tiedolla on?"

Critical constructionism epistemology yhdistää postmodernin tiedonkäsityksen (ei yhtä totuutta), kriittisen tietoisuuden (valta, ideologia, yhteiskunta) ja toiminnallisen näkökulman (muutoksen mahdollisuus).

Helen Pluckrose on tutkinut paljon critical social justice -ideologiota varsinkin postmodernismin näkökulmasta. Hän määrittelee ideologiakokonaisuuden kymmenen kohdan avulla omassa blogissaan. Omasta mielestäni kolme viimeistä kohtaa 8-10 tekevät Critical Social Justice -ideologioista äärimmäisen vaarallisia koko länsimaiselle kulttuurille.

1) Tieto on yhteiskunnan ryhmien luoma sosiaalinen rakennelma. Nämä ryhmät määräytyvät identiteettinsä rodun, sukupuolen, seksuaalisuuden ja muiden osalta, ja niillä katsotaan olevan hallitseva tai marginalisoitu asema yhteiskunnassa.

2) Hallitsevat ryhmät – valkoiset, varakkaat, heterot, länsimaiset miehet – saavat päättää, mitkä tiedot ovat oikeutettuja ja mitkä eivät. He valitsevat ne, jotka palvelevat heidän omia etujaan.

3) Näistä legitimoiduista tiedoista tulee sitten hallitsevia diskursseja yhteiskunnassa ja yksinkertaisesti tapa puhua asioista. Kaikki ovat väistämättä sosiaalistuneet niihin, eivätkä voi välttyä siltä.

4) Ihmiset yhteiskunnan kaikilla tasoilla puhuvat sitten näillä tavoilla – tämä luo ja ylläpitää sortovallan järjestelmiä, kuten valkoisten ylivaltaa, patriarkaattia ja transfobiaa.

5) Useimmat ihmiset eivät voi nähdä sortovallan järjestelmiä, joihin he ovat osallisina, koska heidät on sosialisoitu niin, että heillä on tiedostamatta noita hyvin erityisiä ennakkoluuloja.

6) Siksi sortoa käyttävän vallan järjestelmät ovat suurelta osin näkymättömiä ja kriittisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aktivistien on teoretisoitava niiden olemassaolo ja toimintatavat.

7) Ne, jotka ovat opiskelleet Critical Social Justice -teorioita – erityisesti niitä kannattavat syrjäytyneet ryhmät – pystyvät paremmin näkemään näkymättömät valtarakenteet ja välittämään tietoa niistä kaikille muille. (Tästä syystä heitä kutsutaan usein heränneiksi "woke"-ihmisiksi)

8) Sosiaalinen oikeudenmukaisuus voidaan saavuttaa vain saamalla kaikki uskomaan näihin teorioihin. Tämä edellyttää näiden näkymättömien valtarakenteiden ja niiden oman osallisuuden näkemistä sekä sitoutumista niiden purkamiseen.

9) Kaikki erimielisyydet yllä olevien uskomusten kanssa tai vastustaminen niiden vahvistamiselle on todiste joko tietämättömyydestä tai itsekkäästä haluttomuudesta hyväksyä osallisuutta sortaviin valtarakenteihin ja on automaattisesti pätemätön.

10) Tästä syystä liberaali usko yksilön tahdonvapauteen arvioida erilaisia ​​ideoita ja hyväksyä tai hylätä ne on itseään palveleva myytti ja liberalismi, ennen kaikkea lähes kaikki muut ideologiat, on suuri este sosiaalisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiselle.

https://helenpluckrose.substack.com/p/defining-woke-and-wokeness (luettu 24.10.23)